Nähtävästi taiteen kohdalla ei juuri termiä wau käytetä. Sana kuuluu enemmän arkkitehtuurin puolelle. Tosin au arkkitehtiuutissa 6-7/2014 todetaan seuraavaa: ”Helsingin Sanomat uutisoi (5.6.) jutussaan Guggenheim-kisaan odotetaan osallistujahyökyä näin: ”SAFAn puheenjohtajan Esko Rautiolan mielestä taidemuseon suunnittelun ei pitäisi olla vaikeaa rakennuksen toiminnan näkökulmasta. Arkkitehtuurin puolesta hän pitää tehtävää hankalampana. ’Museossa on paljon suuria tiloja. Yleisön kierto ja logistiikka on hallittavissa. Mutta arkkitehtuurin kohdalla törmätään heti dilemmaan siitä, tehdäänkö ekspressiivistä arkkitehtuuria vai taustaa taiteelle.’ Wau-arkkitehtuurista Rautiola ei puhuisi ollenkaan. ’Se on median rakastama termi, mutta ei sitä...
Kuten aiemmin ilmoitimme, olemme pyynnöstänne poistaneet aineistonne lainaus- ja esityskäytöstä. Niitä ei voi jatkossakaan käyttää, lainata tai katsoa kirjastossamme. Aikanaan teokset poistetaan kokoelmasta ja hävitetään, tekijänoikeussyistä emme myy CD-ROM-aineistoja kirjaston poistomyynnissä.
Jos arkku on kulkenut perintönä suvussasi, sukututkimus lienee helpoin tapa selvittää, kenen nimikirjaimista on kyse. Jos olet ostanut arkun, selvittäminen on vaikeampaa.
Karkkilan kotiseutuyhdistyksen sivuilla on artikkeli vanhoista arkuista ja niiden alkuperän selvittämisestä:
http://www.karkkilankotiseutuyhdistys.fi/SukututkimusPDF/Helena%20Hellg…
Tietoa sukututkimuksesta löytyy sukututkimus.fi-sivustolta:
http://www.sukututkimus.fi/
Markkola on ollut alunperin talonnimi, joka on annettu isännän nimen (Markus, Markko) mukaan. Siitä se on siirtynyt sukunimeksi. Se esiintyy sekä talon- että sukunimenä Kaakkois-Hämeessä ja Kangasalan seudulla sekä Kannaksella. Ensimmäiset merkinnät ovat 1500-luvulta. Muualla Hämeessa ja Satakunnassa esiintyy samaa perua oleva Markkula-muoto.
Etunimi Markus (lat. Marcus) on johdettu roomalaisen sodanjumala Marsin nimestä ja sen merkitys on "Mars-jumalalle pyhitetty." Suomessa sitä on käytetty jo keskiajalla, ja nimi on tuolloin tullut tutuksi Raamatun kautta. Markus-nimestä on johdettu meillä nimet Markku ja Marko.
Lähteet:
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Vilkuna, Kustaa: Etuniimet (Otava, 2001)
meille Keskiskirjastoihin pitää ottaa oma kortti, ainakin nykykäytännön mukaan. Eli voit ottaa kortin mistä tahansa keskikirjastojärjestelmään kuuluvasta kirjastosta https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kirjastot;jsessionid=1D6D8D9E54… , ja se toimii tämän jälkeen tuon listauksen mukaisissa kunnissa.
Hei!
Someron kaupunginkirjastossa olisi, mutta saadaksesi lehtinumeron pitää tehdä lähikirjastossasi tai netin kautta maksullinen kaukolainatilaus http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Voit myös tiedustella josko numeron voi vielä ostaa:
Käsityön suomenkielinen tilaajapalvelu numerossa 050 5743 463 ja osoitteessa kasityo@virolainenkasityo.fi.
Suomennokset ovat ilmestyneet samassa järjestyksessä kuin alkuperäisetkin, mutta useasta suomennoksesta on ilmestynyt uusia painoksia myöhempinä vuosina. Alla on luettelo Anna Janssonin aikuisten dekkareista ilmestymisvuosineen. Luettelo on peräisin palvelun aiemmasta vastauksesta vuodelta 2013 (https://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=4780f3f1-b…). Siihen on lisätty vuonna 2014 suomennettu Tuhopolttaja:
Stum sitter guden, 2000 suomennos Vaitelias jumala 2002
Alla de stillsamma döda, 2001 suomennos Kalpeat ja kuolleet 2003
Må döden sova, 2002 suomennos Loputon uni 2004
Silverkronan, 2003 suomennos Hopealantti 2005
Drömmar ur snö, 2004 suomennos Jäljet lumessa 2006
Svart fjäril, 2005
Främmande fågel, 2006 suomennos...
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan laulu on italialaisen Nino Olivieron sävellys O ciucciariello, suomeksi Pieni aasi. Mainitsemanne tekstirivi löytyy siitä. Toinen Viola-tietokannassa laulusta mainittu tekstirivi kuuluu "Takkuinen aasi matkalla jostain..".
Pienen aasin levyttivät Sirpa Säde (oik. Kullberg) ja Ossi Malisen orkesteri vuonna 1958. Se julkaistiin sekä single-levyllä että savikiekolla. Uudempia levytyksiä tai cd-versiota laulusta ei ole julkaistu. Italiankielisiä esityksiä laulusta löytää Youtubesta.
Suomennoksen tekijäksi on ilmoitettu Merja, joka on yksi Saukin eli Sauvo Puhtilan lukuisista salanimistä.
Helka Varhon Kaksi kaupunkia -suomennoksessa, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana ensimmäisen kerran vuonna 1945, kysymyksen sitaatin sisältämä virke kuuluu seuraavasti: "Nälkää oli siroteltuna pienimpäänkin kulholliseen kuivia perunan viipaleita, jotka oli paistettu tilkassa pahanhajuista öljyä."
Hain vastausta englannin-, ruotsi-, saksan- ja suomenkielisin termein. Tietoa ei löytynyt. Varteenotettavin sivu oli Glass Bottle Marks - collecting history of the glass manufacturing industry http://www.glassbottlemarks.com/
Kannattaa jättää kysymys, sivun lopussa tähän on mahdollisuus.
Nimi perustuu ortodoksisiin nimiin Ondrei ja Ondruska. Suomenkieliset muodot ovat Ruuska ja Ruuskanen, joista on tietoja jo 1500-luvulta alkaen. Lisää tietoa nimestä on Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjassa. Ruuskanen-Ruuska -sukuseuran sivut ovat osoitteessa http://www.ondruska.fi/
Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä ilmestyi vuonna 1986 Olli Ainolan artikkeleja, jotka käsittelivät Suomen ensimmäisiä ydinvoimalahankintoja.
“IVO väisteli viimeiseen asti venäläistä voimalaa” ja “Kekkonen puhui TVO:lle ydinvoimalan Ruotsista”. Helsingin Sanomien kuukausiliite Huhtikuu 1/1986, s. 29-39.
Lähteet:
http://www.ennenjanyt.net/2006_2/jensen.html#_edn3
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/yhtei/pg/sunell/mitensuo.pdf
Helsingin Sanomien Kuukausiliite säilytetään ilmestymisestä vuodesta 1983 lähtien Pasilan kirjastossa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1610806?lang=fin
Martti Haavio, joka oli mm. kansanrunouden tutkija, kertoo Iloisen eläinkirjan jälkilauseessa, että kirjan sadut perustuvat kansansatuihin. Hän luettelee kirjan sadut, joiden perustana on joku muu kuin suomalainen kansansatu. Hiiri kissalla räätälinä -satu ei ole tässä luettelossa. Eli satu näyttäisi perustuvan suomalaiseen kansansatuun.
Kyseisestä onnettomuudesta löytyy tarkka selostus Jaakko Hyvösen teoksesta "Kohtalokkaat lennot 1918-1939 - ilmavoimiemme lentotoiminnassa surmansa saaneet ja laskuvarjolla pelastautuneet" (1987), jonka sivuilla 154-156 tapauksesta kerrotaan.
Lisäksi onnettomuudesta mainitaan muun muassa Pertti J. Halisen teoksessa "Kaakkois-Suomen Kotkanpojat" (1999) sivulla 19.
Hyvösen teos on saatavissa esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Molemmat teokset löytyvät myös Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston kokoelmista.
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Kirjailija Ivanov, Andrei on julkaissut vuonna 2014 ainakin teoksen
Kharbinskie motylki (Kustantaja AST, 2014), kieli: venäjä, ISBN: 978-5-17-084051-9.
Lähde: Kirjastot.fi Frank-monihaku
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kirjaan voi tehdä kaukolainatilauksen ottamalla yhteyttä Jyväskylän kirjaston kaukopalveluun sähköpostitse kaukopalvelu@jkl.fi, puhelimitse (014) 2664131 tai verkkokirjaston kautta
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat
Jos tilauksen haluaa tehdä Jyväskylän yliopiston kirjastoon, pitää kaukolainapyyntö tehdä siellä.
Nettikirjakaupasta voi myös tiedustella kirjaa ostettavaksi itselle.
http://www.amazon.com/s/ref=nb_sb_noss/183-9520442-6396523?url=search-a…
Mikä on P. I. Filimonovin uusin kirja venäjän kielellä?...
Massojen kapina –suomennoksen luvussa XIV on vain kahdeksan alalukua, mutta kahdeksannen alaluvun jälkeen on yhteenveto, jossa on tällainen lause:
”Eurooppalaisista elämä on elämisen arvoista vain silloin, kun he voivat antautua jonkun suuren tehtävän palvelukseen.” (s. 261)
Tämä voisi olla etsimäsi lause. Kirjan saat halutessasi lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Yleisradion arkistosta saamamme tiedon mukaan kukko olisi viimeisen kerran kiekaissut ohjelman alkaneeksi 28.9.1963. Tarkennuksena voidaan vielä mainita, että sittemmin kukko palasi Yle Radio 1:n (silloisen Ylen Ykkösen) aamuihin ja kiekaisi (toistamiseen) viimeisen kerran vuoden 2000 lopussa. Sen jälkeen uuteen päivään on Yöklassisen jälkeen (arkisin pari minuuttia ennen klo 6.00 ja sunnuntaisin klo 7) siirrytty "lempeämpiäänisten" lintujen ja tutun "pimpampullan" seurassa, mm. kesäaamuisin kukkuu käki.
Yleisradiosta selvisi myös että Maamme-laulu soitettiin radiossa ohjelman päätteeksi viimeisen kerran 31.5.1994 YLE 1:ssä klo 00.05, kun myös Ylen Ykkönen aloitti seuraavana yönä ympärivuorokautiset lähetykset.
Läpi yön kuuluva Yöklassinen...
Suurin kokoelma näyttäisi olevan Itäkeskuksen kirjastossa. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28nuortenkirjallisuus%29%2…
Asia selviää Helmet-haun tarkennetussa haussa. Hakusanaksi nuortenkirjallisuus, kieleksi venäjä ja sijainniksi lähinnä kirjastojen lastenosastot.
Helmet-kirjaston kattavimmat venäjänkieliset kokoelmat ovat kuitenkin Espoossa Sellon kirjastossa sijaitsevassa Venäjänkielisessä kirjastossa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Venajankielinen_kirjas…
