HelMet-kirjastoissa kolmen uusimiskerran jälkeen kirjan voi lainata uudelleen kirjaston palvelutiskillä, jos siinä ei ole varauksia. Virkailija palauttaa kirjan ja lainaa sen heti uudelleen, jolloin uusimiskerrat nollautuvat ja sen voi uusia jälleen netin kautta tai puhelimitse uudet kolme kertaa. Kirjan saa saman tien mukaan. Käytännössä tällä tavalla kirjaa voi pitää kuinka kauan tahansa, jollei siihen tule varausta.
Tartuntojen leviämisestä kirjaston kirjojen välityksellä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -sivustolla. http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=961def2c-24…
Vastauksen mukaan kirjaston kirjoja voi käyttää ilman huolta. "Hygienia-asioissa kannattaa olla aina tarkkana - sekä terveenä että sairaana. Kirjaston kirjoja voi kuitenkin käyttää huoleti."
Nimen Jare merkitystä ei löydy nimikirjoista. Kirjassa Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön mainitaan samankaltaisesta nimestä Jaro, että nimen tarkasta syntyhistoriasta ei ole tietoa. Nimi Jaro saattaa olla lyhennys Jaromirista ja muista slaavilaisista jaro-alkuisista nimistä, näissä nimisssä 'jaro' tarkoittaa kevättä. Nimi Jare mainitaan myös Jarin, Jarmon ja Jarkon lempinimenä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa ensimmäiset seitsemän Jarea saivat nimensä vuosina 1960-1979. Kaiken kaikkiaan nimen Jare on saanut 136 poikaa.
Nimipaivat.fi -sivustolta löytyvät Jare ja myös Jaro, mutta näillä nimillä ei kerrota olevan virallista, eikä epävirallistakaan nimipäivää.
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Jos olet Helmet-kirjastojen asiakas pääset uusimaan lainasi www.helmet.fi-sivun yläreunassa olevan Kirjaudu-ruudun kautta. Kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin ja nelinumeroisen pin-koodin. Pin-koodin voi pyytää mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Aineistoja voi uusia Internetin kautta korkeintaan kolme kertaa. Mikäli aineistoista on varauksia, uusiminen ei onnistu yhtäkään kertaan.
Äänitetietokannan Fono.fi mukaan kyseinen kappale on suomeksi nimeltään 'Katseet' ja sen on äänittänyt Rexi vuonna 1980. Kappaleen on säveltänyt Mike Batt ja suomalaiset sanat on tehnyt Raul Reiman.
Tapio Rautavaaran v. 1969 levyttämä valssi ”Muistoissain muuttumaton” alkaa sanoin: Löytänyt en, turhaan mä hain maisemaa nuoruuden... Kappaleen keskivaiheilla on sanat: Muistoissain mä siirryn lapsuusmaisemaan ... Kappaleen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Tuula Valkama.
Nuotinnos kappaleeseen löytyy kokoelmasta Tapio Rautavaara: Reissumiehen taival : lauluja (ISBN: 951-757-223-9)
Äänitteenä kappale on Tapio Rautavaaran CD-kokoelmassa ”En päivääkään vaihtaisi pois : sata levytystä vuosilta 1946-1979” (julkaistu 1995, Fazer) tai v. 2008 julkaistussa ”Kulkurin taival : kaikki levytykset 1946-1979” (Warner Music Finland)
Aineiston saatavuuden voi tarkistaa Aalto-kirjastojen verkkokirjastosta:
www.aaltokirjastot.fi
Tapani Marjasen kirja Syyt ja sorvaukset on jo ilmestynyt, mutta sitä ei ole vielä HelMet-kirjastoissa. Voit tehdä hankintaehdotuksen oheisella kaavakkeella.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Digitointistudio sijaitsee pääkirjaston toisessa kerroksessa.Studion voi varata käyttöönsä korkeintaan neljäksi tunniksi kerrallaan kirjaston toisen kerroksen palvelutiskiltä tai puhelimitse numeroista 044 701 5822 tai 044 701 5832.
Lisätietoja: http://www.pori.fi/kirjasto/digitointistudio.html
Turun kaupunginkirjastosta löytyy kaksi kirjaa koskien aihetta. Ensimmäinen kirja on ”Sortavalan seminaari 1880-1940” (1940) ja toinen kirja on ”Sortavalan–Itä-Suomen seminaari 1940-1950 (1880-1950)” (1950). Molemmista kirjoista löytyy oppilasmatrikkeli ja opettajamatrikkeli. Kirjassa ”Sortavalan seminaari 1880-1940” oppilasmatrikkelin osuus on s. 217-717.
Kirjojen saatavuus löytyy Vaskista: https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kyllä kirja on Vaasan kaupunginkirjastossa ja tätä kirjoittaessa hyllyssäkin kahdessa toimipisteessä, Suvilahdessa ja pääkirjastossa. Kirjan nimi on Perinnönjakajat, eikä Perinnön jakajat, siksi et ole sitä Vennystä löytänyt.
Saatavuus Venny-verkkokirjastossa: http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=avlib&previd=fullt&sesid=13…
Haavikon ravitallista kertovaa Merja Jalon kirjasarjaa on myynnissä monissakin kaupoissa. Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Haavikon_ravitalli löytyy lista tuosta tallista kertovista kirjoista. Kirjoja saattaa olla parempi etsiä kirjan nimellä kuin sarjan nimellä, koska sarjan nimeä ei ole välttämättä mainittu kauppojen tiedoissa.
Joitakin sarjan osia saattaa löytyä kirjakaupoista tai niiden nettikaupoista, mutta antikvariaatit olisivat ehkä parhaita paikkoja löytää etenkin sarjan vanhempia osia. Niistä kirjoja voi saada ihan kohtuullisella hinnalla ja halvemmalla kuin uusina. Antikvariaatteja voi katsoa esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme....
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Vanhojen kirjojen osalta linja on tiukempi, sillä vanhoilla kirjoilla on huonommin kysyntää. Harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla kiinnostunut Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan pääkirjasto,...
Olli Valkonen on yhdessä Hans Eklundin kanssa kirjoittanut 1993 Otavan julkaiseman 112-sivuisen kirjan nimeltä Tuomas von Boehm. Kirjassa kuvataan hänen elämänsä ja taiteensa vaiheita. Kirjassa on myös kuvia hänen töistään.
Raaseporin kaupungin Tammisaaren kirjastosta kerrottiin, että palvelussa on ollut ongelmia muutamana päivänä, mutta nyt niiden pitäisi olla ohi. Otatko yhteyttä suoraan kirjastoon, jos ongelmat yhä jatkuvat. Yhteystiedot Raaseporin kirjastoihin löytyvät täältä:
http://www.raasepori.fi/palvelut/kirjasto/kontakt-och-oppethallning
Kraatterijärvistä kerrotaan Juhani Kakkurin kirjassa Muuttuva maa, WSOY 2007, ss. 29-31. Saman kirjoittajan kirjassa Tulivuoret – matkoja vulkaanien maailmaan, Gummerus 2005 on kalderojen yhteydessä maininta kraatterijärvistä ss. 32-33 ja kirjassa Planeetta maa, Ursa 1991 kuvia kraatterijärvistä ss. 104-105. Aimo Kejosen kirjassa Geologiset kohteet, Karttakeskus 2007 esitellään Lappajärveä ss. 64-65. Myös Benjam Pöntisen valokuvateos Tähdenlennon järvi = The lake, 2012 kertoo Lappajärvestä. Rugaraman tulijärvestä kerrotaan kirjassa Maailman tutkimattomat seudut, Valitut palat 1979 ss. 165 – 179. David Ritchien The encyclopedia of earthquakes and volcanoes, Facts on file, 1994 sisältää tietosanakirja-artikkelit suurimmista...
Jonkin verran aiheesta löytyy tutkimusta. Asiaa lähestytään kyllä useimmiten tiedohaun etsimisen ja opettamisen kannalta yleensä, eikä niinkään tiedonhakemisena kirjaston kokoelmista.
Tutkimuksen kohteena näyttävät yleensä olevan kouluikäiset, lukutaitoiset lapset.
- Mediakasvatus kirjastossa / toim. Seppo Verho (2009, mm. Helmet-kirjastot)
- Kehittämishanke / Kirjasto Omena : lapset - uusi aihepiiri / nideluokka aikuisten osastolle / Katrin Rebane-Heinonen, Liisa Vänttinen, Seija Pukkila (2008, mm. Helmet-kirjastot)
- Meidän luokka kirjastossa : [kirjaleikkiä harjaantumisluokassa] / [työryhmä: Raisa Alameri-Sajama.. et al.](1997, mm. Helmet-kirjastot)
- Super searchers go to school: sharing online strategies with K-12 students, teachers...
Joulukalenterissa esitettyjä lauluja ei ole levytetty. Satu on julkaistu kirjana sekä äänikirjana, jolle kirjan tarinat on luettu. Äänikirjan on julkaissut Lasten parhaat-kirjakerho v. 2006.
Lasten kehitys –hakusanalla löytää varmasti Helmet-hausta parhaat lähteet aiheestasi.Tuloksena on useamman sadan kirjan ja muun materiaalin luettelo, jota voi jonkin verran karsia esim. kielen mukaan. Alla on joitakin yleisluonteisia kirjoja, joista toivottavasti on sinulle iloa ja hyötyä:
- Mitä jokaisen äidin täytyy tietää lapsensa ensimmäisestä ikävuodesta / [Penny Preston (2010)
- Lasten kanssa : ensimmäinen vuosi / Katerina Janouch (2010)
- Kotineuvola : terveys syntymästä kouluikään / Elina Hermanson (2012)
- From birth to sixteen : children's health, social, emotional, and linguistic development / Helen Cowie (2012)
- Vauva : ihmeellinen tarina elämän kahdesta ensimmäisestä vuodesta / Desmond Morris (2008)
Mannerheimin...
Voisikohan kyseessä olla Mirjam Lohen teos nimeltä Nuttu (Teos, 2008)?
Kannessa ainakin on tyttö vaaleanpunaisessa mekossa ja kuvauskin kuulostaisi vähän siltä mitä etsit. Tässä linkki kustantajan sivulle, jossa on kuva kirjan kannesta ja kuvaus juonesta: http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2008-syksy/nuttu.html
