Kyselimme asiaa tutulta kalastajalta, joka kertoi, että lasipallot liittyvät kaikkeen kalastukseen missä on ollut passiivisia pyydyksiä. Yksittäisiä lasipalloja on voitu käyttää pyydyksen pitämiseksi välivedessä. Useamman lasipallon rypäs salon ympärillä on ollut kuulemma pyydysmerkki. Narupunos ympärillä estää pallojen rikkoutumisen useamman pallon systeemissä, ja siitä on pallo ollut myös helppo laittaa kiinni pyydykseen. Salossa oli kuulemma alhaalla paino lasikuulanipun keskellä ja salon yläosassa lippu jossa oli laivan numero. Konsultoimamme kalastajan mukaan ainakin Norjassa lasipalloja käytettiin vielä 1960-luvulla, mutta sittemmin muovi syrjäytti lasin.
Käyttökielto on kaiken kaikkiaan varsin ongelmallinen asia. Kirjastoissa tähän turvaudutaan verrattain harvoin. Tavallisimmat syyt ovat ilkivalta tai toisten asiakkaiden ahdistelu.
Käyttökieltoja ja niiden soveltamista kirjastoissa tutkineen Päivi Savinaisen mukaan suurin ongelma on se, ettei käyttökielloilla ole lainsäädännön tukea: Kirjastolaissa ei määritellä eikä mainita käyttökieltoa rangaistuksena, joten kirjastoilla ei ole oikeuksia antaa käyttösäännöissään sitä koskevia määräyksiä. Koska kaikille pitäisi kuitenkin taata tasapuolinen oikeus kirjastonkäyttöön, käyttökielto on kaikkea muuta kuin yksinkertainen ratkaisu. Sitä paitsi, mielipiteet käyttökieltorangaistuksen hyödyllisyydestä vaihtelevat. Lisäksi käyttökiellon toteutumista...
Siltä se kyllä vaikuttaisi. Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan Alexander Popen teoksia ei ole suomennettu. Joitakin yksityisiä runoja löytyy suomennettuna, Linkki maailman runouteen -käännösrunotietokanta listaa seuraavat suomennetut runot: "Heloise Abelardille" (katkelma), "Kaikkien rukous", "Onni", "Oodi yksinäisyydelle", "Taivaan tulen kipuna".
Runoutta yleensäkin suomennetaan suhteellisen vähän ja käännetyt runot on usein julkaistu yksittäisinä antologioissa tai kirjallisuuslehdissä ja siksi niitä on toisinaan vaikea jäljittää.
Lähteet:
Linkki maailman runouteen:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Fennica:
https://finna.fi
Tilastokeskuksen sivulla on listaus Euroopan maiden tilastovirastoista http://tilastokeskus.fi/tup/tilvir/julkaisijat_eurooppa_tilastovirastot… . Espanjan kansallisen tilastoinstituutin http://www.ine.es/en/welcome_en.htm sivun vasemmassa laidassa on linkki "Demography and population". Kannattaa katsoa kohdasta "historical statistics". Kuolevuus ja syntyvyys löytyvät kohdasta "vital statistics". Hyvä lähtökohta tilastojen etsimiselle ovat myös Espanjan vapaasti verkosta saatavat tilastolliset vuosikirjat http://www.ine.es/en/prodyser/pubweb/anuarios_mnu_en.htm .
Lainaamastasi äänitteestä (Parfait! : ranskaa aikuisille. 1 : Luokkaäänite) on tosiaan varauksia, kuten netissä sanottiinkin. Niinpä et siis valitettavasti voi uusia laina-aikaasi, vaan laina olisi palautettava eräpäivänä 8.10.12, jotta se saadaan lähtemään seuraavalle varaajalle.
Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo seuraavaa. Piski tarkoittaa pientä koiraa. Sävyltään halventava piski on todennäköisesti pieni sanan variantti. Pieni sanan toinen variantti löytyy viron kielestä: pisku. Joissakin suomen murteissa pisku tarkoittaa koiranpenikkaa. Piskin on myös toisaalta katsottu olevan samaa juurta kuin joissakin 1800-luvun sanakirjoissa mainittu piskakoira, ruotsiksi spetshund tai saksaksi Spitzhund, millä on tarkoitettu eurooppalaista pystykorvaa. Germaanisten kielten nimityksissä alkuosan on ymmärretty viittaavan koiran suippoon kuonoon tai teräviin korviin.
Rakki on koiraa tarkoittava, nykykielessä halventava ilmaisu ja lainaa ruotsin kielestä. Varhaisuusruotsin racka tai racke on tarkoittanut erityisesti...
Kirjailijoiden lukemia katkelmia omista teksteistään löytyy verkosta esim. osoitteesta:
http://www.kirjastokaista.fi/kirjallisuus_ja_kulttuuri/prosak-proosaklu….
Myös Yleisradion Elävästä arkistosta "Kulttuuri-ja viihde" -kategoriasta rajauksena "kirjailijat" löytyy kirjailijahaastatteluja: http://www.yle.fi/
Kirjaklassikko, jonka Pirsigin teoksen päähenkilö moottoripyörän korjauskäsikirjan ja yleisen vianetsintäoppaan lisäksi pakkaa matkatavaroihinsa, on Henry David Thoreaun Elämää metsässä (Leena Tammisen Pirsig-suomennoksessa siitä käytetään nimeä Elämää metsissä). Thoreaun kirjan muutama vuosi sitten ilmestynyt uusi suomennos on julkaistu nimellä Walden : elämää metsässä.
Esimerkiksi seuraavista verkkolähteistä voi etsiä ajankohtaista tietoa valtion, kuntien ja järjestöjen hankkeista koskien syrjäytymisen ehkäisyä:
http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/syrjaytymisen…
Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä poikkihallinnollinen toimenpideohjelma. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi vuosien 2011-2015 hallitusohjelman kolmesta painopistealueesta.
http://www.tavallisia.fi/
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön pyynnöstä on työstetty joukko arkipäivän helpottamiseen tähtääviä ehdotuksia, joiden toivotaan edistävän lasten ja nuorten tervettä kasvua. Ihan tavallisia asioita -hankkeessa ideoidaan keinoja,...
Kaikille näistä nimistä ei välttämättä löydy varsinaista alkuperää tai "merkitystä": osa vaikuttaa selvästi ns. analogisilta uudismuodosteilta eli nimiltä, jotka on muodostettu muiden nimien mallin mukaan - esimerkiksi Jelmerin esikuvana lienevät Jalmari ja Elmeri, Janrik taas voisi olla vastaavasti johdettu Janista ja Henrikistä.
Jaron lienee johdettu nimestä Jaro. Senkään syntyhistoriasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta Jaroa voitaneen pitää esimerkiksi lyhennöksenä Jaromirista ja muista slaavilaisista jaro-alkuisista nimistä, joissa 'jaro' tarkoittaa 'kevättä'. Väestörekisterikeskuksen nimirekisteristä löytyy alle 50 Jaroa, joista suurin osa on poikia. Nimi on ollut käytössä 1960-luvulta lähtien.
Jason on englantilainen muunnos...
Hei!
Tietoja vauvojen syntymäpituuksia. Kannattaa kysyä Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta, josko heillä olisi kyseistä tietoa.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot;jsessionid=5A563100BDE8D5472EB5…
terveisin Kari Degerstedt
tilastokirjaston tietopalvelu
info@tilastokeskus.fi
Kauhukertomuksia naisiin kohdistuvasta väkivallasta en löytänyt. Jännityskirjallisuudesta esimerkkinä voisivat olla Liza Marklundin kirjat Uhatut ja Turvapaikka. Klassikko on elokuvanakin tunnettu Alberto Moravian Kaksi naista, joka kertoo äidin ja tyttären kokemasta väkivallasta Italiassa toisen maailmansodan aikaan. Uusimpia kotimaisia ovat Sofi Oksasen Puhdistus ja Katja Ketun Kätilö. Myös Susanna Alakosken Sikalat, Roddy Doylen Nainen, joka törmäili oviin ja Joyce Carol Oates: Kosto käsittelevät samaa teemaa.
Seuraavalla haulla saa esiin HelMet kirjastojen kaunokirjallisuutta naisiin kohdistuvasta väkivallasta
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Sanan alkuperästä ei löytynyt suoranaista selitystä käytettävissä olevista lähteistä. Ilmaisu tarkoittaa lyhyttä torkahdusta ja muodostuu sanoista nokka ja unet. Nokkahan arkikäytössä tarkoittaa myös nenää. Ilmaisu ”maata maassa nokallaan t. nokillaan” tarkoittaa vaakasuoraa asentoa mahallaan ja ”käydä nokilleen” tarkoittaa torkahdusta. Nämä seikat viittaisivat siis makaavaan asentoon nenä alaspäin. Nokka -sana esiintyy suomen kielessä hyvin useassa idiomissa. Olen kuullut yhtenä selityksenä nokkaunien viittaavaan myös nenästä joskus nukkuessa tulevaan tuhisevaan ääneen. Vähän humoristisempi selitys voisi olla esim. seuraava:
Sana periytyy toimistotyöntekijöiden tavasta nukahtaa pyötänsä ääreen iltapäivisin siten, että nokka kolahtaa...
Vaasan kaupunginkirjastossa on Galleri 1- kielikurssi, johon kuuluu tekstikirja ja 3 cd-äänilevyä (on tällä hetkellä lainassa). Kokoelmissamme on myös Galleri 2- kielikurssi ja Galleri grammatik-kirja on tilattu meille.
Helsingin kaupunginkirjaston Hankinta- ja luettelointitoimisto tarjoaa kirjastoille keskitetysti aineiston valittavaksi sekä tilaa sen sopimustoimittajilta.
Monikielisen aineiston hankinnasta, luetteloinnista ja tiedotuksesta vastaa informaatikko Riitta Hämäläinen hankintatoimistossa.
riitta.hamalainen@hel.fi
Muistojen Inari –sävellyksestä näyttäisi löytyvän orkesterisovituksia käsikirjoituksina ainoastaan Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista. https://finna.fi
https://finna.fi
https://finna.fi
Arkiston kokoelmien käyttöä rajoittavat sen omat, mm. tekijänoikeuteen perustuvat käyttösäännöt, joten kannattaisi tiedustella asiaa itse Suomen Jazz & Pop Arkistosta.
http://www.jazzpoparkisto.net/index.php
Yksinkertainen, sanat, melodian, kosketinsoitinnuotinnoksen ja kitarasoinnut käsittävä versio löytyy esim. kokoelmasta Linna, Kullervo : Kultainen nuoruus. Scandia, 1984. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1375569
ja harmonikkaversio kokoelmasta Ahvenainen, Veikko : Harmonikat soimaan 10. Warner/Chappel Music Finland, 2009.
Töölön kirjastossa on saatavilla kahta eri e-lukulaittetta. Vanhempi malli on Sony PRS-650, jolla voi lukea vain muutamia tekijänoikeudesta ”vapautettuja” teoksia. Tämä malli tai samantyyppinen Sony PRS-650 löytyvät useasta kirjastosta mm. Rikhardinkadun kirjastosta. Laitteiden laina-aika on 7 vrk.
Uudempi laite on Samsungin ja Elisan yhteistyössä hankitut Samsung Galaxy Gio -tabletit, joilla voi tehdä paljon muutakin kuin vain lukea e-kirjoja, esim. surfata netissä langattoman verkon kautta. Näihin laitteisiin on valmiiksi ladattu viisi Elisa kirja -palvelusta ostettavia suomenkielisiä dekkareita. Näissä laitteissa voi myös käyttää kirjaston Ellibs- ja Overdrive -palveluja. Samsungeja löytyy Töölön kirjastosta ja Myllypuron...
