Hei,Singerin ompelukoneiden valmistusajankohtaa sarjanumeron mukaan voi tutkia alla olevasta nettisivustolta. Oletan että tuon numeron lisäksi sarjanumerossa on kirjain/kirjainpari.https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Yhdistysten asiakirjoja on voinut päätyä Kansallisarkiston kokoelmiin, ks. https://kansallisarkisto.fi/etusivu. Myös eri kaupunkien arkistot ovat mahdollisia paikkoja, joista yhdistysten asiakirjoja voi löytyä.Aikaväliltä on digitoitu runsaasti vasemmiston lehtiä. Löydät niitä menemällä Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen verkkosivulle osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu. Valitse "Sanomalehdet" ja sieltä "Lehdet", näin pääset digitoitujen lehtien luetteloon. Löydät vasemmiston lehtiä kirjoittamalla "Nimi"-kenttään esimerkiksi "työ", "sosiali", "kommunist" tai "puna". Hakusanoja ei siis tarvitse kirjoittaa kokonaan, vaan verkkosivu tarjoaa lehtiä, joissa sana tai sen alku esiintyy.
Kasa näyttää tyypilliseltä jonkin lierolajin tekemältä multakasalta. Asialla on voinut olla esimerkiksi kasteliero, joka tunnetaan myös kastematona. Lierot ovat hyödyllisiä ja niitä ei siis kannata yrittää torjua.Lisää tietoa: https://www.ts.fi/teemat/1074155282
Hei,Kyseessä on todennäköisesti Farley Mowatin teos Never Cry Wolf (1963). Kirjasta on olemassa myös suomenkielinen käännös Älä hukkaa hauku (1979), jonka on suomentanut Hannu Sarrala.Teos kertoo kanadalaisesta biologista Farley Mowatista, joka lähetetään 1940-luvulla Kanadan erämaahan tutkimaan karibulaumojen vähenemisen syitä. Epäilykset kohdistuvat susien lisääntymiseen. Mowat viettää useita kuukausia susien elinalueella ja seuraa niiden käyttäytymistä lähietäisyydeltä. Tutkimustensa aikana hän huomaa, että monet susiin liittyvät uskomukset eivät pidäkään paikkaansa.Kirja kuvaa humoristiseen sävyyn Mowatin kokemuksia susien parissa.
Laulavalle Lintukoiralle ja hänen siipalleen Fanny Tiskirievulle syntyy pentuja kirjassa "Uppo-Nallen talviturkki" vuodelta 1978.Pentujen nimet ovat Usko, Toivo, Rakkaus ja Luuvalo. Luuvaloa ruvetaan myöhemmin sanomaan Laulavaksi Luuvaloksi.
Tässä on joitakin suosituksia:Julia Donaldson: Onko luudalla tilaa?Pasi Pitkänen: Kadonneiden eläinten saariDisney: Pelastuspartio Bernard ja Bianca (tästä on tullut uusi, hieno painos)Roope Lipasti: Kopterijengi-sarjaSebastian Lybeck: Latte-siili LofooteillaLars Mähle: Hirmuliskojengi ja tulivuori Hirmuliskojengi ja vesipeto (ja muutkin sarjan kirjat)Timo Parvela: Taro hirmuliskojen ajassa (ja muut sarjan kirjat)Bill Scollon: Lentsikat 2: PelastajatRyhmä Hau-sarjaLisäksi viime aikoina on ilmestynyt runsaasti Marvel- ja Star Wars -aiheisia kuvakirjoja, joissa riittää jännitystä ja palastustehtäviä
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Paragraafi kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (1924). Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta Maininki ja vaahtopää -teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925625?term=Hoi!%20papp…Hiukan toisessa muodossa runo sisältyy myös teokseen Runot (1947). Tässä runo on saanut nimen Tyhjin käsin.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926827?term=arkeen&term…
Tulisiivet-sarjan The Lost Continent- kirjaa ei vielä ole suomennettu. Tällä hetkellä viimeisin sarjan suomennettu osa on numero 10, Kavala sydän (Darkness of dragons).On kuitenkin ilmeistä että tiedustelemasi kirja suomennetaan piakkoin, suosittelen seuraamaan kirjaston ja kustantajan (Gummerus) uutuusluetteloita.
Sitaatti on peräisin Tšehovin 28.11.1888 päivätystä kirjeestä Aleksei Suvorinille (tarkalleen ottaen Tšehov puhuu "merkityksellisestä elämästä": " -- осмысленная жизнь без определенного мировоззрения – не жизнь, а тягота, ужас.") Tämä kirje ei ole mukana Martti Anhavan toimittaman kolmiosaisen Tšehovin kirjevalikoiman ensimmäisessä niteessä Kirjeitä vuosilta 1877–1890, joten suomennos on peräisin jostakin valitettavasti tunnistamattomaksi jääneestä lähteestä – mahdollisesti jostakin aforismi- tai mietelausekokoelmasta. Joitain tällaisia toiveikkaasti tutkailinkin. Myöskään paljon sitaatteja sisältävästä Henri Troyatin Tšehov-elämäkerrasta sitä en löytänyt.
Taidat tarkoittaa alla olevan linkin nuottikirjaa. Klikkaamalla näet kirjastot, joista se on saatavilla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2460606?sid=5158550867
Suhtkoht paljon löytyy aineistoa hautausmaiden hoidosta.Kirjoja, artikkeleita, E-aineistoa, opinnäytteitä ym.: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=hautausmaat&lookfor0%5B%5D=hoito&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject Vain verkossa luettavia kirjoja ym.: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=free_online_boolean%3A1&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=hautausmaat&lookfor0%5B%5D=hoito&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject Seurakuntapuutarhurit ry:n hautausmaan hoitosuunnitelman laadintaopas: https://evl.fi/plus/wp-content/...
Iijoki-sarjan toisen osan Tammettu virta kolmannessa luvussa Kallen isä tuo lapsille koiranpennun, joka saa nimen Tessu. Tessun tarinaa voi ehkä pitää jossain määrin traagisena: kuudennessa luvussa koulusta palaaville lapsille selviää, että isä on myynyt koiran. Ratkaisujen ajassa Kallen poiketessa vierailulle kotiväen luo vilahtaa ohimennen Kallioniemen uusi koira Nätti.Sarjan 20. osassa Iijoen kutsu Tessu ja sen kohtalo palaa Kallen mieleen, kun Aulis Lomma tarjoaa rakennusmestareille – Kalle ja Kasperi Lehtimaa – koiranpentua. Lehtimaa ei koirista piittaa, toisin kuin Kalle: "Minä taas olen aina tykännyt koirasta. Minulle jäi lapsena suoranainen vamma sieluuni, kun isäni myi Tessu-nimisen koiramme." Kalle ottaa pennun "...
Runo on Aale Tynnin Keisari kaalimaassa. Löydät sen Aale Tynnin kootuista runoista (WSOY, 2013) ja Yrjö Jyrinkosken teoksesta Runomuistelmat: ohjelmistoa 20 vuoden ajalta.
Aiheesta on mainio Kansallisarkiston tutkimus vuodelta 2011, Lars Westerlundin Itsetehostuksesta nöyryyteen: Suomensaksalaiset 1933-46. Etsittyä perhettä ei teoksessa mainita, mutta yleisellä tasolla kerrotaan Suomessa olleen poliisiviranomaisten arvion mukaan syyskuussa 1944 733 Saksan kansalaista. Tammikuuhun 1945 mennessä 470 henkilöä, eli noin kaksi kolmasosaa oli internoitu. Toisaalta poistumisia Saksaan, Ruotsiin tai Lappiin ei pyritty estämään, joten moni myös poistui maasta. Runsas sata sai 19.9.1944 Suomen kansalaisuuden. Internointi ja/tai maasta poistuminen olisivat siis olleet todennäköisiä vaihtoehtoja. Teoksessa on hyödynnetty mm. Valpon vuosina 1944-1947 muodostamaa erityistä Valtiollisen poliisin internoimisarkistoa,...
Parhaiten kuvausta vastaa Hiski Salomaan säveltämä ja sanoittama laulu "Savonpiijan Amerikkaan tulo" tai "Savonpojan Amerikkaan tulo". Näistä nimistä on julkaisuissa useita erilaisia versioita. Esimerkiksi vuonna 1928 äänitetyn levyn etiketissä lukee "Savonpijan Ameriikkaan tulo" (Columbia 3081-F). Laulu alkaa: "Myö tänne muaha(n) kottoo". Ensimmäistä muistamaasi säettä ei laulussa ole, mutta kaikki muut säkeet jossakin muodossa ovat mukana. Eri julkaisuissa on pieniä eroja, mikä ei ole ihme, kun on litteroitu savoa. Laulun sanat sisältyvät seuraaviin julkaisuihin:Hellgren, Nestori: Tahdon laulaa kupletteja : lyhyt oppimäärä kupletööriksi ja katsaus kupletin historiaan (Lahden ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö, 2013, s. 47; Savonpiijan...
Laulua on kysytty aikaisemminkin palvelussamme, ja se on Ilja Shatrovin säveltämä ja Reino Helismaan (Rainer Kiskon salanimellä) sanoittama ja sovittama laulu Kun kesä on mennyt. Laulettuna sen ovat esittäneet ainakin Metro-tytöt, Viljo Vesterinen ja Veikko Ahvenainen taas haitariversioina. Tässä linkki aiempaan kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/laulun-sanoja-tavaillaan-mutta-loput?language_content_entity=fi Kappale näyttäisi löytyvän muutamasta nuottijulkaisusta ja äänilevyiltä Suomen kirjastoissa (mukaan lukien Kansalliskirjasto): https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kun+kes%C3%A4+on+mennyt%22&type=AllFields&limit=20&sort=relevance Valitettavasti näyttää siltä, että kirjastojen nuottijulkaisuissa ei ole...
Tässä tarkoitettaneen Ahdin kokoelmaan Iloiset harhaopit (WSOY, 1998) sisältyvän Merkintöjä-sikermän kohtaa 34: "Kaikilla niillä ihmisillä, joilla ei ole omaa taivasta, on yhteinen helvetti."
