Hei!
Valitettavasti kysymykseen ei pysty liittämään kuvaa tässä palvelussa. Kysymyksen voi toki lähettää Kysy kirjastonhoitajalta Facebook-sivuille, jossa kuvan liittäminen onnistuu.
https://www.facebook.com/kysykirjastonhoitajalta.fragabibliotekarien
Mahdollista on myös lähettää kysymys kuvan kanssa Jyväskylän kaupunginkirjastolle normaalina sähköpostina: kaupunginkirjasto.tietopalvelu@jkl.fi
Puolustusvoimien asevelvollisuus- ja reserviläisasioita hoitavat maakunnalliset aluetoimistot. Kysymykseen saatiin vastausapua yhdestä aluetoimistosta.
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että Puolustusvoimien ylentämisnormin sekä Maavoimien Esikunnan linjausten mukaan reserviläisen ylentämisen edellytyksenä on toisaalta riittävä osallistuminen reservinkoulutustapahtumiin (kertausharjoitukset, vapaaehtoiset kertausharjoitukset) sekä toisaalta henkilön sopivuus ylennettäväksi. Ylentäminen edellyttää myös pääsääntöisesti sijoitusta sodanajan joukkoihin, ja että edellisestä ylentämisestä on kulunut vähintään viisi vuotta.
Miehistöön kuuluva henkilö siirtyy varareserviin täytettyään 50 vuotta. Varareservin ylentämiseen ei ole pääsääntöisesti...
Hei!
Mukava kuulla, että kirjasto kiinnostaa. Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa kirjastosta. Jyväskylän kaupunginkirjastossa uuden kirjastokortin hinta on 2 euroa. Ota vaan kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kirjastokortti
Jos haluat tietää mahdollista sakoista tms. ennen jalkautumistasi kirjastoon, voit soittaa kirjastoon. Lainaustoimiston puhelinnumero on: 014 266 4123. Asia selviää toki soittamalla mihin tahansa kirjastoon.
Sinua lähimmän kirjaston yhteistiedot löydät täältä:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/aukiolo
Mm. Suomen kielen perussanakirja (1990) antaa kuurnalle kaksi merkitystä: "1. pitkä ja kapea syvennys, kouru, uurre, ura, vako K. laudan syrjässä 2. pitkänomainen, päältä avoin astia t. johto, kouru, kaukalo, ränni." Ensimmäisen selityksen pohjalta kuunnelmassa annettu merkitys tuntuisi sopivalta eli sanaa voisi käyttää myös pakaravaosta puhuttaessa.
Yhdestäkään murresanastosta en sanaa onnistunut löytämään, joten sana ei tässä merkityksessä välttämättä ole millekään murrealueelle tyypillinen.
Kyseessä on Pertti Meriläisen teos "Soittokunnat Hausjärvellä ja Riihimäellä 1885 - 2010" (2010). Teos kuuluu Riihimäen kaupunginkirjaston ja Hausjärven kirjaston kokoelmiin. Sieltä kirjaa ei kuitenkaan voi tilata kaukolainana Helsinkiin, koska se on lainattavissa pääkaupunkiseudulla. Meriläisen teos löytyy Työväenliikkeen kirjastosta. Alla olevasta linkistä voit tarkistaa kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot.
Lähteet:
http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Kirjasto/Kirjoja-Riihimaen-historiast…
http://frank.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
http://www.tyovaenperinne.fi/
Palaneen ruoan syöminen ei liene terveellistä kenellekään, mutta tuskinpa pienestä määrästä on haittaa. Birdlife-sivuston mukaan linnuille voi antaa monenlaista ruokaa, jos se ei ole pilaantunutta tai suolaista. Sama pätee varmaankin myös oraviin. Lisää tietoa linnuille tarjottavasta ruoasta:
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta.shtml#ruoka
Valitettavasti kirjastonhoitajalla ei ollut kysyjää parempia työkaluja laulun sanojen löytämiseksi. Netistä niitä ei tosiaan löytynyt.
Näinä sähköisen tiedonhaunkin aikoina on joskus hyvä turvautua vanhanaikaiseen metodiin eli kirjoittaa sanoitukset talteen käsin, soittamalla kappaletta pause-nappia käyttäen. Sillanpään neitosten artikulaatiokin tuntuu olevan varsin puhdas, mikä vähentää virheiden mahdollisuutta.
Kansipaperit näihin kirjoihin voisi yrittää saada esim. vaihtamalla, jos vaikkapa jostain antikvariaatista löytyisi hyväkuntoinen kirja kansipapereineen. Internetistä voi tarkistaa esim. osoitteesta http://www.antikvaari.fi/ . Myös kustantajalta voi kysyä.
Toinen mahdollisuus voisi olla tehdä kansipaperi itse hyvälaatuisesta paperista. Internetistä löytyy ainakin kannen päällyskuvia Googlen kuvahaulla. Kansipaperit voi myös saada skannaamalla kirjastossa ko. kirjan kannet edestä ja takaa ja tulostamalla sitten ne värillisinä (Tästä http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut voi tarkistaa, missä kirjastoissa pääkaupunkiseudulla on mahdollista tulostaa värillisiä tulosteita) ja liimaamalla ne itse tehtyihin kansipapereihin.
Vanhoista suomen kielen sanoista, niiden merkityksestä ja alkuperästä voit etsiä tietoa seuraavista teoksista.
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62. SKS. 1992–2000.
Suomen kielen etymologinen sanakirja 1 - 7. Suomalais-ugrilainen seura. 1955 -1981.
Häkkinen, Kaisa: Etymologinen sanakirja. 2., tarkistettu painos. (= Nykysuomen sanakirja 6.) WSOY. 1987.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.kotus.fi/?s=572
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Tämä Portian lausuman ajatus on William Shakespearen näytelmän Venetsian kauppias neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
"The quality of mercy is not strain'd,
It droppeth as the gentle rain from heaven
Upon the place beneath: it is twice blest;
It blesseth him that gives and him that takes."
Tiina Ohimaa ja Alice Martin ovat suomentaneet kohdan näin:
"Armon luonteeseen ei pakko kuulu.
Se pisaroi kuin taivaan lauha sade
alas maahan. Siunaus on kaksinkertainen:
se siunaa antajan ja vastaanottajan."
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1883 seuraavasti:
"Pakoittaa ei voi laupeutta lainkaan;
Kuin vieno sade taivaast´ alas maahan
Se tiukkuu, kaksin kerroin siunattuna:
se siunaa antaja ja ottajan."
Näytelmästä on olemassa...
Helismaan Parodiatango julkaistiin 1974 Acre Karin vinyyli-LP:llä "Unohtumaton vokstrotti". Se löytyy Youtubesta. Kansalliskirjaston Viola-diskografiasta näkyy, että Reino Helismaan esittämänä Parodia-tango löytyy Kansalliskirjastosta, myös digitoituna äänitteenä.
Famea esitettiin esimmäisen kerran sunnuntaina 16.1.1983 TV2:ssa. Sarjaa esitettiin aina sunnuntaisin. Koska kyse on Ylen osto-ohjelmasta, edes Yle:llä ei ole täydellisiä lähetysrekisteritietoja tuolta ajalta. Famea on lisäksi esitetty 1986, valitettavasti välivuodet 1984-1985 pitäisi selata esim. Katso-lehdestä.
Lähde:
Yle Arkisto
tietopalvelut
Karjaan kirjastosta kerrottiin, että valitettavasti kysymilläsi tableteilla ei voi lukea kirjaston e-kirjoja. Tietoa kirjaston e-kirjoista ja laitteista löydät alla olevan linkin kautta (otsikko: Nyt voit lainata e-kirjoja Lukas-kirjastoista):
http://www.raasepori.fi/palvelut/kirjasto
Olisiko kolikko sama kuin linkin kuvassa oleva suomalainen juhlaraha -100 markkaa?:
http://www.kolikot.com/raha/752
Rahaa on myyty ainakin hintaan 16,90 euroa:
http://www.matinmarkka.com/100-Markkaa-1992-Itsenaeinen-Suomi-75-vuotta…
Sekä pakkanen että kosteus voivat vaurioittaa pesukoneita, joten kylmä tai liian kostea tila eivät ole niille hyviä säilytyspaikkoja.
Meidän mökki -lehden verkkosivuilla asiantuntija kertoo pakkasen vaikutuksesta astianpesukoneeseen:
http://www.meidanmokki.fi/kysymys/tiskikone-pakkasessa
Kosteutta yleensäkin kylpyhuoneessaa pidettävä pesukone kestää paremmin. Kuluttaja.fi-sivulla kerrotaan kuitenkin Höyry vaurioitti pyykkikonetta -otsikon alla liiallisen kosteuden vaikutuksesta pesukoneeseen:
http://www.kuluttaja.fi/ratkaisujariitoihin/hakutulos.aspx?wordid=d8f61…
Kaataa-verbiä käytetään yleisesti puhuttaessa isohkojen riistaeläinten surmaamisesta. Vastaavia ilmauksia ovat esimerkiksi ruotsin nedlägga ja saksan erlegen.
Kaatamisessa voi olla kyse yksinkertaisesti kiertoilmauksesta: halutaan välttää tappamisesta puhumista. Toisaalta kaatamisesta puhumisella onnistutaan luomaan mielikuva metsästyksestä ikään kuin tasaväkisenä kamppailuna, kaksintaisteluna, jossa viime kädessä on kyse jostakin aivan muusta kuin eläimen hengen riistämisestä. Varsinkin karhunkaato on nähty suurena sankaritekona ja karhunkaatajat sankareina.
" -- kansa piti metsästäjiä ihailtavan rohkeuden ja taituruuden henkilöityminä. Erityisesti karhunkaatajat nostettiin kerrassaan arvaamattomaan maineeseen, koska Euroopan suurimman...
Leluparaati –leluesitteitä 80-luvulta on ollut huuto.net:illä myytävänä. Kannattaa seurata sitä. Myös joissakin antikvariaateissa on esitteitä tarjolla. Tarjoukset löytyvät hakemalla Googlella (www.google.fi) sanaa "leluparaati". Myös leluja käsitteleville keskustelupalstoille voi osallistua, löytyvät googlella hakemalla "lelut keskustelu".
Suomen kielellä on niukasti aineistoa aiheesta kehitysvammaisten homoseksuaalisuus. Kehitysvammaisten seksuaalisuutta ja/tai seksuaalikasvatusta käsittelevissä teoksissa homoseksuaalisuus käsitellään ylimalkaisesti mainiten. Teoksessa "Haaveita ja haluja : selkokielisiä tarinoita seksuaalisuudesta/Satu Hyttinen. Kehitysvammaliitto, 2009" on tarinat sekä nais- että miespareille. Teos on selkokielinen ja suunnattu erityisesti (vammaisille) nuorille.
Teoksessa "Sexuality and learning disabilities : A handbook /ed. by Michelle McCarthy and David Thompson. Pavilion, 2010" homoseksuaalisuutta on käsitelty lyhyesti. Teos on suunnattu erityisesti kehitysvammaisten parissa työskenteleville. Tieteellisiä artikkeleita aiheesta on julkaistu...
Alla olevissa kirjoissa ja opinnäytetöissä käsitellään rap-lyriikkaa:
Jakis Jakikses pummii norttia : slangisanojen muodostuminen ja merkitykset helsinkiläisten rap-artistien sanoituksissa / Juho Vehviläinen. Pro gradu -työ : Turun yliopisto, 2013
Korkeempi kaiku : sanan magiaa ja puheen poetiikkaa / toimittaneet Seppo Knuuttila ja Ulla Piela, 2009
Sanelma : kotimaisen kirjallisuuden vuosikirja 2008 / toimittanut Olli Löytty, 2009
Suoraa ja verhottua vastustusta : rapin sanoitukset kapitalismia kommentoivana diskurssina / Markus Anders Mikael Karlqvist, Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, 2008.
Vapaata mielenjuoksua : suomenkielisen freestyle-rapin ilmenemismuodot, estetiikka ja kompositio / Tuomas Palonen. Pro gradu -työ :...
Kappale löytyy alla mainituilta levyiltä. Nuottia siihen ei kuitenkaan ole julkaistu.
Parhaat tanssiorkesterit / useita esittäjiä (2013)
Hei laulaja + 24 muuta toiveiskelmää / useita esittäjiä (2011)
Ystävälle / Tanssiorkesteri Pekkaniskan Pojat (2010)
Lauluja Sinulle / Juha Hötti (2005)
Hengähä tok' / useita esittäjiä (2006)
