Kirjastoista löytyy paljonkin historian yleisteoksia, mutta esimerkkinä voisi mainita Maailmanhistorian pikkujättiläisen. Sieltä löytyy perustiedot, myös kylmä sota on käsitelty.
Samoin Suomen historiasta löytyy runsaasti yleisteoksia, esim. Suomi kautta aikojen, toim. Seppo Zetterberg ja Allan Tiitta. Lisäksi voisi mainita seuraavat: Matti Klinge: Katsaus Suomen historiaan, Henrik Meinander: Suomen historia ja Heikki Ylikangas: Suomen historian solmukohdat. Toki aiheesta löytyy paljon muitakin kirjoja, kannattaa käydä kirjastossa katsomassa hyllyistä. Espoon kirjastoissa Suomen historia löytyy luokasta 92.
Kylmästä sodasta löytyy englanninkielisiä teoksia, esim. John Lewis Gaddis: The cold war tai Jeremy Isaacs ja Taylor Downing: Cold war...
Kirjastonhoitajan koulutuksesta on kysytty meiltä aikaisemminkin. Löydät vanhat kysymykset ja vastaukset arkistostamme,:http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx, käyttämällä esimerkiksi hakusanoja "kirjastoala" ja "kirjastonhoitajat".
Kirjastonhoitajalta edellytetään pääsääntöisesti korkeakoulututkinto ja vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot.
Kirjastonhoitajaksi voi opiskella Oulun yliopistossa, Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, Tampereen yliopistossa, Turun ammattikorkeakoulussa, Åbo Akademissa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Tampereen avoin yliopisto ja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ovat myös toisinaan järjestäneet alan...
Kirjastonhoitajan palkkaan vaikuttavat monet asiat. Tehtävänimikkeitä voivat olla ainakin kirjastonhoitaja, osastonjohtaja, kirjastonjohtaja ja informaatikko. Lisäksi tehtäväkohtaiset palkat vaihtelevat sen mukaan, miten vaativaksi työ on arvioitu. Myös mahdollinen vuorotyö vaikuttaa palkkaan hiukkasen.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sivuilta löytyy tietoa kunta-alan palkoista. Ne perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin. Sivuston mukaan kirjastonhoitajan tehtäväkohtainen kuukausipalkka oli vuonna 2011 keskimäärin 2208 euroa (kokonaisansio 2480 euroa) ja kirjaston johtajan 2589 euroa (kokonaisansio 2927 euroa).
http://www.kuntatyonantajat.fi/SiteCollectionDocuments/palkat_2012/fram…
Akavalaiset työmarkkinat 2009 -julkaisun...
Runojen etsiminen tietokannoista on usein hankalaa, varsinkin jos niiden tekijästä ei ole tietoa. Runokokoelmien sisältöjä ei nimittäin ole useinkaan luetteloitu tietokantoihin runo runolta.
On kuitenkin muutamia lähteitä, joista voit yrittää tarkastaa, ovatko runot peräisin joltakulta tunnetulta runoilijalta. Ainakin Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta runoja on mahdollista etsiä niiden alkusanoilla ja siten selvittää, kenen kirjoittamia ne ovat:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Tietokannassa kuitenkin on vain muista kielistä suomennettuja runoja, ei alun perin suomeksi kirjoitettuja.
Myös Kymenlaakson kirjastoilla on runotietokanta:
http://www.kirjasto.sci.fi/runokanta/
Kirjastokimppa Kirin kokoelmatietokannasta...
Wsoy on julkistanut kevään ja kesän 2013 kirjansa http://www.virtualmagnet.eu/magnet/asiakkaat/Bonnier/wsoy_kirjasanomat_…
eikä sieltä vielä löydy tietoa The mark of Athena -kirjan ilmestymisestä, joten se tulee aikaisintaan syksyllä 2013.
Voit kysyä vielä tarkemmin suoraan WSOY:ltä http://www.wsoy.fi/palaute
Mene netissä verkkokirjastoon www.helmet.fi. Klikkaa perinteinen aineistohaku tai valitse tämä linkki: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X
Valitse oikeasta yläkulmasta omat tietoni. Kirjaudu palveluun kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla (jonka saa kirjastosta, jos sellaista ei ole). Nyt näet omat tietosi, varaukset ja lainat.
Yrsa Sigurðardottirin tuotannosta on tosiaan suomennettu vain nuo kaksi mainitsemaasi teosta.
Englanninkielisiä käännöksiä on hankittu pääkaupunkiseudun kirjastoihin muutama:
Ashes to dust, 2010 (alkuteos Aska)
ISBN 978-1-4447-0007-7, 978-1-4447-0006-0
The day is dark, 2011 (alkuteos: Auðnin)
ISBN 978-1-4447-0009-1
My soul to take, 2009 (alkuteos: Sér grefur gröf)
ISBN 978-0-340-92065-7
(viimeinen ilmestynyt myös suomeksi nimellä: Joka toiselle kuoppaa kaivaa)
Kirjojen tarkemmat sijaintitiedot näet HelMet-tietokannasta: http://www.helmet.fi/
Voit tilata näitä kirjoja kaukolainaksi Hämeenlinnaan kaukopalvelumme kautta esim. täyttämällä pyyntölomakkeen täällä: https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaus
Kaukolainan...
"Kirkottamattomana" kuollut lapsensynnyttäjä, kuten kastamaton lapsikin voitiin haudata kirkkomaalle muista erilleen, "pohjoisen puolen paikoille" (pohjoinen oli kristityille pimeyden ja paholaisen ilmansuunta).
Ajatus naisesta saastaisena lapsen syntymän jälkeen ja synnytyskulttuuriin kuulunut synnyttäjän puhdistautuminen kirkottamalla alkoi vähitellen hiipua 1800-luvun loppua lähestyttäessä. Murrosvaihe oli vuosisadan vaihteen kahden puolen. Helsinkiläisissä sivistyneistöpiireissä käytäntö oli tuntematon jo 1880-luvulla. Pisimpään tapa eli puhtaalla maaseudulla. 1920-luvulla kirkotus alettiin yleisesti yhdistää kastetilaisuuteen, kun se aikaisemmin oli ollut selkeästi erillinen toimitus.
Talvisaikaan kuolleita varten oli vainajien...
Kirjallisuutta löytyy huonosti, mutta verkossa on lähteitä, mm: Tampereen Ammatikorkeakoulussa valmistunut Mika Larikan konetekniikan opinnäytetyö: PIENVESIVOIMA <1 MW JA SEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA
(http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/46722/Mika_Larikk…)
Tätä kannattaa myös selata http://www.pienvesivoimayhdistys.fi/
Sieltä löytyy hyvin asiaa. Mm. pienvoimalaopas, johon tuossa opinnäytteessäkin usein viitataan.
Televisiossa esiintyvän lasten animaation Kaapo-hahmo on Christine L’Heureuxin kirjoittamista ja Hélène Desputeauxin kuvittamista kirjoista lähtöisin oleva poika (ransk. Caillou). Kaapo on Wikipedian mukaan kalju, koska ranskan caillou-sana tarkoittaa kiveä tai kaljua päätä, joista jälkimmäinen on ollut todennäköisemmin kirjailijan tarkoitus. Tarkistin asian useasta sanakirjasta, mutten löytänyt ainuttakaan käännöstä, jonka mukaan 'caillou' tarkoittaisi kaljua. Sen sijaan löysin yhden suomi-ranska-suomi –sanakirjan, jonka mukaan 'caillou' voisi kivi-sanan lisäksi tarkoittaa arkikielessä tavattavaa sanaa ’pääkoppa’.
Lisäksi Wikipediassa sanotaan, että Kaapon kaljuus on selitetty myös siten, että alkuperäisteoksissa Kaapo on televisiossa...
Tässä muutaman Pariisilaisen koulun ruokalistat.
http://www.caissedesecoles20.com/menu-du-mois/
http://www.mairie17.paris.fr/mairie17/jsp/site/Portal.jsp?page_id=618
http://caissedesecolesparis13.fr/menus/
Katso myös:
http://equipements.paris.fr/?tid=41
http://www.education.gouv.fr/cid45/restauration-ecole.html
http://www.paris.fr/pratique/ecoles/restauration-scolaire/p1694
The Independent lehdessä julkaistu Karen le Billonin haastattelu mm. ranskalaisesta kouluruokailusta 4.5.2012
http://www.independent.co.uk/life-style/food-and-drink/features/why-fre…
Karen Billonin blogi, josta löytyy myös koulujen ruokalistoja.
http://karenlebillon.com/
Tekojärviä muodostuu varastoitaessa vesiä patorakennelmilla sopivaan maaston painanteeseen. Vedenkorkeutta voidaan säädellä patolaitteilla. Pato on siis tärkein osatekijä tekojärven syntymisessä, minkä vuoksi tekojärvet usein nimetäänkin niiden rakentamiseksi tehdyn pääpadon mukaisesti. Kanavien ja muiden rakenteiden tarve riippuu täysin järven tyypistä. Rakenneominaisuuksiensa perusteella voidaan erottaa kolmenlaisia tekojärviä: jokialtaat, järvimäiset altaat ja vuoristoaltaat. Jokialtaat ovat jokiuomien porrastuksessa syntyneitä, pituuteensa verrattuna kapeita tekojärviä. Järvimäiset altaat ovat laakean maljamaisia tekojärviä, joiden pohja-alasta vain pieni osa on ennen patoamista ollut veden peittämää aluetta (ellei pohjalla ole...
Hei! Jyväskylän kaupunginkirjastossa on iso poistomyyntitapahtuma kerran vuodessa. Seuraava järjestetään siis loka-marraskuun vaihteessa 2013.
Lisäksi poistettua aineistoa on myynnissä kirjastoissa ympäri vuoden, mutta vain pieniä määriä. Pääkirjastossa poistomyyntihylly sijaitsee lehtilukusalissa.
Kyseinen digitointi on mahdollista Myllypuron mediakirjastossa ja Kohtaamispaikalla Lasipalatsissa.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/myllypuro/yhteystiedot/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/
Tyylilajeilla leikitellyt Raymond ei ollut Carver, vaan Queneau. 1991 suomeksi julkaistussa Tyyliharjoituksia-kirjassa Queneau kertoo saman ulkoisesti lyhykäisen ja yksinkertaisen tapahtumasarjan 99 eri tavalla.
Kyseessä on ilmeisesti peruskoulun musiikin oppikirjasarjan Musican osa 7 - 9, "Musiikki ja me : Oppilaan kirja" (Tapani Arvola, Gudrun Kämäräinen, Brita Tapio), johon etsimäsi Lennonin ja McCartneyn kappale "All my loving" (suom. Kaikki rakkauteni) sisältyy.
Sarjan osilla on tosiaan eri tekijät; osan 3 - 4 ovat tehneet Sointu Annala, Erkki Pohjola ja Aulis Sallinen.
Lähteet:
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kysymys vaatii vastaajakseen korualan asiantuntijan. Suomalaista korutaidetta käsittelevät teokset keskittyvät vanhempiin koruihin. Designmuseo on juuri julkaissut teoksen Koru Suomessa, jossa on jo mukana uudempia tekijöitä. Esimerkiksi Gloria antiikilla on palvelu, jossa he vastaavat valikoiden heille osoitettuihin kysymyksiin - kysymyksen voi lähettää sähköpostitse: antti.karjalainen@sanomamagazinet.fi, palstan nimi on mikä/missä/miten.
Professori Aura Korppi-Tommola on käsitellyt tutkimuksessaan ”Ystävyyttä yli Pohjanlahden : Ruotsin ja Suomen välinen kummikuntaliike 1942-1980” Ruotsin apua Suomen lastensuojelutyölle jatkosodan aikana ja raskaina jälleenrakentamisen vuosina.
Suomen Kansallisarkistoon on tallennettu Suomen-Ruotsin Kummikuntatoimikunnan Keskusliiton sekä Sotakummivaliokunnan asiakirja-aineistoa, joista löytyy tietoja sotakummilapsista. http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/
