lohjan kaupunginkirjastossa on paikallislehti Länsi-Uusimaa mikrofilmattuna vuodesta 1914 alkaen. Uskoisin paikallislehden aikanaan kertoneen jotain leiristä. Valitettavasti kirjastolla ei ole aikaa tarkistaa asiaa, mutta mikrofilmejä voi käydä lukemassa pääkirjastossa sen aukioloaikoina.
Suomen Kuvalehdessä numerossa 32 vuodelta 1935 näyttäisi olevan artikkeli Lohjan Kalevala-leiristä. Lehteä ei ole Lukki-kirjastoissa.
Juhana Saarisen kirjassa Lohjan Eräveikkojen historia. Partiotoimintaa Lohjalla vuodesta 1917 on sivuilla 15-20 kirjoitus Kalevala-leiristä.
Radiodokumentteja ei näin pitkän ajan jälkeen löytynyt.
Neljäs suomennettu Varjojen kaupungit -kirja Langenneiden enkeleiden kaupunki ilmestyi syyskuussa 2012, viides kirja Kadotettujen sielujen kaupunki heinäkuussa 2013.
Tutkimistani lähteistä en löytänyt mainintaa siitä, että sotalapsia olisi talvisodan aikana kuljetettu Vaasasta meriteitse - lentäen kyllä. Vaasan satama tulee ensimmäisen kerran vastaan sotalapsikirjallisuudessa vuoden 1942 kotiuttamiskuljetusten yhteydessä ja uudelleen jatkosodan loppupuolen menomatkojen pääsatamana: "Matkat tapahtuivat Vaasasta tai Turusta laivalla Ruotsiin, pääsatamana oli kuitenkin Vaasa, josta lapset kuljetettiin Ariadnella Uumajaan." (Salminen, s. 167)
Talvisodan aikaiset sotalapsikuljetukset meritse tehtiin Turusta Tukholmaan 15.12.1939-31.1.1940. Kuljetukset jouduttiin lopettamaan miinavaaran ja pommitusten pelossa. Laivojen kulkua haittasi myös poikkeuksellisen ankara talvi vaikeine jääolosuhteineen.
Tammikuussa...
Esittäjä on Eero Magga ja esitys löytyy CD-levyltä "Lapin joulu" (Poroboy Music PBM-014, p2004). Levyllä laulun nimenä on "Juovlabiellut".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tuulivoimalat ovat todella osoittautuneet kohtalokkaiksi lepakoiden kannalta. Tuulivoimaloiden yleistyessä arvioitiin, että voimaloiden pyörivät lavat tappaisivat ennen kaikkea lintuja, mutta nopeasti huomattiinkin, että riskit kohdistuvat enemmän lepakoihin.
Kuten lepakkotutkija Thomas Lilley Yle:n artikkelissa toteaa, lepakot kuolevat joko iskeytymällä pyöriviin lapoihin tai barotraumaan, jolloin lapojen pyörimisestä aiheutuvat paineenvaihtelut tuhoavat lepakon keuhkojen verisuonet.
Tutkijat eivät ole löytäneet yhtä selkeää syytä siihen, miksi kaikuluotaamalla suunnistavat lepakot lentävät voimaloiden läheisyydessä ja törmäävät niihin. Erilaisia teorioita ja hypoteeseja aiheesta on kuitenkin esitetty. Yksi syy voisi esimerkiksi olla,...
Haipakka-sana esiintyy samanmerkityksisenä murteissa eri puolilla Suomea, mutta sen alkuperän selvittäminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Suomen murteista löytyy nimittäin useita haipakkaa muistuttavia tai sitä lähellä olevia sanoja, joita käytetään
samassa tai ainakin hyvin samankaltaisessa merkityksessä: esimerkiksi hailakka, hajakka, hatakka ja hotakka. Kaikki nämä sanat liittyvät vauhtiin, nopeaan liikkeeseen, kovaan kyytiin, kiireeseen ja niin edelleen.
On todennäköistä, että jokin monista hailakka/hajakka/haipakka/hatakka/hotakka-sanaperheen edustajista on sanan aito ja alkuperäinen muoto; muut ovat sitten tästä kehkeytyneitä muunnelmia. Mitä sanan etymologiaan tulee, näistä monista variaatioista johtuen yksiselitteistä...
Jesus ja Josefinea ei löydy Suomen kirjastoista. Ilmeisesti sitä ei ole myöskään käännetty tai dubattu dvd:lle suomeksi. Ylelle voi esittää uusintatoivomuksen kyseisestä sarjasta. Voit lähettää toiveesi/kysymyksesi palautelomakkeella http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta#anna-palautetta tai lähettää sähköpostia heidän osoitteeseensa ohjelmapalaute@yle.fi
Yhtään S. E. Weckströmin kirjoittamaa kirjaa ei Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan (https://finna.fi Suomessa ole julkaistu. Olisiko S. E. Weckström ehkä ollut kirjan omistaja?
Vuonna 1924 Werner Söderström eli WSOY julkaisi K. A. Wegeliuksen kirjoittaman kaksiosaisen kirjasarjan. Osien nimet ovat
- Aseveljet. 1, Läntinen etappi ja Simon kahakka
- Aseveljet. 2, Itäinen etappi ja Peräpohjolan vapaustaistelu
Sana etappi löytyy kummankin kirjan nimestä. 1. osa käsittelee jääkäriliikettä ja vuosia 1916-1917. Kirjassa on 373 sivua ja kuvia ja karttoja. 2. osa käsittelee jääkäreitä ja kansalaissotaa. Kirjassa on 479 s. ja myös kuvia ja karttaliite. Kirjat on julkaistu myös yhtenä niteenä.
Voisiko näistä toinen tai molempien kirjojen...
Kyllä kummankin koulutukseen kuuluu myös kieliopintoja. Helsingin yliopiston Teologisessa tiedekunnassa on kaksi koulutusohjelmaa, joista toisesta valmistuu evankelisluterilaisen kirkon papiksi tai lehtoriksi ja toisesta saa pätevyyden mm. uskonnonopettajan työhön.
Koulutukseen kuuluu mm. heprean, kreikan ja latinan opintoja, sekä lisäksi myös muiden kielten kursseja.
Teologisia tiedekuntia on Helsingin lisäksi myös Turussa ja Joensuussa.
Tietoa papin tai uskonnonopettajan koulutuksesta saat lisää alla olevien linkkien kautta:
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/C6B7B1C8A639BF8CC225710E00260459?Open…
http://www.helsinki.fi/teol/tdk/opiskelu/perustutkinnot/index.htm
http://www.helsinki.fi/teol/tdk/pdf/oppaat/Teol_opas13-15_netti.pdf
Kivoja kirjoja ovat esimerkiksi:
Kerstin Gier: Rubiininpuna ja sen jatko-osa Safiirinsini
Tuija Lehtinen: Rebekka-sarja
Salla Simukka: Punainen kuin veri sekä Valkea kuin lumi
Marja-Leena Tiainen: Khao Lakin sydämet
Maria Turtschaninoff: Anaché sekä Helsingin alla
Lisää lukuvinkkejä löydät myös esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston
kotisivuilta http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/nuoret1 sekä Sivupiiri-nuorten kirjallisuussivuilta http://www.sivupiiri.fi/
Noita Nokinenä -kuunnelmia on lainattavissa HelMet-kirjastoissa. Kuunnelmat löytyvät HelMet-haulla helposti, kun kirjoitat hakulaatikkoon "noita nokinenä". CD-tallenteita näyttää olevan 42 eri nimekettä. Lisäksi on muutama kuunnelma C-kasettina. Levyjä näyttäisi olevan hyllyssäkin vielä paikalla eri kirjastoissa. Voit tarkistaa levyjen saatavuuden HelMet-verkkokirjastosta (ks. linkki alla).
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mikrofilmattu lehti löytyy ruotsalaisesta Arbetarrörelsens arkiv och bibliotek -arkisto-kirjastosta. Kysy mikrofilmiä kaukolainaan lähikirjastostasi.
http://libris.kb.se/bib/3280574
http://kata.arbark.se/
Tieteellisten termien merkitykset tuntee parhaiten työsi ohjaaja. Kannattaa kysyä häneltä käsitteen täsmällistä merkitystä.
Rhetorical-sanalla on useita merkityksiä. Tässä yhteydessä se voisi tarkoittaa vaikuttamaan pyrkivää tai tarkoitushakuista. Function-sanan voisi kääntää esim. sanaksi tehtävä. Mutta sanayhdistelmälle voi olla olemassa myös oma vakiintunut käännöksensä.
Kettusten sukua käsitteleviä teoksia: Kettusten & Pikkaraisten sukukronikka / Martti Kettunen, Laura Kettunen. [Nurmes] : [Martti Kettunen], 2004. Kettusten jäljillä : katkelmia Kettus-suvun elämän vaiheista / toimittaneet Liisa ja Unto Kettunen. [Järvenpää, Kielokatu 17 A] : [Unto Kettunen], 2006. Kettunen, Ensio: Kuolismaan Kettuset : 1. Ilomantsi, 2003. Suorsa, Olavi: Kalevalan runonlaulajien kainuulaispohjalaiset sukujuuret. Oulu : Oulun yliopisto, 1987. Kirjoja ei valitettavasti löydy Hämeenlinnan seudun kirjastoista, mutta voit saada ne kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Kaukolainaus on maksullista.
Ilmeisesti kyseessä on Elmer Diktoniuksen runo "Minne (Södergran)". Runon suomenkielinen nimi on "Muisto (Södergran)" ja se sisältyy Diktoniuksen runojen kokoelmaan Runoja (Otava, 1963). Runo on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1930 kokoelmassa Stark men mörk.
Runo alkaa näin:
Bland mörka granar sköt en blomma upp underbar. Såg syner visioner extatiskt genomlevde, kvalpiskades -
Ja Viljo Kajavan suomennos samasta kohdasta:
Tummien kuusten keskeltä kohosi kukka ihmeellinen. Näki unia, hurmiossa harhanäkyjä syvästi koki, tuskalla lyötiin -
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa Diktoniuksen Runoja-kokoelman saatavuuden HelMet-kirjastoista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
https://finna.fi
http://www...
Hei!
Näissä kolmessa keskustan kirjastossa ei valitettavasti ole palautusluukkua. Lähin palautusluukku löytyy Lauttasaaren kirjastosta, Pajalahdentie 10 a.
Kuvauksesi sopisi Aira Brinkin teokseen Koirantassujen rapinaa (ilmestynyt 1959).
Aira Brinkin kirjaa löytyy kirjastoista, jos lähikirjastossasi ei ole sitä saatavilla, voi tiedustella kaukolainaksi sitä, monihausta voit katsoa, mistä kirjaa löytyy https://monihaku.kirjastot.fi/fi/ .
Todennäköisin tarjokas kaivatuksi Wuornos-kirjaksi lienee alunperin vuonna 1992 Iso-Britanniassa ja Australiassa ilmestynyt Damsel of death : the inside story of the world's first female serial killer. Se julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 2002 nimellä Lethal intent : the shocking true story of one of America's most notorious serial killers.
Wuornokselta on ilmestynyt myös Christopher Berry-Deen kanssa kirjoitettu omaelämäkerta Monster : my true story.
Voisiko kyseessä olla Eeva Kilpi? Hänen runonsa alkaa sanoilla: "Kun lapsenlapset syntyvät sinkoutuvat mummot viimeinkin syrjään...
Runon loppuosassa: "...kun lapsenlapset ratsastavat yli kuusijalkaisilla hevosilla hiukset hulmuten, ohjaksitta, valjaitta."
Runo kokonaisuudessaan on esimerkiksi teoksessa: Pää tallella : runoja ikääntyville, toim. Tuula Korolainen ja Riitta Tulosto.
Ritva Torapaisen teoksessa Oulun Paikannimet sivulla 268 kerrotaan, että Kiikelin ja Pikisaaren välissä sijaitseva Elban saari on esiintynyt kartassa ensimmäisen kerran vuonna 1876. Aikaisemmin, vuonna 1786, saari sijaitsi Pikivirrassa mantereen ja Pikisaaren välissä, ja se tunnettiin nimellä Virtakari. Pikkupojat viihtyivät saarella, kunnes uittomiehet ottivat sen käyttöönsä. Nykyään saari on kiinni Kiikelin saaressa.
Saaren nimestä kerrotaan muun muassa, että herramiehet olisivat menneet viettämään sinne kesäiltaa ja jääneet saarelle vangiksi aivan kuten Napoleon Elbaan. On myös kerrottu, että saari olisi ollut pirtun salainen varastointipaikka kieltolain aikaan ja nimeä pidetään pirtumiesten antamana. (Torapainen: Oulun paikannimet)
