Kysymyksestä ei käy ilmi, millaista ja mihin asiayhteyteen liittyvää tietoa etsitään. Oletan, että oman toiminnan ohjaamisen vaikeuksilla tarkoitetaan tässä lasten oppimisvaikeuksiin, aktiivisuus- ja tarkkaavaisuushäiriöihin (ADD, ADHD) tai autismin kirjon häiriöihin liittyviä ongelmia.
Internetistä tietoa löytyy mm. seuraavilta sivuilta.
Tietoa toiminnanohjauksesta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sivuilla: http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/foniatria/lapsen_ne…
Mannerheimin lastensuojeluliiton vanhemmille suunnattu työkirja pikkukoululaisen oppimisen tukemiseen: http://mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/a87382dfb87d354f3bfe8f6f9c5d1870/1414…
Tarkkaavuuden ja yliaktiivisuuden ongelmat Terveyskirjastossa: http://www...
Lapsilisälain 541/22.7.1948 mukaan lapsilisä maksettiin valtion varoista (1 §). Lisä suoritettiin vuosineljänneksittäin huoltolautakunnan toimesta postisiirtoliikkeen välityksellä (10 §).
Tarkemmin asiasta määrättiin Asetuksella lapsilisälain täytäntöönpanosta 547/22.7.1948
Henkilön, joka halusi nostaa lapsilisää, tuli tehdä siitä ilmoitus oman kunnan huoltolautakunnalle, joka paikallistasolla hoiti asiaa ja suoritti asianmukaiset tarkistukset.
Postisiirtopalvelua hoiti Postisäästöpankki, myöhemmin nimeltään Postipankki, joka yleensäkin hoiti valtion maksuliikennettä. Postisäästöpankin palveluita sai postikonttoreista.
Lukemasi kirja voisi olla Marja Luukkosen Tähtisumun vangit. Kirja on tosin ilmestynyt vasta vuonna 1990, mutta muuten se vastaa varsin hyvin kuvaustasi. Kirjan kuvailu löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.risingshadow.fi/library/book/1664-tahtisumun-vangit
Karl Ove Knausgårdin Taisteluni-sarjan suomalaiselta kustantajalta Likeltä kerrottiin, että sarjan viides osa julkaistaan suomeksi toukokuussa 2015. Kuudennen osan suomennos julkaistaan tämän hetkisen suunnitelman mukaan siitä vuosi eteen päin. Koska sarjan kuudes on hyvin laaja, on mahdollista, että se julkaistaan vasta alkusyksyllä 2016. Tämän tarkempia tietoja kustantajalta ei pystytty vielä kertomaan.
Like Kustannus Oy
https://finna.fi
Vuosaaren kirjastossa ei ole silppuria, jota asiakkaat voisivat käyttää.
Löydät HelMet-palvelusivustolta listan kirjastoista, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu silppuri näin: Klikkaa auki sivu "Kirjastot ja palvelut". Siitä pääset pudotusvalikkoon "Näytä kirjastot, joissa on". "Valitse palvelu" -valikosta löydät kirjastot, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu paperisilppuri.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ohessa pari vaihtoehtohistorian Hitlerin voitto -aiheen edustajaa. It Happened Heressä luodaan vaihtoehtohistorian keinoin olosuhteet toisenlaisiksi, jonka kautta päästään kyseenalaistamaan vakiintuneita ajatusmalleja. Fatherland on taas enemmän mainstream-yleisölle luotu kompromissi lähtökohtanaan silti tiukasti historialliset faktat (tai historialliset fantasiat). Lisänä aikamatkaseikkailu Philadelphia Experiment II.
It Happened Here (1965) = Näin olisi voinut käydä / Ohjaus Kevin Brownlow ja Andrew Mollo.
Fatherland (1994) = Fatherland – isänmaa /
Ohjaus Christopher Menaul
Philadelphia Experiment II (1993) = Tuhon kuilu 2 - Hitlerin voitto / Ohjaus Stephen Cornwell
Lähteitä: Elitisti. http://www.elitisti.net/artikkeli/2005/08/005701/...
Virolahdesta kerrottiin, että heillä ei ole tietoa tällaisesta luennosta. Olisiko luento vaikkapa jonkin järjestön järjestämä, eikä siitä olisi kirjastossa tai kunnassa tietoa?
La Scala -niminen elokuvateatteri toimi Pohjoisesplanadi 21:ssa vv. 1906 - 1991.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjasto on maan suurin elokuva-alan tietokeskus, joka on vapaasti kaikkien käytettävissä.
https://kavi.fi/fi/kirjasto/aineistot/helsingin-seudun-elokuvateatterei…
Yksityishenkilöitä ja kaupungin rakennuksia(elokuvateatterit) koskevia tietoja löytynee myös Helsingin kaupunginarkistosta.
http://www.hel.fi/hki/Tieke/fi/Kaupunginarkisto
Yksi vanhan tanssimusiikin Irmeli löytyi:
Laulu Irmelille / säveltänyt Kaarlo Valkama, sanat Lauri Jauhiainen, esittäneet ainakin Henry Theel (laulu) ja Triola-yhtye (1953)
Lähde:
https://finna.fi
Sanoja tai nuottia siihen ei löytynyt, joten ei selvinnyt, onko tämä etsimäsi laulu.
Olet varmaankin varannut kirjan Ellibs-palvelusta, jossa on suomenkielistä kirjallisuutta. Palvelussa voi valita laina-ajaksi joko 14 päivää tai 1 päivän. Varattu kirja tulee sinulle heti lainaan, kun se vapautuu edelliseltä lainaajalta. Kirjan voi ladata milloin tahansa laina-aikana, mutta se palautuu automaattisesti, kun sinun laina-aikasi on päättynyt. Kirjan lataamisella ei siis ole vaikutusta laina-aikaan.
Tuo ja muita ohjeita Ellibs-palvelun käytöön löytyy osoitteesta https://www.ellibslibrary.com/fi/instructions.
Kolikon arvoon vaikuttaa sen kunto. Metallirahojen ja seteleiden kuntoluokituksesta löytyy ohje esim. rahaliike Holmaston julkaisemasta Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen -teoksesta, joka löytyy Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjastosta. Nettisivustolta http://www.kolikot.com/index.php?p=linkit löydät keräilyrahojen asiantuntevia ostajia ja arvioijia. Esimerkiksi Huuto.netissä on lokakuun 2014 aikana myyty 1 kopeekan kolikko vuodelta 1840 hintaan 2,25 €.
Ilkka Remeksen nuorille kirjoitetut kirjat eivät kuulemma ole yhteydessä aikuisille kirjoitettuihin. Välillä Aaron isä mainitaan, mutta ovat kuitenkin sikäli itsenäisiä kirjoja, että yhteyttä ei ole Antti Korven seikkailuihin. Aaro näyttää myös pysyvän saman ikäisenä kaikkien kirjojen ajan. Aaro-kirjat kannattaa kuitenkin lukea julkaisujärjestyksessä eli
Piraatit. Helsinki: WSOY, 2003.
Musta kobra. Helsinki: WSOY, 2004.
Pimeän pyöveli. Helsinki: WSOY, 2005.
Kirottu koodi. Helsinki: WSOY, 2006.
Hermes. Helsinki: WSOY, 2007.
Draculan ratsu. Helsinki: WSOY, 2008.
Operaatio Solaris. WSOY, 2009.
Riskiraja. WSOY, 2010.
Lisätietoa kirjojen taustoista osoitteesta http://ilkkaremes.wordpress.com/
Hei,
Lohjan pääkirjaston lintukirjoissa on toki lintukirjoja, joiden avulla lintujen tunnistaminen on kuvattu mm. koon tai lajien varjokuvien mukaan tai linnun äänien mukaan. Linnen kasvien tunnistamisen kaltaista hakemistoa emme tiedä olevan, mutta näistä on varmaan apua :
Lars Gejl, Tunnista linnut. Tammi, 2013
Veli-Risto Cajander, Lintu ja ääni (kirja+cd). Moreeni, 2013
Detlef Singer, Pihapiirin lintuja. Karisto, 2008
Pertti Koskimies, Suomen lintuopas, 2014.
Nettisivuston osoitteessa http//www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut voi lintuja etsiä monin eri hakukriteerein.
Hei!
Varmista, että HelMet-kirjastokorttisi on voimassa ja että siinä on tunnusluku. Ohjeet e-kirjapalveluihin löydät http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat/Ohjeet_ekirjapalveluihin(25…
Ellibs-kirjastojen e-kirjoja voit ladata mobiililaitteille, joissa on iOS- tai Android-käyttöjärjestelmä. Lataa laitteellesi Bluefire Reader -lukuohjelma.
Lukuohjelman lisäksi tarvitset Adobe ID-käyttäjätunnuksen, joka kannattaa luoda ennen lukuohjelman lataamista.Tunnuksen luominen on maksutonta ja onnistuu Adobe.com -sivuilla.
Eli voit lainata e-kirjan ja ladata sen lukuohjelmaasi tai lukea suoraan selaimessa jos sinulla on nettiyhteys.
Kullakin paikkakunnalla toimivat apteekit on perinteisesti numeroitu niiden perustamisjärjestyksessä. Jokainen ensimmäinen/ensimäinen/I/1. apteekki on siis aivan kirjaimellisesti ensimmäisenä kotipaikkakunnallaan toimintansa aloittanut apteekki. Myös muilla kuin ensimmäisillä apteekeilla on vastaava järjestysnumero, mutta nämä harvoin ovat yhtä korostetusti esillä kuin "ykköset". Tampereen apteekkipiirissä esimerkiksi Tammelan vuonna 1901 avattu apteekki on "Tampere V Tammela" ja vuodesta 1984 toiminut Hervannan apteekki on "Tampere XV Hervanta".
M-kirjainten lukumäärä sanassa "ensimmäinen" noudattelee apteekin perustamisajankohtana voimassa ollutta oikeakielisyyskäytäntöä. Niinpä osa kaikkein vanhimmista I apteekeista on "ensimäisiä", kun...
Suurin osa annetuista vihjeistä viittaa kyllä vahvasti juuri Oiva Paloheimon Tirlittaniin. Ensipainoksestaan lähtien Tirlittanin sidotut laitokset ovat ilmestyneet pohjaväriltään vihreissä kansissa ja kirjan selkä on ollut vihreä. Kansikuvassa toki on runsaasti keltaistakin väriä.
Tirlittanin nykypainokset ovat aivan samannäköisiä kuin vuoden 1953 alkuperäislaitos tai 60-70-lukujen vaihteessa ilmestyneet painokset. Kaikissa on sama Rolf Sandqvistin mustavalkokuvitus.
Tirlittanilla on läpi kertomuksen mukanaan okariino; soitin näkyy useassakin kuvassa ja ainakin yhdessä Tirlittanin nähdään sitä soittavan (s. 13). Samaisessa kuvassa on koivujakin.
Ainoa kysymyksen vihjeistä, joka ei sovi Tirlittaniin, ovat nuo lumpeenlehdet hiuksissa, joka...
Tietoja käännöksistä voi hakea FILIn ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN) ja näytelmien osalta myös Teatterin tiedotuskeskuksen tietokannasta (http://www.tinfo.fi/site/?lan=1&page_id=16&mode=nk_search).
Pohjalaisia- ja Tukkijoella-näytelmistä on näiden tietojen perusteella tehty käännöksiä muille, mutta ei englannin kielelle. Nummisuutarit on käännetty englanniksi nimellä Heath cobblers. Käännöksen on tehnyt Douglas Robinson vuonna 1993.
Lauri Viidalta ei ole käännetty kokonaisia runokokoelmia. FILIn tietokannassa ei ole tietoja kokoomateoksiin ja aikakausjulkaisuihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. Suomalaisen runouden käännösantologioissa Snow in...
Kirjailijan sivuilta osoitteesta http://www.katherineneville.com ei löytynyt tietoa, että sarjalle olisi tulossa jatkoa, mutta noiden kahden teoksen jälkeen hän on julkaissut romaanin ”The Magic Circle”, jossa on ilmeisesti samantapaista teemaa kuin aikaisemmissa.
Nevillen kirjoja kustantaneesta Bazarista kerrottiin, ettei tuo suomentamaton teos ole mukana heidän kustannusohjelmassaan. Sitä ei siis näillä näkymin luultavastikaan saada suomeksi.
Lapsuutesi kirja saattaisi olla Lennart Hellsingin Muna (Weilin + Göös, 1979). Se on sangen sympaattinen tarina munasta, joka makaa paikallaan ja miettii, mitä siitä tulisi suurena - jos siitä tulisi suuri. Kirjan kannessa on hymysyinen valkoinen muna vihreällä niityllä, taustalla pilkottaa merta. Kannen yläosaa hallitsee vaaleansininen taivas; pilvet ovat eläinhahmoisia, paitsi yksi, joka muistuttaa autoa.
