Sota-aikana Suomen ja Saksan välillä oli moninaista yhteistoimintaa. Saksassa vierailivat lotat, kulttuurihenkilöt mm. (Maila Talvio, V.A.Koskenniemi), vammautuneet sotilaat ja myös kaatuneiden suomalaisten ss-joukoissa taistelleiden omaiset. TEKIJÄ Vuoksenmaa, Johanna, kirjoittaja.TEOS Suurenmoinen matka / Johanna Vuoksenmaa.Julkaisutiedot Helsingissä : Kustannusosakeyhtiö Otava, [2025]ULKOASU ...
Valitettavasti en onnistunut löytämään kuvailemasi kaltaista kirjaa. Ehkä voisit kysyä asiasta Suomen dekkariseura ry:ltä, jos he tietäisivät. Valitettavasti vanhempien kirjojen löytäminen pelkän kuvailun perusteella on välillä todella vaikeaa.
Liikuntapuiston kunnostusprojektin puistosuunnitelman mukaan pelikentän pintaan on tehty uusi tekonurmi. Tarkempaa selostusta käytetystä tekonurmimateriaalista ei kuitenkaan ole. Tekonurmessa käytetään yleensä synteettisiä materiaaleja kuten polyeteeniä, nylonia ja polypropeenia.Lähteet:SuunnitelmapiirustusPuistosuunnitelman selostusHow artificial turf is made - material, ingredients of, manufacture, making, history, used, components, composition
Koneellisesti tuotettu tietue tarkoittaa sitä, että aineiston, tässä tapauksessa äänikirjan, metatietoja ei ole syötetty manuaalisesti kirjastojärjestelmään. Kirjaston kuvailijat eivät siis ole muokanneet äänikirjan tietoja tai esimerkiksi lisänneet asiasanoja tai hyllyluokkia, vaan järjestelmässä näkyvät vain ne tiedot, jotka aineiston toimittajalta saadaan automaattisesti. Koneellisuus ei siis liity itse äänikirjaan vaan sen tietoihin, jotka näkyvät kirjastoluettelossa kuten Helmetissä. "Useita sijainteja" tarkoittaa yleensä sitä, että samaa teosta on samassa kirjastossa useammassa ei hyllyssä, esimerkiksi peruskokoelmassa ja lisäksi Bestseller-hyllyssä tai vaikkapa Sateenkaarihyllyssä. Helmetissä ja muissakin kirjastojen Finna-...
Olisiko kyseessä Anneli Kivelän sarja Katajamäen maalaiskylästä? Siitä on ilmestynyt lähes vuosittain uusi osa. Osien järjestys löytyy aikaisemmasta vastauksesta. Tämän listauksen jälkeen ovat ilmestyneet myös kirjat Katajamäki riemuitsee (2024), Katajamäen naapurissa (2025) ja Teerenpeliä Katajamäen naapurissa (2026).
Asuntovälityssivustojen mukaan Peukaloisentie 6 -taloyhtiön talot on rakennettu vuonna 1966, eli talojen 60-vuotisjuhla on tänä vuonna. As. Oy Peukaloisentie 6 ja 8, Peukaloisentie 6, Peukaloisentie 8, Helsinki - Katso taloyhtiön tiedot Etuovi.comista Peukaloisentie 6 - Herttoniemi, Helsinki
En valitettavasti löytänyt tätä otetta mistään kirjaa saatavilla olevista teksteistä, jotka käsittelivät kirjaa tai siteerasivat sitä. Kirjaa ei ole saatavilla Suomen kirjastoista.
Kirjastokortin voimassaolo kannattaa varmistaa siitä kirjastosta tai kirjastokimpasta, jonka kortti on kyseessä. Kirkes-kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirkes-Finnasta: Etusivu | Kirkes-kirjastot. Jos kortti on voimassa, mutta et halua käyttää sitä enää, voit pyytää asiakkuutesi lakkauttamista ja hävittää kirjastokortin. Pienemmissä kunnissa kirjastokortin voimassaolo saattaa jatkua pitkäänkin, vaikka sitä ei käyttäisi. Helmet-kirjastoissa eli esimerkiksi Helsingin kirjastoissa asiakastiedot katoavat rekisteristä, jos korttia ei käytä muutamaan vuoteen. Jos kirjastokortti ei ole enää voimassa, se kannattaa hävittää esimerkiksi leikkaamalla kahtia.
Lerppahatun selitystä ei löytynyt kirjoista, mutta Helsingin Sanomat 27.10.1995 kertoo, että nimityksellä viitataan pääesikunnan tutkintaosaston upseereihin. Ilmeisesti nimitystä on käytetty muistakin etsivistä tai vakoojista - Hollywood popularisoi ajatuksen lierihattuun pukeutuvasta etsivästä, ks. esim. Humphrey Bogartin rooli elokuvassa Maltan haukka (1941). Sanaa lienee käytetty vakoilijamerkityksessä lähinnä 1900-luvulla.
Pääkirjasto Metso on teräsbetonirunkoinen rakennus, ja sen sisäpuolisissa lattioissa on käytetty lukuisia eri pinnoitteita, muun muassa: kivi- ja muovilaattoja, koivuparkettia, kokolattiamattoja sekä Kurun harmaata graniittia.Ulkoportaat, muurit, tasopäällysteet ja iso osa julkisivusta on tehty Ylämaan ruskeasta rapakivigraniitista. Pääoven päällä olevat kirjaimet taustoineen, kuten rakennuksen kattokin, ovat pinnoitukseltaan kuparia.Kattavammin tietoa erilaisista materiaaleista löydät esimerkiksi käyttämistäni lähteistä:Arkkitehti: 2/1987.Laakkonen, Janita – diplomityö (2023): ”Pietilän jäljillä – Tampereen pääkirjasto Metson ja Kalevan kirkon ikonisuuden tarkastelu”Lahtinen, Laura – opinnäytetyö (2015): ”Kartoitus esteettömyyden...
Varsinaista historiikkia en löytänyt, mutta hajatietoja omistajista löytyi. Asian selvittämistä vaikeuttaa, että kartano ilmeisesti jaettiin 1920-luvulla kahdeksi erilliseksi tilaksi, ja lähteissä on jonkinlaista sekaannusta sen suhteen, oliko alkuperäinen Terriniemen kartano myöhemmin nimeltään Terriniemi vai Mallusniemi.1904 asti(?) Sofia Magdalena Aminoff (Sofia Magdalena Björkenheim?; ks. geni.fi)1905 Viktor Jokinen (Karl Viktor Niilonpoika Jokinen?)Jokinen, Jakobsson, R. Olsson (Karl Oskar Jakobsson, Richard Alexander Olsson?)1918 Suomi-Yhtiö1925 Frans Malmivirta tai Kustaa ja Sanna Alasippola (Ala-Sippola?) sekä Kustaa ja Lempi Fränti1935 Katri Tuomalainen (Charlotta Katariina? ks. linkki)1963 Sävy Valjakka Lähteet (jos muuta ei...
Risto Heikinheimon abstrakti taideteos KeltapossuKeltapossu | Hakutulokset | HAM Helsingin taidemuseo"kokonaisuus: Töölön kirjaston teokset" | Hakutulokset | HAM Helsingin taidemuseo
Valitettavasti Cy Twomblyn teosta Paradise ei nähtävästi löydy Suomesta. Voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön ja voimme selvittää onko sitä mahdollista tilata ulkomailta kaukolainana maksua vastaan.Lisätietoa Vaski-kirjastojen kaukolainoista: KaukolainatLinkki Vaski-kirjastojen kaukopalvelutilauslomakkeeseen: Kaukopalvelutilauslomake
Hei,Sigeneerauksessa näyttäsisi lukevan Sjöstedt. Kyseessä lienee Heikki Sjöstedt, koska samanlaisella käsialalla signeerattuja töitä löytyy netistä myynnissä esim. Hagelstamilta.
Kyseessä ovat ilmeisesti vakausleimat. Vakausleimojen tarkoitus oli ilmoittaa, että mitta-astian vetoisuus oli virallisesti tarkistettu. Suomalainen Wirallinen Lehti 19.8.1886 kertoo, että: "Kruunumerkki, wakauspiirin numero ja leimaamisen wuosiluku sekä astian tilawuutta osoittawat numerot ja kirjaimet panee wakaaja näkywiin puu-astioihin polttamalla ne astian ulkolaitaan ja metalli-astioihin lyömällä ne ulkolaitaan juotettuun lyijystä tahi muusta metallista tehtyyn lewyyn." Vakauspiirien numerot löytyvät samasta julkaisusta 24.11.1886; uudempi lista löytyy Suomen valtiokalenterista 1975.Ensimmäisen kuvan kannussa on kruunuleiman alla numerot 60 ja 21 sekä merkintä 2L. Toisessa kannussa on numerot 75 ja 20 sekä 2 litr. Toinen numeroista...
Kansallisdiskografiasta löytyy tiedot kolmesta julkaistusta sävellyksestä:Muistojen aikaSaarinen, Unto, säveltäjä Virkki, Henrikki, sovittaja, johtaja ; Tikkurilan soittokunta, esittäjä 00:02:27Tikkurilan Soittokunta viihdyttää ja tanssittaaÄänikasettiTikkurilan soittokunta , esittäjäTikkurilan Soittokunta ry [ 1990]Laituri-tanssitSaarinen, Unto, säveltäjä Virkki, Henrikki, sovittaja, johtaja ; Helsinki Brass, esittäjä 00:02:56Vanhaa tanssimusiikkia. 2.CDYleisradio , kustantajaYleisradio ℗ 1989.Kutsu valssiinSaarinen, Unto, säveltäjä Virkki, Henrikki, sovittaja, johtaja ; Riihimäen rautatieläisten soittokunta, esittäjä...
Sana raha tulee kantagermaanisesta skrahā-sanasta, mikä tarkoittaa kuivattua eläimen nahkaa, varsinkin oravan nahkaa. Oravan nahkaahan käytettiin muinaisaikana maksuvälineenä. Sanana raha on vanha, mutta tarkempaa tietoa sen syntyajasta en löytänyt.Lähde:https://kotus.fi/sana/raha/
Pallonmuotoisen maailman esittäminen kaksiulotteisena tasona vaatii aina jonkinlaista muokkaamista. Tasokarttojen tekemistä varten on kehitetty erilaisia malleja eli karttaprojektioita. Mikään niistä ei kuitenkaan tuota maailmasta täysin oikeaa kuvaa, vaan joko välimatkat, muodot, suunnat tai pinta-alat vääristyvät väistämättä pallosta tasoksi siirryttäessä. Projektioista tunnetuin lienee jo 1500-luvulla keksitty Mercatorin projektio. Sitä on käytetty paljon maailmankartoissa, vaikka se tosiasiassa soveltuu niihin huonosti vääristäessään maiden mittasuhteita sitä voimakkaammin, mitä kauemmas päiväntasaajalta siirrytään. Niinpä esimerkiksi Suomi näyttää todellista kokoaan suuremmalta ja Grönlanti suorastaan jättimäiseltä. Pienempien...
