Kenties helpointa löytää jonkun ihmisen sähköpostiosoite on etsiä henkilöä Googlella. Jos henkilö löytyy esimerkiksi jonkin organisaation sivuilta, siellä saattaa hyvinkin olla myös hänen sähköpostiosoitteensa. Tietysti jos tiedät, missä henkilö työskentelee tai opiskelee, voi osoitetta etsiä suoraan organisaation sivuilta. Joillakin organisaatioilla – esimerkiksi yliopistoilla – saattaa olla oma sähköpostihakujärjestelmänsä, jota ei välttämättä löydy suoraan Google-haulla.
Sähköpostiosoitteita ei aina kovin innokkaasti jaeta julkisesti, koska siihen liittyy vaara saada roskapostia. Puhelinnumeroita löytää helpommin, ja henkilön voisikin löytää esimerkiksi Fonectan palvelusta osoitteesta http://www.fonecta.fi. Soittamalla henkilölle voisi...
Kaivattu kirja saattaisi olla Tuija Lehtisen Ihan pihalla (Otava, 2003). Se on kertomus neljästä nuoresta Perhekoti Tuulikanteleessa. Yksi heistä on tulevaisuudenuskonsa menettänyt ja puhumattomaksi lukkiutunut "kaukalon ex-kuningas" Jiri, jonka lupaavasti alkanut jääkiekkoilijan ura ja ammattilaishaaveet ovat kariutuneet nilkan murtumiseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=a0c9493a-7da…
Kirjastojen koneille ei voi ladata erillisiä ohjelmia. Jotkut "tee kirja omista valokuvista" -palvelut toimivat kuitenkin selainohjelmina. Niiden käyttö kirjastossa on mahdollista.
KirjaTojen aineistoja voi hakea Finna.fi:stä. Sieltä löytyvät myös museoiden ja arkistojen aineistot.
Pääkaupunkiseudulla voit hakea aineistoja osoitteesta https://www.helmet.fi. Sivun vasemmassa yläkulmassa on Haku -laatikko, johon voit kirjoittaa esimerkiksi kirjan nimen, kirjoittajan tai aiheen.
Uusin käännös on vuodelta 2103 oleva Kuolleiden kirja. Käännöksistä voi kysyä kustantamosta eli Gummerukselta, sähköposti info@gummerus.fi
Facebookissa kustantamo vastaa Pendergast-sarjaa koskevaan kysymykseen, että tänä vuonna (2014) käännöstä ei ole tulossa.
Kysymykseen, joka liittyy tähän kirjasarjaan on vastattu vuonna 2010 Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi -palstalla seuraavasti:
"Sarjan nimi on ”Suomen rintamamiehet 1939-45”. Osoitteesta https://finna.fi löytyvän Fennica-tietokannan mukaan tuota Etelä-Suomen kustannuksen julkaisemaa sarjaa on ilmestynyt vuosina 1972–80 yhteensä 21 osaa, joista viimeinen on täydennysosa. Vuosina 1983–91 sellaiset kustantajat kuin Eita, Teospiste ja Kirjaveteraanit julkaisivat sarjaan vielä kymmenen täydennysosaa. (Osien divisioonat löytyvät myös Fennicasta..)
Luulisin, että varmaan täydennysosissa on hyödynnetty samaa aineistoa kuin Etelä-Suomen kustannuksen julkaisemissa osissa, vaikka tarkempaa tietoa en aiheesta löytänytkään. Muutenkaan noista...
Uudempia kotimaisia sonetteja löytyy ainakin Leevi Lehdon kokoelmasta Ääninen eli sonetteja (Like 1997). Vanhempia esimerkkejä ovat mm. V. A. Koskenniemen Sonetti suomenkielestä (esim. kokoelmassa Tämän runon haluaisin kuulla 2, Tammi 1987), Einari Vuorelan Sonetin tämän äsken kirjoitin (esim. kokoelmassa Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta, WSOY 1979) sekä Kaarlo Sarkian monet runot (esim. kokoelma Runot, 12. painos WSOY 1991). Villanellesta en onnistunut löytämään kotimaisia esimerkkejä (mikä ei toki tarkoita, etteikö niitä olisi olemassa), mutta ottave rime -muotoa ovat käyttäneet esim. Eino Leino (Juhana herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja, 6. painos Otava 2001), Otto Manninen ja Kaarlo Sarkia.
Kalevalamittaista...
Ramsö-Rabbe on ilmeisestikin ollut todellinen henkilö, eli kalastaja ja pirtutrokari Rabbe Öjvind Bengtsson. Hänestä kerrotaan HU-yhtiöiden sivustolla. Tämä tarina ei tosin ole peräisin sotavuosilta vaan Porkkalan paranteesin ajalta vuodelta 1955. Sota-aikaan liittyvää tietoa Ramsö-Rabbesta ei löytynyt. Tarina on luettavissa HU-yhtiöiden sivuilta:
http://www.hummeripojat.fi/villa/HU-Story.html
Vastuuhenkilö ei pysty näkemään lapsen lainoja omalla kirjastokortilla kirjautumalla. Lainojen näkeminen onnistuu vain kirjautumalla lapsen kortin numerolla ja pin-koodilla. Sähköposti-ilmoitus tulee siksi, että sähköpostiosoitteesi on laitettu lapsen kortille.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j… löytyy kirjastokortista yleistä tietoa.
Varauksen kulkemiseen kuluva aika riippuu HelMet-kirjastoissa monesta asiasta. Yleensä kesto on 2–3 arkipäivää, mutta se voi olla huonolla tuurilla pidempikin. Toisaalta esimerkiksi Pasilan kirjastosta lähetetyt varaukset ovat yleensä toisessa Helsingin kirjastossa jo seuraavana päivänä.
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjalaatikoita siirretään kirjastosta toiseen yöaikana. Usein varaukset lajitellaan Pasilassa, jolloin saapumisessa menee vielä toinenkin yö. Jos kirjat menevät Helsingin ulkopuolelle, saattaa sielläkin kuljetuksessa tai lajittelussa mennä ylimääräistä aikaa. Oma lukunsa ovat hyvin pienet kirjasto, joista kirjat kulkevat muualle vain kerran viikossa. Niistä varauksen saapuminen voi siis kestää vielä pidempään. Näistä syistä...
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan Tahtoisin, tahtoisin -valssi on Tuure Kilpeläisen oma sanoitus ja sävellys. Se on Tuure Kilpeläisen ja Kaihon Karavaani -yhtyeen Afrikan tähti -levyltä vuodelta 2012. Hän esittää sen levyllä duettona laulaja Yonan kanssa.
https://finna.fi
Oculus Rift -virtuaalilaseja sai kokeilla Pasilan kirjastossa viime vuoden syksyllä Pelikulma-tapahtuman ajan. Sen jälkeen niitä on voinut käyttää joidenkin kirjastojen tapahtumien yhteydessä. Seuraavat tapahtumat ovat Jakomäen kirjastossa (kirjaston avajaiset) la 4.10. klo 12-16: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Jakomaen_kirjasto/Tapa… ja Pukinmäen kirjastossa pe 17.10. klo 14-16.
Sukunimi Mehtäläinen on peräisin Suomen itäisten murteiden alueelta. Itäisissa murteissa mehtä tarkoittaa yleiskielen metsää. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kovin yleinen nimi se ei ole. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 173 Mehtäläinen-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Helmet-kirjaston lainoja voi uusia verkkokirjastossa (helmet.fi) tunnusluvun kanssa. Jos tunnuslukua ei ole niin kannattaa seuraavalla kirjastokäynnillä ottaa henkilötodistus mukaan ja pyytää sellainen. Puhelimitse lainoja voi uusia kun kertoo puhelimessa kirjastokorttinsa numeron. Uusiminen onnistuu jos uusittaviin teoksiin ei kohdistu varauksia.
Oikeaa laulua emmme tainneet löytää. Jonkin verran sitä muistuttaa George H. Clutsamin kehtolaulu, joka on suomeksi nimeltään Tummakiharainen lapseni. Laulu alkaa näin: Uinu lapsi, sä pieni pörrötukka kuu kirkas valaa säteitään kehtos kullaten. Ainakin Suuressa toivelaulukirjassa numero 5 laulussa on kuitenkin vain kaksi säkeistöä, joten muistamiasi sanoja siinä ei ole.
Brasiliassa vuonna 2007 tehdyn tieteellisen tutkimuksen mukaan hämähäkkilaji Loxosceles intermedian täysikasvuiset yksilöt selviytyvät täysinäisessä pölypussissa noin 10 päivää.
Tutkimuksen mukaan on kuitenkin erittäin todennäköistä, että hämähäkit menehtyvät jo imuroinnin yhteydessä saamiinsa vammoihin.
Tutkimuksessa käytetyn lajin täysikasvuisen yksilön vartalon pituus on 1-2 cm ja jalkojen kärkiväli 3-4 cm.
Lähde:
http://www.scielo.br/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1678-9199200700…
Kyseessä ei ole kirja, vaan artikkeli Avec-lehden vuoden 2010 kolmannessa numerossa (sivut 40-41).
Kyseistä lehteä ei löydy HelMet-kirjastoista, mutta Espoossa sitä pääsee lukemaan ja lainaamaan Leppävaarassa sijaitsevasta Laurea-kirjastosta.
http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
https://laurus.amkit.fi/index.html
Hei,
Vantaan musiikkiopistossa opetetaan englannintorven soittoa myös yksityisesti. Siellä kuitenkin kerrottiin, että kyseessä on soitin, jota ei yleensä suositella kuin niille, jotka osaavat jo soittaa oboeta, eikä se sovellu fyysisiltä vaatimuksiltaan lasten soitettavaksi. Muiden kuin heidän antamaa opetusta ei ks. soittimelle tunnu löytyvän Tikkurilan seudulta.
Hei,
Valitettavasti Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan Johanna Kurkelan esittämästä laulusta "Prinsessalle" (säv. Tuomas Kantelinen, sanat Paula Vesala) ei ole saatavilla nuottia.
