Kyseessä voisi olla Elleston Trevorin kirja "Aavikkolento" (The flight of the Phoenix, 1965). Siinä Frank Townsin ohjaama matkustaja-rahtikone Skytruck tekee pakkolaskun Libyan autiomaahan, ja henkiin jääneet rakentavat hylyn osista uuden lentokoneen pelastuakseen.Kirjasta on tehty myös kaksi samannimistä elokuvaa, vuosina 1965 ja 2004.
Emme valitettavasti tunnistaneet kyseistä runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ylen artikkelin mukaan Larsson aloitti oman tutkintansa heti Palmen murhan jälkeen ja jatkoi sitä kuolemaansa vuonna 2004 asti. Lisätietoa asiasta löytyy Jan Stocklassan kirjasta Kuka murhasi Olof Palmen? (Aula & Co, 2018).
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun? Voit kirjoittaa tietoja tai muistikuvia kommenttina tämän vastauksen perään.
Tämän alun perin japanilaisen iskelmän ”Yume wa yoru hiraku” suomenkielisellä nimellä en löytänyt nuottia. Japaninkielisellä nimellä verkosta löytyy tällainen melodianuotinnos:https://www.scribd.com/document/382212486/Fausto-Papetti-Yume-Wa-Yoru-HirakuLaulun suomenkieliset sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 81, 3 - 1969" (Musiikki Fazer, 1969). Laulu alkaa: ”Kun Tonkin-lahden ylle nousee täysikuu ja lahteen raunioista liekit heijastuu”.
Palautteenne on tullut valtakunnalliseen Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun. Se ei liity palvelumme tekniikkaan, koska meillä ei ole vahvaa tunnistautumista käytössä. Teidän pitäisi lähettää viesti palveluun, josta haluatte vastauksen. Tästä on vaikea arvioida, mistä on kyse, mutta yhtensä arvauksena voisi olla Kansalliskirjaston hallinnoima E-kirjasto. Löysin aikaisemmista vastauksistamme tällaisen neuvon: Asiakkaat, jotka eivät syystä tai toisesta voi käyttää kirjautumiseen vahvaa tunnistautumista (pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta), voivat pyytää oman kirjastonsa henkilökuntaa rekisteröimään heidät E-kirjaston asiakkaaksi. Sinun täytyisi siis todistaa henkilöllisyytesi (kuvallinen henkilöllisyystodistus) kirjastossa ja kertoa,...
Kyseessä voisi olla Jorma Ranivaaran Skeittaaja-sarjan jokin osa, mahdollisesti Skeittaaja lumilaudalla (WSOY, 1993). Viisiosaisessa Skeittaaja-sarjassa seikkailee turkulainen Tomi, ja kirjassa Skeittaaja lumilaudalla lähdetään laskettelureissulle Tahkovuorelle.
Toimivin keino olisi varmaankin yrittää saada ohut veitsi tai vastaava työkalu tiivisteen ja kannen/purkin väliin ja vapauttaa purkissa oleva tyhjiö hyvin varovasti vääntämällä. Toinen keino on lämmittää purkkia kuumalla vedellä ja sen jälkeen naputella purkkia tai kantta ympäriinsä esimerkiksi puukauhalla, tämä keino tosin toiminee paremmin metallikantisissa purkeissa. Joka tapauksessa on tärkeää olla hyvin varovainen, ettei lasipurkki mene rikki.
Kuulostaa ihan hyvältä. Vinyylilevyt pitää säilyttää pystyasennossa, ja kaapissa ne ovat suojassa pölyltä ja auringonvalolta. Ainoa mieleen tuleva ongelma on, jos kaappi on esimerkiksi lämpöpatterin tai ikkunan vieressä, jolloin levyt voisivat olla liian lämpimässä.
Avioliittolaki on vuodelta 1929 ja sen säädösnumero on 234/1929 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1929/234. Lakiin on tehty lukuisia muutoksia, muutoshistoria on valittavissa omana välilehtenään Finlexissä. Pelkästään 1940-luvulla lakiin on tehty viisi muutosta.Se, mikä lain sanamuoto on ollut vuosina 1946-1950 selviää tutkimalla sen aikaisia osia Suomen lakikirjasta. Käytännössä kannattaa katsoa Suomen laki -kirjoista vuosiväliltä 1946-1951 tuo laki.Kussakin lakikirjassa on huomioitu aina lakikirjan julkaisemiseen mennessä tulleet muutokset, laeista on siis lakikirjassa ajantasaiset versiot siihen asti tulleiden muutosten osalta. Lakikirjoja voi tiedustella esim. Tampereen pääkirjastosta...
Myöhässä olevasta lainasta on tullut sinulle myöhästymisilmoituksen maksu 3,00 €, sillä kirjaan on varausjonoa. Jos jonoa ei ole, kertyy aikuisten aineistosta ja viikkolainoista myöhästymismaksua 0,35 €/vuorokausi/laina (maksun enimmäismäärän ollessa 7€/laina). Lisää tietoa maksuista löytyy kirjaston verkkosivuilta: Kaupunginkirjaston maksut | Jyväskylä.fi
Tuuletus varmasti auttaa, mutta varminta on ensin pestä langat. Työterveyslaitoksen museotyön riskejä käsittelevässä tutkimuksessa (MUHA) on tuotettu opaskirjanen. Turvallinen museotyö: Opas museotyöympäristöjen kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden hallintaan -kirjassa kerrotaan sivulla 46:"4.5. Naftaleenilla käsiteltyjen tekstiilien pesu Naftaleenilla käsitellyistä tekstiileistä vapautuu naftaleenia ilmaan pesun aikana, minkä voi havaita aistinvaraisesti hajun voimistuessa. Myös muiden hyönteismyrkkyjen, kuten 1,4- diklooribentseenin pitoisuudet ilmassa voivat nousta, mutta huomattavasti vähäisemmissä määrin. Pesun aikainen naftaleenipitoisuus jää selvästi alle naftaleenin haitalliseksi tunnetun pitoisuuden eli HTP-arvon...
Kysyin Liikenteen asiakaspalvelusta, sieltä välitettiin asiantuntijalta saatu vastaus: Alustavana vastauksena kyseessä tuo nro 5 on varaus Kuninkaantammen eritasoliittymälle: Vt 3 Kannelmäen ja Kaivokselan välillä ja Kuninkaantammen etl - Väylävirasto [https://vayla.fi/vt-3-kannelmaen-ja-kaivokselan-valilla-ja-kuninkaantammen-etl Liikenteen asiakaspalvelu, https://www.palautevayla.fi/aspa/fi/palaute
Hei,Kyseessä on Marko Partasen romaanisarja, jonka on julkaissut Suomen ensihoidon tiedotus.Sarjaa kuuluvat seuraavat kirjat: Liekin varjossa (2004), Palava halu (2006), Ikkunansärkijä (2009). Myös Paskahausu (2015) ja Ruukki (2021) sivuavat osittain samaa aihepiiriä.
Varmaa vastausta ei valitettavasti löytynyt. Ilmeisesti oppikoulun tunnit saattoivat alkaa esimerkiksi klo 8 tai 9, ks. linkki. Jos koulu sijaitsi kaukana kodista, oppikoululainen saattoi asua koulupaikkakunnalla, ks. ilmoitus esim. linkki.
Sarja on julkaistu DVD:nä vuonna 2009. Levyä ei ole enää myynnissä, eikä sitä löydy Suomen kirjastojen kokoelmista. Sarja on katsottavissa tällä hetkellä maksullisessa SF Anytime -palvelussa sekä ilmaiseksi YouTubessa.Lähteet:Ärliga blå ögon (1977) - SFdbSF AnytimeÄrliga Blå Ögon - Alla Avsnitt/Hela Serien 6 delar - YouTube
Ensimmäisen maailmansodan osalta suomalaisia Yhdysvaltain asevoimien palvelleita käsitellään seuraavassa teoksessa:Westerlund, L. (toim.) (2004). Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa: Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914–22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet. Valtioneuvoston kanslia.Ensimmäisessä maailmansodassa Yhdysvalloissa palvelleista suomalaisista päiväkirjansa julkaisi ainakin tykistön kersantti Antti Aho:Aho, A. (1919). Sotilaan muistiinpano-päiväkirja: 3:sta päivästä toukokuuta 1917-25:teen päivään huhtikuuta 1919. Tekijä. Ahon kokemuksista on kerrottu myös myöhemmin...
