Tässä olisi joitakin suomenkieleisiä tarjolle.
Beskow, Elsa:
- Auringonmuna.
- Ollin hiihtoretki
Haavio, Martti: Iloinen eläinkirja.
Kauneimmat eläinsadut. (WSOY, ei tekijää, kuvittanut Janusz Grabianski.)
Kaiken maailman eläinsadut. (Toim. Katriina Kauppila, kuv. Matti Pikkujämsä.)
Laulajainen, Leena: Aurinkolintu ja kaamoksen korppi.
Kuisma, Titta & Laila Nevakivi: Satu puusta joka halusi muuttaa maalle.
Lerche, Pauliina & Meri Mort: Mimmit ja ketunpoikanen.
Gullichsen, Anna: Satu ja päärynäpuun Pyrre.
Niemelä, Reetta:
- Miljan talvi
- Miljan kevät
- Miljan kesä
- Miljan syksy
Henriksson, Karin: Itämeren ritarit.
Kuisma, Titta & Laila Nevakivi: Puuvanhus ja pikkukoivu.
Lisäksi listaan voisi laittaa suuren joukon Zacharias...
Itsetuntoa, sen merkitystä työelämässä ja työelämään liittyvää itsetuntoa käsitellään seuraavissa kirjoissa ja elektronisissa julkaisuissa:
Räisänen, Kirsi: Kyllin hyvä, 5. uud. p., Työterveyslaitos, 2013
Toivonen, Veli-Matti: Minätyö : astu omalle polulle, sieltä löytyy kaikki, Ai-ai, 2011
Toivonen, Veli-Matti: Itsestään : aineeton tuotanto ja henkilökohtainen kasvu, Ai-ai, 2010
Rose, Joanna: Ylitunnollisuus : eroon suorittamisen pakosta, Minerva, 2010
Martikainen, Liisa: Kaaosta vai hallintaa : nuoren aikuisen elämän haasteet / Liisa Martikainen. [Kuopio] : UNIpress, 2009.
Jaari, Aini: Kylliksi itselleni, Edita, 2007 - kirja perustuu kirjoittajan vätöskirjaan, joka on luettelossa alempana
Hellsten, Tommy: Virtahepo työpaikalla, 2. uud. p...
Nuortenkirjallisuus, kuten muukin kirjallisuus, on muuttunut kovasti aikojen kuluessa, ja toisaalta tiettynä aikanakin on julkaistu monenlaista nuortenkirjallisuutta. Nuortenkirjallisuuden sisällä on myös monenlaisia genrejä, joissa tyypillisyydet vaihtelevat.
Kaisa Rättyä kirjoittaa teoksessa Nuori kirjan peilissä : nuortenromaani 2000-luvun taitteessa / Päivi Heikkilä-Halttunen ja Kaisu Rättyä (toim.) (2003), että nuortenromaania määrittävät identiteetin muutoksen kuvaaminen ja nuoret päähenkilöt (s. 9).
Hyviä lähteitä aiheesta ovat Nuori kirjan peilissä -kirjan lisäksi vaikkapa nämä: Pieni suuri maailma / toimittaneet Liisi Huhtala ... [et al.] (2003) ja Luovuuden lähteillä : lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat / toim. Päivi...
Peräpohjalaismurteet on laaja käsite mutta uskaltaudumme vastaamaan seuraavaa:
- d-kirjainta ei ole käytetty
- alkaa tekemään, ei: tehdä. Siis sanotaan: alkaa tekemään (h:n kanssa)
- myös muoto: tehä; alkaa tehä. Tehe sie!
Puolesta
Lapponica-tietopalvelu
www.lapponica.net
Alle 15-vuotiaan kortille lainatusta aineistosta ei mene myöhästymismaksuja. Maksut kyllä kertyvät kortille, mutta ne poistetaan esimerkiksi seuraavan kirjastokäynnin yhteydessä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjastossa/Oma_kirjastokortti(11256)
Suomessa on mahdollista kaukolainata kirjoja, mutta ei Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta. Kaukopalvelu toimii siten, että asiakas menee siihen kirjastoon, josta haluaa kaukolainan noutaa. Siellä tehdään kaukolainapyyntö siihen kirjastoon, josta kirja löytyy. Kaukolainaus on siis aina kahden kirjaston välistä toimintaa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kirjan toimittaminen kirjastosta toiseen riippuu siitä, mistä kirjastosta se lähtee ja mikä on noutokirjasto. Jos kirja toimitetaan kaupungin sisällä, kuljetukseen kuluu yleensä vähintään kaksi vuorokautta. Perjantaina varattu aineisto lähtee kuitenkin liikkeelle vasta maanataina, joten tässä tapauksessa kirjan päätyminen varaushyllyyn vie enemmän aikaa. Jos aineisto toimitetaan esimerkiksi Espoosta Helsinkiin, saattaa varatun aineiston liikkumiseen kulua noin viikko.
Näet vapaiden kappaleiden sijainnit helposti HelMet-haulla. Kirjoita hakulaatikkoon etsimäsi teoksen nimi, klikkaa teoksen nimeä ja näytölle aukeaa lista sijoituspaikoista eli kirjastoista, joiden kokoelmiin kyseinen teos kuuluu. Jos kirjaston kohdalla lukee "hyllyssä",...
Kirjaudu tunnuksillasi verkkokirjastoon. Tee haku haluamistasi kirjoista tai muusta aineistosta ja klikkaa Muista painiketta niiden nimekkeiden kohdalta jotka haluat muistilistalle. Tällöin muista painikkeen teksti muuttuu muotoon Tallennettu.
Valittuasi kaikki listalle haluamasi, siirry omiin tietoihisi (musta palkki oikealla, jossa teksti omat sivut/lainojen uusinta).
Täältä löydät valitsemasi teokset, klikkaa tekstiä Näytä muistilista. Sitten voit käsitellä nimekkeitä, jotka olet tallentanut tilapäiseen muistilistaan. Voit myös lähettää nimekkeet sähköpostiisi tai tallentaa niitä eri listoihin.
Namespedia-sivustolta löytyy Rekan-nimihaulla tilasto, jonka mukaan Rekan on sukunimenä yleisempi (70%) kuin etunimenä (30%). Eniten sitä on sukunimenä seuraavissa maissa: Latvia, UK, USA, Malesia, Indonesia, Pakistan ja Saudi Arabia. Tilastosivu: http://www.namespedia.com/details/Rekan
Google-hakujen perusteella näyttää siltä, että sukunimi on vahvasti aasialaista alkuperää. Esimerkiksi Indonesian pääkaupungissa Jakartassa toimii yritys nimeltä Anwar, Sugiharto & Rekan. Isossa-Britanniassa asuvien Rekan-nimisten henkilöiden etunimi viittaa myös Pakistanin ja muun Aasian suuntaan. Mitään varmaa alkuperän selitystä ei kuitenkaan löytynyt.
Anne Mattilan esittämän laulun Pienen hetken on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Vexi Salmi. Tästä laulusta ei valitettavasti löytynyt yhtään nuotinnosta kirjaston käytössä olevista eri tietokannoista eikä googlaamallakaan. Kappaletta ei pidä sekoittaa Juha Metsäperän esittämään samannimiseen lauluun, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Niklas Penna.
Viimeisin suomennettu aakkosdekkari on T niin kuin tappaja vuodelta 2008.
Sue Graftonilta on ilmestynyt enemmänkin aakkosdekkareita englanniksi:
U is for U is for undertow,
V is for vengeance ja
W is for wasted.
Nämä ovat ilmestyneet vuosina 2009 - 2011, mutta niitä ei ole vielä suomennettu.
Linda Howardin viimeisimpiä suomennettuja teoksia ovat:
Yön huntu, 2012
Vieressä ja vaarassa , 2011.
Liian kaunis kuolemaan, 2010.
Kirjailijalla on myös muita vielä suomentamattomia teoksia.
Uusimpia suomentamattomia ovat Prey ja Shadow woman.
Birger Federleyn vuonna 1907 suunnittelema ja Tampereen Ammattilaisten Kiinteimistö ja Kauppa Oy:n rakennuttama Kymmenenmiehentalo on saanut nimensä talon kymmenestä osakkaasta, jotka olivat tehtailija J. N. Salminen, nahkuri K. K. Kari, sähköteknikko Juho Holmsten-Heiniö, tehtailija J. A. Johansson, työnjohtaja Arvi Tanner, räätälimestari K. H. Pohjanpää, suutarimestari Paul Leppänen, kelloseppä C. V. Bergström, kauppias K. V. Luukkonen ja kauppias K. O. Toivonen.
Lähde:
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998
Mahtaisiko kyseessä olla Eino Leinon Helkavirsissä oleva runo, jossa Räikkö räähkä neuvoo tien viholliselle, joka polttaa koko kylän, vaan ei Räikön taloa:
Polttivat kylän poroksi,
surmasivat suuren kansan.
Yks on pirtti polttamatta,
se on pirtti Räikön räähkän.
HelMet-kirjastoista eli pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon.
Luettelo HelMet-kirjastoista löytyy HelMet-palvelusivustolta etusivun oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta, jonka otsikko on "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjan varaaminen edellyttää sisäänkirjautumista aineistotietokantaan.
Kirjan saatavuus selviää ilman kirjautumistakin. Jos et ole kirjautuneena kirjan saatavuuden näyttävällä sivustolla alhaalla näkyy teksti:
Varaaminen edellyttää sisäänkirjautumista ja voimassa olevaa käyttäjätiliä.
Kirjautuminen tai tilin luominen tapahtuu sivun ylälaidasta, ylhäältä oikealta. Valitse vaihtoehto Luo käyttäjätili tai Kirjaudu sisään. Tarkempia ohjeita uudesta, joulukuussa 2013 käyttöön otetusta verkkokirjastosta löydät sivulta
http://lastukirjastot.fi/106355/fi/articles/ohjeita
Täällä selostetaan tarkemmin mm. käyttäjätilin luomista ja kirjan varaamista.
Uutuusluettelo on vain pdf-lista, eikä siitä pääse varaamaan kirjaa suoraan, joten valitettavasti...
Lammiolle Rokka esittelee kaverinsa Suen Tassuksi, joka taas omasta puolestaan sanoo olevansa "sotamies Sus":
- Mut kuule herra luutnantti. Sitähä mie vaan et myö päässää tään Suen Tassun keral sammaa porukkaa.
- Kenen?
- Suen Tassun.
- Mikä teidän nimenne on?
- Sus. Sotamies Susha mie oon.
- Siis Susi... Entä teidän nimenne?
- Rokkahan mie. Antero on etunim. Antikshan minnuu on sanottu koko ikkäi, ja niihä mie sanon itsekkii.
Koskelalle Rokka esittelee kaverinsa näin:
- Ens kerrallaha myö paikalle satuttii. Komppa ukko hää sanokii jot mänkää Koskela luo. Sie varmaa sit oot Koskela. Sellasii terveisii hää lähetti jot tie mitä tahot meil. Myö ollaa täyvennysmiehii näät. Mie oon Rokka ja tää miun kaver, hää on Sus.
Kerrotaan, että kun nuori rouva Aino Sibelius oli kysellyt miehensä ateriatoiveita, tämä oli vastannut: "Shampanjaa ja ostereita!" Ainolan päivittäisenä arkiruokana tarjottiin kuitenkin usein puuroa, keitettyjä perunoita ja sianlihakastiketta sekä kasviksia ja hedelmiä Ainon huolella hoitamasta puutarhasta. Yleinen pyhäruoka taas oli vasikanpaisti ja vihreät herneet. Juhla-aterioille Ainolan keittäjä Helmi Vainikainen sai tehdä lintupaistia, jota Sibelius piti lempiruokanaan ostereiden jälkeen. Ruokajuomana oli punaviiniä, merkkeinä esimerkiksi Chateau Paveil de Luze ja Pontet-Canet.
Sibelius nautti erityisesti hyvistä viineistä, hänen juomamieltymyksiinsä voi tutustua lähemmin täällä: http://www.sibelius.fi/suomi/erikoisaiheet/nautinta-...
Kauhukirjallisuuden juuret ovat kansansaduissa. Osan kansansaduista voisi hyvällä syyllä laskea mukaan kauhukirjallisuuteen, esim. Grimmin veljesten keräämät sadut sisältävät varsin paljon kauhuelementtejä. Kauhukirjallisuuden tarkoituksena on yleensä herättää lukijassaan samoja kauhun tunteita, kuin mitä kirjan henkilöt kokevat.
Modernin länsimaisen kauhukirjallisuuden juuret ovat 1700–1800-lukujen vaihteen englantilaisessa goottilaisessa romaanissa, joka liittyi kirjallisuuden romanttiseen suuntaukseen, kuvaten ihmismielen selittämätöntä ja pimeää puolta. Kauhun perusteoksena pidetään Horace Walpolen The Castle of Otrantoa (1764). Muita kauhukirjallisuutta määrittäneitä kirjailijoita ovat Mary Shelley, Bram Stoker, Edgar Allan Poe ja H....
