1967 Plymouth Barracuda tuli myyntiin syksyllä 1966, ei kesällä eikä syksyllä 1967. Uusi, toisen sukupolven 1967-malli esiteltiin erikseen 25. marraskuuta 1966, noin kaksi kuukautta muiden Plymouth- ja Valiant-mallien jälkeen.Yhdysvalloissa auton vuosimalli tulee yleensä markkinoille jo edellisenä syksynä. Siksi “1967 Barracuda” oli ostettavissa jo loppuvuodesta 1966, ja se myytiin 1967-mallivuoden aikana.Lähde: https://www.oldcarsweekly.com/features/1967-barracuda-a-fearsome-car
Elonetin tietojen perusteella yhtään kolmesta elokuvasta ei lyhennetty elokuvateatteriesityksiin. Kolmannen osan Saatanan riivaama (1983) pituudesta on vaihtelevia tietoja, mutta 94 minuutin kesto näyttää vastaavan muualla Euroopassa esitettyjä versioita. Kahden ensimmäisen osan videojulkaisuja on ilmeisesti lyhennetty hieman, kun ne on oletettavasti tarkastettu uudelleen videolain SDK 697/1987 tultua voimaan.Lähteet:The Amityville Horror | Taide- ja kulttuurivirasto | ElonetAmityville II: The Possession | Taide- ja kulttuurivirasto | ElonetAmityville 3-D | Taide- ja kulttuurivirasto | Elonet
Laulu on nimeltään "Pitipäs sattua". Se alkaa: "Istuit koulussa sä ihan mun vieressä". Laulu (melodia, sointumerkit, sanat) sisältyy "Uusi laulu" -lehden vuoden 1976 numeroon 1 sivulle 10. Laulun säveltäjäksi on merkitty B. Saveljev. Suomenkieliset sanat on tehnyt Anja Jauhiainen.Voit tarkistaa julkaisun saatavuuden Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi). "Uusi laulu" on kuvailtu joissakin organisaatioissa lehtenä, joissakin kirjana ja joissakin nuottina.
Lyyramerkki on mahdollisesti Helsingin ylioppilaskunnan hallituksen jäsenen merkki, ks. Laura Kolbe: Sivistyneistön rooli.Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 1944 - 1959 (1993), s. 89. Valitettavasti en pysty löytämään tarpeeksi tarkkaa valokuvaa hallituksen jäsenen merkistä, jotta voisin tarkistaa asian. Vuonna 1947 ylioppilaskunnan hallituksessa oli yksi henkilö, jonka nimikirjaimet olivat K. H., Kai A. Harjunmaa (Matti Klinge: Ylioppilaskunnan historia 4 (1968), s. 301; Hufvudstadsbladet 31.1.1947).
Vanhin kirjaston luettelointitiedoissa oleva teos on Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa (toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen) vuodelta 1949.Lähde: Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa - Lastenkirjainstituutin kirjastoTeos Finna.fi: https://finna.fi/Record/anders.8863d2d8-9e9d-48b3-a5a9-fdceda4667d5?sid=5672718302
Hei, Kevätpörriäisen numerot vuosilta 1949-2012 ovat saatavilla Kansalliskirjastosta. Lehdet ovat lukusalikäytössä ja niitä voi selata paikan päällä. Todennäköisesti myös kopioiden ottaminen onnistuu.Lähteet ja linkit:Etusivu | KansalliskirjastoKevätpörriäinen : Helsingin kansakoulujen kevätlehti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu
Ruohometsän kansa ja Linnunradan käsikirja liftareille löytyvät Helmet kirjastosta CD-äänikirjoina.Tarina vailla loppua on saatavilla vain kuunnelmaversiona.
Merimiespihvi on perinteinen ruotsalais-suomalainen pataruoka, jonka nimen arvellaan tulleen merenkulusta ja laivoilla käytetyistä hyvin säilyneistä raaka-aineista. Näitä ovat esimerkiksi liha, peruna, sipuli ja olut. Vaikka ruoka on nykyisin selkeästi pataruoka, nimitys pihvi on säilynyt, koska se valmistetaan ohuiksi leikatuista pihveistä tai pihvimäisistä lihaviipaleista. Ruokaa kutsutaan joskus myös merimiespadaksi. Tarkkaa syntyhistoriaa ei kuitenkaan ole dokumentoitu, joten nämä perustuvat pitkälti päätelmiin.Ruotsiksi mierimiespihvi on sjömansbiff ja se vakiintui keittokirjoihin 1800- ja 1900- lukujen vaiheessa. Yhden ruokahistoriallisen tulkinnan mukaan se saattaa liittyä Nelsonin pihviin, tunnettuun englantilaiseen amiraali...
Pääkallokehrääjän nimellä löysin vain Ilkka Remeksen esikoisromaanin, ja se ei sijoitu Kuubaan.Sen sijaan yksi vaihtoehto olisi Sven Wernströmin nuortenkirja Kapina, jota varmaankin luettiin kouluissa 70-luvulla.Se kertoo sisarusten Manolon ja Beatrizin seikkailuista Kuuban vallankumouksen pyörteissä.Tämä kirja löytyy Imatran kirjaston varastosta, ja saat sen varaamalla, jos tuntuu oikealta.
Leena Poikelan säveltämä "Napakettu" alkaa muistamillasi sanoilla. Laulun sanoituksena on Inkeri Karvosen runo. Laulu sisältyy nuottiin "Musiikin aika. 1-2" (Leena-Maija Alho, Heidi Harinen, Soili Perkiö; WSOY, 1997). Laulun sanoitus sisältyy kirjoihin Karvonen, Inkeri: "Samettikuu : lastenrunoja" (Otava, 1980) ja "Tähtiviltti : Suomen lasten runot" (Kustannusosakeyhtiö Otava, [2021]).Voit tarkistaa nuotin saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
En löytänyt torpan tarkkaa sijaintia. Oheiseen karttaan on merkitty rakennuksia, mutta asuinrakennuksia ei ole yksilöity. Pitäjänkartasto on vielä epämääräisempi.
Hilja Haahden (tai Hilja Krohnin) suomenkielinen sanoitus sisältyy esimerkiksi nykyiseen virsikirjaan (nro 30):https://virsikirja.fi/virsi-30-maa-on-niin-kaunis
Hei,Sitoutumaton ehdokas sopii puolueen listalla olemisesta erikseen puolueen kanssa, mihin voi liittyä erilaisia ehtoja. Joillakin kyse voi olla lähinnä äänien keruusta puolueelle, toisilla voi olla juuri sitoutumista tavoitteiden saavuttamiseen. Kuinka paljon äänestyksissä sitten todella vaaditaan puolueen kantaan sitoutumista, sitä on vaikea sanoa. Ilmeisesti on kuitenkin erittäin todennäköistä, että sitoutumaton ehdokas jo puoluetta lähestyessään jakaa jossakin määrin puoleen tavoitteet ja arvot, joten ulkopuolelta katsoessa voi odottaa myös yhdenmukaista äänestyskäyttäytymistä.Lähteitä:https://vaalit.fi/miten-ehdokkaaksi- https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/tiedatko-mita-aanellasi-sitoutumaton-sitoutumaton-tuenosoitus-puolueelle/...
Kuvaamasi runo/tarina kuulostaa etäisesti tutulta, mutta yrityksistä huolimatta en ole sitä osannut jäljittää. Kysyin myös kollegoiltani, mutta toistaiseksi heiltäkään ei ole tullut vastausta tähän.
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään tuota runoa, eivätkä kolleganikaan ole osanneet auttaa. On mahdollista, että runoa ei ole lainkaan julkaistu, tai se on julkaistu vain esimerkiksi lehdessä. Tällaisissa tapauksissa runon jäljittäminen myöhemmin on hyvin vaikeaa, toisinaan mahdotonta.
Elmer Diktoniuksen runo Höstprelud kuuluu osana laajempaan runoon Promenad i naturen (Kävely luonnossa), ja on sen säkeistö 15. Kyseinen runo löytyy Viljo Kajavan suomentamana kokoelmasta "Runoja" (1963).Runon tiedot Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjastot.fi%252Flahti%252Fpoem%252FC72788E4_7E15_44AA_8D94_0ABFFF9ACD54b
