Ruotsalaisen valkoisen hiihtoasun taustalla on tarina. Ensimmäinen valkoisessa puvussa kilpaillut oli Per Erik Hedlund, joka saapui starttiin olympialaisissa St. Moritzissa vuonna 1928 valkoisessa kevyessä hiihtoasussa, jonka hänen kotipaikkakuntansa naiset olivat hänelle ommelleet. Hiihtomaajoukkueen johtajat yrittivät kieltää häntä hiihtämässä valkeassa asussa, muut kilpailijat kun hiihtivät paksuissa harmaissa vaatteissa. Lopulta kunnon riitelyn jälkeen Per Erik sai kuitenkin startata valkoisissaan ja kevätauringon lämmössä hän pärjäsi kevyemmässä hiihtoasussaan niin hyvin, että voitti kilvan ylivoimaisesti ja saavutti Ruotsin ensimmäisen hiihtomitalin olympialaisissa talvikisoissa. Tarinan mukaan hän maaliin saavuttuaan sanoi yhdelle...
Missään HelMet-kirjastossa ei säilytetä Numismaatikkoa kuluvaa + viittä edellistä vuotta pidemmälle. Kyseistä vuoden 1972 numeroa voit kuitenkin mennä lukemaan Kansalliskirjastoon.
Kansalliskirjaston yhteystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Pelkästään Marie Thèrèsestä tai Marie-Thérésestä kertovaa suomenkielistä painettua teosta ei löytynyt, mutta Marie Antoinettesta löytyy HelMet-kirjastossa kyllä suomeksikin kirjoja.
Uusin suomeksi ilmestynyt on Carolly Ericksonin Minä, Marie Antoinette (suomentanut Taina Wallin). Toinen kirja on Joan Haslipin teos Marie Antoinette (suomentanut Eila Salminen). Luulisi näissä teoksissa olevan jotain myös Marie-Thérésestä. Suosittelemme tutustumista näihin teoksiin.
Lisäksi kirjastosta löytyy aikalaismusiikkia ja DVD -elokuvia (napsauta linkkiä) http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Takapihan Gibraltar on marssilaulu, sen on säveltänyt jorma Panula ja sanoittanut Sauvo Puhtila ja laulu alkaa "Hei hei sinä takapihan Gibraltar".
Kappale on levytetty 1960-luvulla, esittäjänä levytyksessä on Tapiolan yhteiskoulun kuoro. Levyn nimi on Sininen ja valkoinen, se löytyy kuunneltavaksi ja lainattavaksi useasta kirjastosta (napsauta linkkiä)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1541812__Stakapihan%20gibr…
Kirjastot tosin ottavat lahjoituksia vastaan, mutta pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitkä teokset liitetään kirjaston kokoelmaiin ja mitkä päätyvät kierrätykseen. Kokoelmiin otettaviksi tulevat kysymykseen lähinnä uudet, paljon kysytyt kirjat tai toisaalta harvinaisuudet, joita ei enää ole helppo mistään löytää. Voisi siis sanoa, että kirjastot ovat lahjoitusten suhteen vähintään yhtä valikoivia kuin antikvariaatit, ja hyvin usein kirjastot joutuvat kieltäytymään lahjoitustarjouksista.
Sen sijaan nykyisin useimmissa kirjastoissa on asiakkaille tarkoitettuja kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat voivat tuoda omia kirjojaan muiden asiakkaiden vapaasti otettaviksi. Suosittelenkin, että viet/tuot kirjasi johonkin tällaiseen...
Ilmeisesti vastaus edelliseen samanaiheiseen kysymykseesi ei ole tullut perille. Tässä palvelussahan oli joitakin teknisiä häiriöitä, jotka nyt tiettävästi on saatu korjatuksi.
Kopioin tähän sen vastauksen, joka edelliseen kysymykseesi lähetettiin:
Hevonen saa vain aniharvoin useampia kuin yhden varsan kerrallaan, koska niitä ei yksinkertaisesti vaivatta mahdu kohtuun kuin yksi. Kaksosetkin ovat todella harvinaisia ja kolmosista hevosella on vain joitakin yksittäisiä havaintoja.
Marko Kilven romaani Elävien kirjoihin löytyy sekä Kouvolan että Kuusankosken kirjastosta. Kuusankosken kirjaston kirjat ovat juuri nyt lainassa mutta useassa muussa Kouvolan kirjastossa kirja on paikalla.
Leffapokkaria 8-pallo -elokuvasta ei Kyyti-kirjastoissa ole.
Helsingin kaupunginkirjaston kolme suurinta lastenkirjakokoelmaa 31.12.2012:
Itäkeskuksen kirjasto 30279 kirjaa
pääkirjasto 28699 kirjaa
kirjastoauton kokoelma 26776
Lisäksi pääkirjaston varastossa on 16569 kirjaa
Suomennetun e-kirjallisuuden vähyyteen lienee useita syitä. Tärkeimpiä ovat luullakseni tekijänoikeudet ja raha.
Merkittävä osa suomennetuista klassikoista on julkaistu jo ennen e-kirjojen yleistymistä. Siksi käännösteoksia koskevissa kustannussopimuksissa ei ole annettu erikseen lupaa kirjojen julkaisemiseen e-kirjoina. Täysin vapaita julkaisuoikeuksia, jotka voisivat kattaa myös e-kirjat, ei ole luultavasti paljonkaan tehty. Vanhemmissa klassikoissa tekijänoikeudet ovat saattaneet jo vapautua, kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta, mutta käännöksissä myös suomentajan tekijänoikeudet ovat voimassa.
E-kirjojen julkaisuoikeuksista voisi toki sopia myös jälkikäteen kirjailijan ja suomentajan tai näiden perikuntien kanssa, mutta se...
Nematistius pectoralis on suomenkieliseltä nimeltään Kukkoahven
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nematistius_pectoralis
Varjo, Markku: Maailman kalojen nimet (2004) sivu 77
Caranx hippos taas on suomenkieliseltä nimeltään Hevospiikkimakrilli
http://www.afrikkanet.fi/elaimet/kalat/ahvenkalat5/carangidae/caranx3.h…
Varjo, Markku: Maailman kalojen nimet (2004) sivu 77
Osoitteesta http://www.yrittajat.fi/yrittajaristinjakosaanto löytyvät yrittäjäristin jakosäännöt. Niiden mukaan ristiä ”haetaan Suomen Yrittäjien Yrittäjäristilautakunalle osoitetulla hakemuksella tähän tarkoitukseen laaditulla lomakkeella. Hakijan tulee vakuuttaa, ettei hänellä ole tiedossaan asianomaisesta henkilöstä tai hänen yrityksestään sellaista seikkaa, joka olisi omiaan heikentämään kyseisen huomionosoituksen tai yrittäjyyden arvostusta.”
Sanamuodot antaisivat ymmärtää, että hakija ja ristillä palkittava olivat eri henkilöitä, mutta ilmeisesti hakija voi hakea ristiä myös itselleen. Esimerkiksi Kuusamon yrittäjien sivuilla sanotaan, että ”[y]rittäjä voi hakea itse Suomen Yrittäjiltä myös timanttiristiä 30 vuotisesta tai 40...
Kirjastokortin numero on kirjastokorttinne viivakoodin alla oleva 109-alkuinen numerosarja. Salasana on itse valitsemanne neljä numeroa. Antamanne salasana näkyy meille asiakastiedoissanne vain neljänä tähtenä, joten emme tiedä käyttämäänne salasanaa. Uuden salasanan voi tallentaa asiakastietoihinne, kun käytte itse henkilökohtaisesti lähimmässä kirjastossa. Tietoturvan vuoksi salasanaa ei voi muuttaa muulla tavalla.
Valitettavasti kirjaa ei näyttäisi olevan saatavilla nettikaupoista ainakaan tällä hetkellä. Kirjan kustantajalta Kirjapajalta voisi asiaa tietysti kysyä, mutta useinkaan kustantajilla ei ole enää myytävänä noin vanhoja kirjoja. Kirjapajan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kirjapaja.fi/yhteystiedot.
Koska kirja ei ole enää kovin uusi, sitä voisi yrittää löytää antikvariaateista. Antikvariaattien kaikki valikoimat eivät välttämättä ole Internetissä näkyvillä, joten niihin voisi soittaa ja kysyä, olisiko niiden valikoimissa kyseistä laulukirjaa. Jotkut antikvariaatit saattavat ottaa ylös kirjan nimen ja ilmoittaa, jos heille tulee haluttu kirja. Suomalaisia antikvariaatteja voi katsoa esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/...
Kyseessä on Atlantin alueen lämpimissä vesissä elävä keltapyrstönapsija. Keltapyrstönapsija(Ocyrus chrysurus)kasvaa 20-80 cm: mittaiseksi ja 1-4 kg:n painoiseksi. Kalan nimi viittaa kullankeltaiseen tai vaaleankeltaiseen pyrstönvarteen ja pyrstöevään. Keltapyrstönapsija viihtyy parhaiten koralliriuttojen ja rantakallioiden ja -kivien lähettyvillä. Se onkin tuttu näky monelle snorklaajalle. Sukulaislajiensa tavoin myös keltapyrstönapsijalla on ruumiin kokoon nähden suunnattoman suuri suu. Suu on täynnä teräviä pieniä hampaita. Kala on moniruokainen ja syö kaikenlaista eloperäistä ainetta. Kala tarttuu melkein mihin hyvänsä syöttiin. Keltapyrstönapsijan lihassa on hyvä ja voimakas maku, ömutta kalaruuillle herkistyneiden tulisi välttää sitä...
Kyseessä taitaa olla harvinaisempi sukunimi (Väestörekisterikeskus http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan toimittamassa Sukunimet -kirjasta (Otava 2000) ei kyseistä sukunimeä löydy. Arvailen, voisiko nimellä olla tekemistä nimien Päivinen tai Päiviön kanssa? Päivion kohdalla mainitaan myös Lapissa esiintyneet muodot Päiwiä, Peiwe, Päiwe.
Laulun nimi on "Nää maat", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Antti Kleemola. Laulu alkaa: "Virtaa virtaa joki hiljalleen". B-osassa lauletaan: "Nää maat ja mannut, oon niistä voimaa saanut".
Laulun nuotti löytyy esim. Esa-Markku Juutilaisen ja Tapio Kukkulan nuotista Lukion musa 2 : Suomi : moniääninen Suomi ja samojen tekijöiden nuotista Intro.
Laulu on myös levytetty. Se löytyy Jouka-yhtyeen cd-levyltä Kulkurit. Antti Kleemola laulaa ja soittaa itsekin tässä yhtyeessä. Jouka-yhtyeen levytys löytyy myös cd-levyltä Lukion musa 2 : Suomi : moniääninen Suomi : kuuntelu-CD. Pelkkä säestys lauluun löytyy cd-levyltä Lukion musa 2 : Suomi : moniääninen Suomi : komppi-CD.
Nuottijulkaisujen painovuodet löytyvät varmimmin Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Kaikille julkaisuille ei tosin tässäkään tietokannassa ole löytynyt julkaisuvuotta.
Valitan, että vastaus on viipynyt. Suomen tasavallan presidenteistä on julkaistu tavallisia, yksityisluontoisia kuolinilmoituksia. Ilmoituksissa surijoina ovat olleet omaiset. Valtiolliset surun- ja kiitollisuudenosoitukset ovat olleet sitten erikseen. Mahdollisia lisätietoja käytännöistä voi tiedustella Tasavallan presidentin kansliasta.
Esimerkkejä kuolinilmoituksista:
K.J. Ståhlberg HS 24.9.1952
Urho Kekkonen HS 4.9.1986
J. K. Paasikivi HS 16.12.1956
Muiden presidenttien kuolinilmoituksia voi käydä etsimässä mikrofilmatuista lehdistä, joita voi vapaasti käyttää esimerkiksi Kansalliskirjastossa. Helsingin sanomia myös Pasilan kirjastossa.
Tasavallan presidentin kanslia:
http://www.president.fi/public/default.aspx?nodeid=44834&...
Aale Tynni on suomentanut William Butler Yeatsin runon "Easter 1916". Suomennos löytyy Yeatsin runojen kokoelmasta "Runoja", joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1966.
Saat pyytämäsi katkelman suomennoksen sähköpostiisi.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Yeats, William Butler: Runoja (WSOY, 1966)
http://www.poetryfoundation.org/poem/172061
Seurat tai pelaajat kertovat tuskin koskaan pelaajasopimuksista noin tarkasti. Nämä taitavat olla usein liikesalaisuuksia. Arvioimme, että usein siirtosummat maksetaan seurojen välillä ja pelaajasopimus erikseen määrää pelaajan palkkion.
Tässä pari kirjaehdotusta, joissa saattaa asiaa olla käsitelty. Linkeistä aukeaa kirjojen tarkemmat tiedot.
Kuningaspelin kentät: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1813388__Sjalkapallo%20tal…
The Economics of Football : http://www.amazon.co.uk/The-Economics-Football-Stephen-Dobson/dp/052151…
