Etsitty kirjoittaja on Marja Björk. Hänen dekkariensa päähenkilö on Airi "Raaka-Arska" Turpeinen, Pohjois-Karjalasta ravintolakokiksi Helsinkiin muuttanut rehti ja ronski työläistyttö.Näin Arska kuvailee kotitaloaan ensimmäisessä Raaka-Arska-dekkarissa Sirppisilmä (Arktinen Banaani, 2019):"Minulla oli kiva kämppä Siltasaarenkadun ja Toisen linjan kulmassa olevassa Arenan talossa. Ikkunat olivat Ympyrätalolle päin ja näin Sossukeskuksen ja niiden välistä kaksi verivaahteraa ja oopperatalon seinän yläosaa Töölönlahden takaa.""Arenan talo on korttelin kokoinen punatiilinen linna. Kolmionmutoisen talon jokaisen talon jokaisessa kulmassa on torni. Yksi suora sivu on Hakaniemen torin puolella, toinen Ympyrätaloa vastapäätä ja kolmas suora pätkä...
Postin usein kysytyistä kysymyksistä löytyi tieto, että edellisenä vuonna ostetut kävisivät. Sen vanhempia kortteja siinä ei käsitelty.Kysyin asiaa postin Chatbotista ja ainakin sen mukaan vanhoja postimaksu maksettu -kortteja voisi edelleen käyttää.Varmimman tiedon saat kysymällä postin toimipaikasta tai soittamalla. Puhelin 0100 5577. Maanantai - perjantai 8-18, lauantai 9 - 16. pvm (paikallisverkkomaksu)/mpm (matkapuhelinmaksu). Jonotus on maksullista.
Tinanvalanta eli molybdomantia on jo muinoin käytetty ennustuskeino, jota nykyään harrastetaan pääasiassa leikkimielellä uudenvuodenaattona mm. Pohjoismaissa. Sen alkuperää ei varsinaisesti tunneta, mutta esimerkiksi antiikin Roomassa oli samantapaista ennustamista, kun ennustettiin sulattamalla vahaa [1]. Tinanvalannan tarkoitus on ennustaa juuri seuraavan vuoden tapahtumia [2], sekä myös onnensa turvaaminen, koska ensimmäinen tina oli aikoinaan tarkoitus valaa haltijalle tai tontulle [3].Vedestä nostetun tinan varjokuvan tulkintoja linkissä [4].[1] https://ulukayin.org/molybdomancy-a-new-years-eve-tradition/[2] https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/tina-kertoo-mita-uutena-vuotena-tapahtuu-mutta-muitakin-keinoja-on-kaytetty/[3] https://yle....
Viralliseen almanakkaan Aino-nimi hyväksyttiin vuonna 1890. Aino esiintyi tosin nimiehdotuksena I. E. Sjömanin Kauno-annakassa jo vuonna 1864 ja Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1882.https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ai…
Kyseessä ovat sanat Kalevi Katajan säveltämään ja sanoittamaan tangoon Satu (1940). https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4810399?sid=4875123753
Tällainen maininta ilman lähdeviitettä tosiaan löytyy esimerkiksi raportista Sähköriippuvuus modernissa yhteiskunnassa (Turvallisuuskomitea 2014) sivulta 59:"Suomalaisessa kylmyystutkimuksessa on päädytty siihen, että +10 astetta on asuintilojen lämpötila, johon asti terve ihminen pystyy pitämään yllä ruumiinlämpöä pukeutumalla hyvin. Tuossa lämpötilassa ihminen pystyy myös nukkumaan kohtalaisesti, jos hänellä on riittävästi vaatteita ja peitteitä. Jos huonetilan lämpötila laskee alle +10 asteen, ihminen tarvitsee ruumiinlämmön ylläpitämiseen myös lihasten tuottamaa lämpöenergiaa."Vanhempia mainintoja:"Kovilla pakkasilla lämmityskatkon aikana huonetilan lämpötilat laskevat jo muutamassa tunnissa tilanteeseen, jossa asunnossa on...
Suomen tilintarkastajien mukaan yhdistysten toiminta- tai vuosikertomuksien kertomuksissa tulisi pyrkiä noudattamaan erityistä selkeyttä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vuoden tai toimikauden kohdalle merkitään tehtävässä toimineet henkilöt. Jos tehtävää on hoitanut yksi henkilö koko vuoden, vain hänen nimensä kirjataan. Jos tehtävässä on tapahtunut keskeytyksiä tai muutoksia, kuten ero tehtävästä, merkitään sekä tehtävän aloittanut henkilö, että hänen seuraajansa. Käytäntö auttaa välttämään epäselvyyksiä ja antaa hyvän kuvan yhdistyksen hallinnosta.Yhdistyslain 6 luvun 37 a § korostaa, että toimintakertomukset tulee laatia kirjanpitolain mukaisesti, jos ne liitetään tilinpäätökseen. Tämä koskee erityisesti niitä yhdistyksiä,...
Hei, käytin kirjojen hakemiseen helmet.finna.fi-osoitetta ja syötin hakusanoiksi "historia", "tekstiilit" ja "Suomi". Haku tuotti useita tuloksia. Tässä suora linkki hakutuloksiin: https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=tekstiili&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=historia&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=suomi&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&limit=20Nostan esille vielä muutaman teoksen, jotka voisivat sopia etsimääsi aihepiiriin:Poutasuo T. (2001) Tekstiilin taidetta Suomessa = Textile art in Finland.Lyyra-Seppänen A. (2010) Tekstiiliteollisuusmuseo = Textile Industry Museum : opas = guide.Seppälä A. (2005)...
Kannattaa kysyä Tapiolan lukiosta, jolla nimellä Tapiolan yhteiskoulu nykyään tunnetaan, löytyisikö heidän arkistoistaan tietoa entisistä kuorolaisista. Tapiolan lukion yhteystiedot löytyvät koulun verkkosivuilta: https://www.espoo.fi/fi/tapiolan-lukio/yhteystiedot-tapiolan-lukio
Näillä tiedoilla tällaisia yhteenvetoja ei ole löytynyt. Maatalouslaskenta-aineistoja 1910-1969 säilytetään Kansallisarkistossa Hämeenlinnassa. Ne on järjestetty eri vuosina hieman eri perusteilla. Sinun kannattaakin olla vielä sinne yhteydessä ja varmistaa, onko heillä yhteenvetoja.Tilastotiedon lisäksi vuoden 1920 maatalouslaskenta sisälsi artikkeleita julkaisusarjasta "Maataloushallituksen tiedonantoja". Suomen senhetkinen maatalouden tila ilmeni niissä laskennan mukaan. Simo Liljan artikkelissa selvitetään maatalouskoneiden määrää Suomessa vuonna 1920. Tämä artikkeli löytyy digitoituna Sata vuotta maatalouslaskentaa -julkaisun liitteenä s. 113-125.Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus: Sata vuotta maatalouslaskentaa...
Runo, johon kysymyksessä viitataan, lienee Oksasen (August Ahlqvist) Sotamarssi vuodelta 1889. Marssi julkaistiin vuonna 1891 Savokarjalaisen osakunnan juhlalehdessä Koitar ja 1898 Oksasen Säkenien viidennessä ja laajennetussa laitoksessa. Näissä Porrassalmen taistelun (1789) muistoksi kirjoitetun runon alkusäkeet kuuluvat seuraavasti: "Syttynyt on sota julma, / Vihan liekki leimuaa; / Punainen on Pohjan kulma, / Verta, tulta ennustaa."Julkaistu Sotamarssi kuitenkin poikkeaa SKS:n arkistossa säilytetystä käsikirjoituksesta jonkin verran. Huomattavin poikkeama on se, että alkuperäisversion "punainen on kaakon kulma" oli painetussa tekstissä muutettu muotoon "punainen on Pohjan kulma". Samoin säe "vieras valta täältä pois" oli saanut asun "...
Hyvönen kuuluu Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan niihin sukunimiin, jotka ovat hyvä-sanan johdoksia. Hyvä-kannasta on meillä ollut käytössä esimerkiksi sellaisia nimiä kuin Hyvöi, Hyvikkä, Hyväkkä, Hyväri, Hyvätti ja Hyvänen. Nykyisiä sukunimiä ovat Hyväkkä, Hyvättinen, Hyvärinen ja Hyvönen. Ryhmän nimiä on käytetty todennäköisesti esikristillisinä yksilönniminä koko suomenkielisellä alueella ja lappalaistenkin keskuudessa, mutta sukunimet Hyvärinen ja Hyvönen ovat yleistyneet erikoisesti Karjalassa ja Savossa. Ne molemmat ovat kuuluneet Matti Kuusen vertailujen perusteella "varsinaisiin savolaisnimiin". Molemmat nimet olivat levinneet jo 1500-luvulla lähes kaikkiin Savon pitäjiin, ainoastaan Mikkelin tienoilta ne...
Kyseessä on varmaankin Ernest Thompson Setonin eläintarinoiden kokoelma Villejä eläimiä. Siinä on kuvauksiasi vastaavat tarinat: Lobo, Currumpaw'n kuningas kertoo suuresta sudesta, jonka kaatamisesta tarjotaan yhä suurempaa palkkiota ja Risakorva, nuori jänis kertoo nimensä mukaan nuoresta jäniksenpojasta.Villejä eläimiä julkaistiin alkukielellä englanniksi jo vuonna 1900. Suomeksi se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1909. Siitä on otettu useita painoksia. Se on ilmestynyt myös yhteisniteenä Eläinsankareita Setonin toisen tarinakokoelman Eläinten sankareita kanssa.
Kyseessä lienee venäläisen Aleksandr Beljajevin romaani Amfibi. Siinä kerrotaan Iktyander-nimisestä pojasta, jolle tohtori Salvator on leikkauksessa siirtänyt "nuoren haikalan kidukset ja sen tuloksena lapsi saattoi elää sekä maalla että vedessä".Amfibi | Kirjasampo Tshelovek-amfibija | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Kyseessä lienee Michel Faberin Lihaa ja verta (Tammi, 2001).Mikä on sen kauhu/jännitysromaanin nimi, joka on kirjoitettu v. 2000-2002? Kirja kertoo miespuolisesta "ihmisestä", joka (avustajansa kanssa) kaappaa ihmisiä… | Kysy kirjastonhoitajalta Lihaa ja verta | Kirjasampo
Kyseessä on länsisaksalainen 5-osainen tv-sarja Mustan lohikäärmeen salaisuus (Jenseits der Morgenröte 1984/85). Ohjaaja oli Sigi Rothemund ja sarjassa näytteli Suomesta Åke Lindman. MTV toimi osatuottajana. Sarja on esitetty Suomessa MTV1-kanavalla syksyllä 1985.Sarjan täydet tiedot löytyvät täältä:Jenseits der Morgenröte | filmportal.de
Englanninkielisen Wikipedian mukaan Cameronin suku on Robert Crichtonin viimeinen romaani. Se julkaistiin englanniksi nimellä The Camerons vuonna 1972. Crichton suunnitteli sille jatkoa, mutta se jäi toteutumatta.
