Hei,heti kun kirja saapuu noudettavaksi kirjastoon, niin saatte siitä viestin. Se tulee tekstiviestinä tai sähköpostina. Sähköpostiosoite, mistä tämä kysymys on tullut ei antanut osumia kirjaston asiakastiedoista, joten en nyt voi varmaksi sanoa, kummalla tapaa saatte viestin. Voitte kuitenkin tarkistaa ilmoitustavan verkkokirjastossa omista tiedoistanne tai asioimalla kirjastossa.
Kuvaukseesi parhaiten sopiva kirja on Maikki Harjanteen kirjoittama Noitien kirja, joka ilmestyi vuonna 1991 Otavan kustantamana. Kirjan kansi on musta ja siinä on kolme värikästä noitahahmoa. Kirjaa selaamalla käy ilmi, että se kertoo aluksi mm. kolmen noidan arkielämästä, kodista ja kauneusjutuista. Lisäksi kerrotaan esimerkiksi kaupunkinoidista ja noidanluutametsästä. Kielellä noita puhdistaa roskia silmistä, ei kuitenkaan omistaan, mutta tästä on kuva. Muitakin hoitokonsteja esitellään kirjassa.
Helmet-palvelusivustolla Kirjavinkeissä on listoja mm. kirjoista, jotka sopivat Helmet-lukuhaasteeseen.Tässä vinkkejä Helmet-lukuhaasteeseen 26/2026 eli kirjoja, joiden nimessä on sana tähti tai sen taivutusmuoto.Voit myös itse etsiä lisää tällaisia kirjoja, kirjoittamalla Helmet-hakuun esimerkiksi sanan tähti* tai tähden ja rajata hakua sen jälkeen hakutulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla suomenkieliseen aikuisten aineistoon ja valita genreksi kaunokirjallisuuden.
Taideyliopiston kirjasto on kaikille avoin kirjasto - kuten Suomen kirjastot yleensäkin ovat.Jos kyseisen aineiston kohdalla lukee, että se on avovarastossa, se tarkoittanee, ettei sitä tarvitse etukäteen varata tutustumista varten. Voit toki ottaa yhteyttä Töölön kampuskirjastoon ja varmistaa asian.lib.siba@uniarts.fiPuh. 040 710 4224https://uniarts.finna.fi/
Sanonta viittaa onnettomuuksien ennakoimattomuuteen: ei ole kelloa, joka soi ennen vahingon sattumista. Pirkko Muikku-Wernerin, Jarmo Harri Jantusen ja Ossi Kokon teoksessa Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008, s. 366) sanonta esiintyy myös muodossa "onnettomuus ei tule kello kaulassa" ja sille annetaan selitys "[i]kävät asiat eivät varoita tulostaan". Outi Lauhakankaan teoksessa Svengaava hirvi: sanontojen kootut selitykset (2015, s. 12) kerrotaan, että "[s]ananlasku on pysynyt sinnikkäästi hengissä, koska se antaa luvan pieneen huolimattomuuteen ja samalla lohduttaa vahingon satuttua kohdalle." Lähteet Vaskin verkkokirjastossa:Lauhakangas, Outi (2015): Svengaa kuin hirvi :...
Havupuihin keskittyviä runoja ovat "Mielly, metsä, miehi'ini" (2/331 (toinen kirja / runo 331), jossa esiintyvät lyhyesti sekä kuusi että kataja), "Kuolisinko, koito raukka" (1/42, kuusi), "Saisinko käeltä kielen" (1/50, kuusi), "Kukkalatva kuusi" (1/170) sekä "Ääni ei kuulu kullalleni" (2/41, kuusi).
Varmaan kannattaa lukea ne ilmestymisjärjestyksessä:Alkuperäiset muumikirjat ja niiden suomennus- ja ilmestymisvuodet:Muumit ja suuri tuhotulva, WS 1991. (Småtrollen och den stora översvämningen, 1945).Muumipeikko ja pyrstötähti; WS 1955. (Kometjakten, 1947, ny uppl 1956 med titeln Mumintrollet på kometjakt, ny uppl 1968 med titeln Kometen kommer.)Taikurin hattu, WS 1956. (Trollkarlens hatt, 1949/1968.)Muumipapan urotyöt, WS 1963. (Muminpappans bravader, 1950/1961, ny uppl 1968/1980 med titeln Muminpappans memoarer.)Vaarallinen juhannus, WS 1957. (Farlig midsommar, 1954/1980).Taikatalvi, WS 1958. (Trollvinter, 1957/1974).Näkymätön lapsi, WS 1962. (Det osynliga barnet och andra berättelser, 1962/ 1974.)Muumipappa ja meri, WS 1965. (Pappan...
Vanhat nen-päätteiset sukunimet ovat usein itäsuomalaisia. Itä-Suomessa sukunimet otettiin ylipäätään käyttöön paljon aiemmin kuin Länsi-Suomessa, jo 1500-luvulta alkaen. Näissä nimissä esiintyy usein suvun kantaisän nimi (esim. Mielikkä > Mielikäinen, Toivo > Toiviainen, Herman > Hermunen) tai lisänimi (esim. Mustaparta > Partanen). Länsi-Suomessa oli tyypillistä, että henkilön nimeen liitettiin asiakirjoissa talonnimi lisänimeksi. Jos siis muutti uuteen paikkaan, myös nimi muuttui sen mukaan ja Alatalosta saattoi tulla Koivuniemi. Länsi-Suomessa sukunimet tulivat laajemmin käyttöön vasta 1800-luvun loppupuolella. Silloin otettiin nimiksi paitsi ennestään tuttuja talonnimiä, muodostettiin myös paljon uusia sukunimiä....
Cocktail-pukukoodi on yleisesti ottaen aika väljä käsite ja varsinkin tavallisissa suomalaisissa häissä näkee vierailla monenlaisia asuja. Sopivia vaatteita ovat esimerkiksi jokin hieman juhlavampi polvipituinen tms. mekko, ns. pikkumusta (häissä mielellään värikkäillä asusteilla) tai juhlava housupuku. Kenkinä käytän itse yleensä mustia, strassikoristeisia mutta melko matalakantaisia (kitten heel) sandaaleja. Myös ballerinat tai muut siistit avokkaat mielestäni käyvät, talvella olen käyttänyt siistejä mustia nilkkureitakin tai pitkävartisia korollisia saappaita.Jos olisin itse vastaavassa tilanteessa, voisin toimia jollain näistä tavoista:Kysyisin juhlaparilta, sopiiko tulla asussa, joka ei ole täysin pukukoodin mukainenHankkisin...
Junanvaunujen ulkopuolella oli ennen vanhaan portaita ja muita ulokkeita, joissa oli mahdollista seistä junan liikkuessakin, ks. kuva. "Jäniksenä" matkustaminen on ollut rautateillä aina tuttua, ks. esim. Uusi Rautatielehti 15.1.1912 tai Kansan kuvalehti 30.6.1933. En löytänyt mainintaa pummilla matkustamisesta juuri portailla seisten, mutta varmasti se oli mahdollista.Rautatiemuseosta kerrottiin seuraavaa: Ilman lippua / pummilla (tai ”pommilla”, kuten nähtävästi ennen sotia puhuttiin) on pyritty matkustamaan junaliikenteessäkin eri tavoin ja hyvin pitkään, ellei aina. Ilmiö ei ole siis millään tavoin uusi.Tästähän löytyy esimerkkejä vanhemmista lehdistä:”Neljä pinnaria matkusti vaunun katolla Savonlinnasta Pieksämäelle” (Sisämaa, 2....
Sergeanne Golonin Angelika-sarjan viimeinen (12. osa) on nimeltään Angelikan voitto. Sitä ei ole Lohjan kirjastoissa, mutta Lukki-kimpasta löytyy yksi kappale: https://lukki.finna.fi/Search/Results?lookfor=Angelikan+voitto&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=-datasource_str_mv%3A%22journalfi%22 Voit varata kirjan noudettavaksi mistä tahansa Lohjan toimipisteestä.
Kyseessä on Heikki Välisalmen runo Meidän Simson. Runo on julkaistu ainakin Vapaa ajatus -lehden numerossa 23 vuonna 1913.Voit lukea runon myös teoksesta Nyt ylös kansa kaikkivalta : valikoima vanhan työväenliikkeen runoutta (toim. Kalevi Kalemaa, 1975).
Kyseinen runo on Ilpo Tiihosen kokoelmasta Antero Vipuliini ja taikatakki (1977, s. 13). Voit lukea runon myös esimerkiksi lastenrunouden antologiasta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (toim. Kaarina Helakisa, 1980).Tämä viisirivinen runo alkaa rivillä ”Souda pitkin maailmaa”.
Walt Whitmanin runon When Lilacs Last in the Dooryard Bloom’d suomennos sisältyy Jarkko Laineen toimittamaan teokseen Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (1991, s. 136). Runo on suomenkieliseltä nimeltään Kun syreenit viimeksi kukkivat pihamaalla ja sen on suomentanut Viljo Laitinen.
Hakusanoilla tavukirjat ja suuraakkoskirjat löydät Helmetistä listan lyhyistä kirjoista, joiden teksti on suuraakkosilla (tikkukirjaimilla) ja se on tavutettu.Suomenkieliset tavutetut suuraakkoskirjat Helmetissä 3/2026
Lyijyn käyttö putkimateriaalina on terveysriski, sillä lyijyä voi liueta juomaveteen. Talousveden kanssa kosketuksissa olevat verkostomateriaalit Suomessa -tutkimuksen mukaan lyijyä ei ole käytetty käytännössä Suomessa putkimateriaalina - lähinnä vain poikkeustapauksissa vesihuollon alkuvaiheissa. Lyijyä voi kuitenkin liueta juomaveteen messinkiosista, kuten hanoista ja vesijohtojen liitoskappaleista. Meri Sipilä on diplomityötään varten tutkinut hanavesien vesinäytteitä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kiinteistöjen vesijohdoista ja hanoista voi liueta merkittäviä määriä nikkeliä, lyijyä ja kuparia juomaveteen. Hanaveden metallipitoisuudet olivat sitä korkeammat, mitä kauemmin vesi oli seissyt vesijohdoissa.Lähteet: Kekki, T...
Poliisilla on rikostilastoja kaupunginosittain, mutta ilmeisesti ne eivät ole julkisesti saatavilla ainakaan reaaliaikaisesti. Tiedotusvälineistä löytyy koonteja aiheesta eri ajoilta, esim. Ilta-Sanomat 25.8.2018.Kaupunginosien huonomaineisuutta on tutkittu segregaation näkökulmasta, ks. esim.:Junnilainen, Lotta: Lähiökylä : tutkimus yhteisöllisyydestä ja eriarvoisuudestaRasinkangas, Jarkko: Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla : tutkimus asumisen alueellisista muutoksista ja asumispreferensseistäKaupunginosien maine voi ilman muuta parantua. Hyvänä esimerkkinä ovat Turun Raunistula ja Nummenmäki, joiden maine oli reilut sata vuotta sitten erittäin huono, mutta jotka nykyään ovat varsin rauhallisia ja keskiluokkaisia alueita....
Sunnuntain 9.3. Uutisvisassa kysyttiin, kuka oli kirjoittanut runon nimeltä Ontot miehet (The hollow men). Vastaus oli T. S. Eliot. Runo löytyy Eliotin teoksesta Kootut runot.
