Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kyllä vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Voit aluksi kysyä lähikirjastostasi, ollaanko siellä kiinnostuneita kirjoistasi. Kannattaa siis varautua siihen, että kirjoja on jo tarpeeksi Helmet-kirjastojen kokoelmissa eikä uusille ole tarvetta. Suuria määriä kirjoja ei heti kannata lähteä kuljettamaan. Voit tehdä vaikka listan kirjoista ja tulla sen kanssa kirjastoon.
Puulavesi valssi-niminen kappale löytyy c-kasetilta "Kesäistä musiikkia Puulaveden rannoilta" (Minimusic MIC 38, julkaistu 1979), Esittäjä: Keltanokat-yhtye.
Kasetti on ainakin Pieksämäen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta.
Laulun nimi on Haaveiden maa, ja sen on säveltänyt Markku Kopisto ja sanoittanut Aappo I. Piippo. Se löytyy nuotista Kopisto, Markku: Kippari Neppari (Fazer Songs, 1985). (Säe "joskus taas kosketus huomaamaton" on nuotissa: "joskus kuin kosketus huomaamaton".)
Viola-tietokanta (finna.fi) on hyvä apuväline myös kotimaisten nuottien etsimiseen, koska sieltä voi etsiä nuotteja myös laulujen alkusanojen perusteella. Muidenkin kirjastojen luetteloista saattaa löytää nuotteja myös alkusanojen perusteella, mutta luettelointikäytännöt ja verkkokirjastojen hakumahdollisuudet vaihtelevat eri kirjastoissa.
Jos oman kirjastosi kokoelmassa ei ole tätä nuottia, voit tilata sen kaukolainaksi.
Kirjaa ei voi varata tietystä kirjastosta, vaan varauksesi kohdistuu kaikkien HelMet-kirjastojen kokoelmiin. Järjestelmä sitten valitsee ensimmäisen vapautuvan kirjan.
Voit soittaa kirjastoon ja maksutta varata hyllyssä olevaa aineistoa. Puhelimitse varattua aineistoa ei lähetetä toiseen kirjastoon, vaan sinun on noudettava se kirjastosta, johon olet soittanut.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy artikkeli (Hurtta 2005: Pahiten loukkaantuneet http://www.kotus.fi/?s=894), jossa käsitellään samaa sanaparia. Artikkelin mukaan voit periaatteessa käyttää kumpaa sanaa vaan, mutta jos olet yleensä epävarma vastaavissa sanapareissa esim. pahiten - pahemmin, käytä mieluummin in-loppuisia sanoja eli tässä tapauksessa nopeimmin-sanaa.
Kajaanin sotaveteraanimatrikkeli on nimeltään:
Puolesta hengen ja heimon ja maan : kajaanilaisten sotavuodet 1939-1945 sanoin ja kuvin. - [Kajaani] : Kajaanin reserviupseerikerho, 2001 (Jyväskylä : Gummerus). - 873 s. : kuv., kartt. ; 26 cm
ISBN 952-91-3194-1 (sid.)
Siinä on mukana myös muistelmia sota-ajan Kajaanista.
Vuolijoki on nykyisin osa Kajaania, sieltä on oma veteraanikirja:
Vuolijoen veteraanikirja / julkaisija: Vuolijoen veteraanikirjatoimikunta. - 2. korj. p.. - [Vuolijoki] : [Vuolijoen veteraaniasiainneuvottelukunta], 2001. - 224 s. : kuv.
Toimituskunta: Risto Karjalainen ... [et al.]
ISBN 952-91-3121-6 (sid.)
Molemmat löytyvät ja niitä voi lainata Kajaanin kaupunginkirjastosta tai kaukolainata muille paikkakunnille omasta...
Jonimatti Joutsijärvi on kirjoittanut runon, jossa puhutaan lohikäärmepuusta. Se löytyy seuraavalta internetsivustolta:
http://tilkkeet.blogspot.fi/2011_10_01_archive.html
Muista tietokannoista emme löytäneet runoa, jonka nimi olisi "lohikäärmepuu".
Aale Tynnin teoksessa Tuhat laulujen vuotta (WSOY 2004) kyseinen kohta on suomennettu:
Pikari Hippokrenen vettä oivaa,
etelän lämpöisyyttä uhkuvaa
ja kimaltavaa helmin kuohuvin,
Koska kohdan ymmärtäminen vaatii säkeistön lopunkin laitan sen tähän:
[...winking at the brim,]
And purple-stainéd mouth;
That I might drink and leave the world unseen,
and with thee fade away into the forest dim.
suun juovan purppuroivaa;
juodapa muistamatta maailmaa,
vajota kauas metsän kätköihin!
Todennäköisesti on kysymys karjalan kielen lauseesta ts. varsinais-karjalaa, todennäköisesti vienankarjalaa. Sanan kannatau pitäisi olla kannattau.
Karjalan kielen sanakirja internetissä http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi .
Sanakirjasta: moni/usea, kieli/ihmisen kieli, kannattao/kannattaa,
Etsimisen voi aloittaa kirkonkirjoista. Tietoja voi kysyä seurakunnasta, jossa tutkimasi henkilö on ollut kirjoilla tai maistraatista. Kansallisarkistosta ja maakunta-arkistoista voi myös löytyä tietoa.
Aluksi kannattaakin tutustua Arkistolaitoksen Sukututkijoille-sivuun: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/sukututkijoille/
Internetistä löytyvään Hiski-tietokantaan kannattaa myös tutustua http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Vanhojen sanomalehtien osalta voit olla yhteydessä Kansalliskirjaston mikrofilmien lukusaliin, jossa vanhoja sanomalehtiä pystyy lukemaan mikrofilmiltä, puh (09) 191 22743 http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot/toimipisteet.ht…
Lehdet löytyvät myös Tampereen kaupunginkirjastosta. Ne voi tilata...
Etunimi Aaron on hepreankielinen nimi. Nimen alkuperä on hämärähkö, ehkä muinaisegyptin ´vuori´, ´vuorelainen´, ´valistunut´.
Kalervo-nimi juontuu knsanrunojen Kalevasta, joka on Kullervo-nimen vaikutuksesta muuttunut Kalervoksi. Kalervo nimen merkiyksestä ei valitettavasti löydy tietoa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28Kustaa%20Vilkuna%29%20%2…
Alla olevissa kirjoissa käsitellään mm. vartalon ja kauneuskäsitysten kulttuurihistoriaa. Suurin osa kirjoista on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Tiedot sijainneista löydät Helmet-haun kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI
Jos kirjaa ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, tieto sijainnista näkyy nimen lopussa. Voit kaukolainata kirjan muualta Suomesta oman lähikirjastosi kautta tai Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainalomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
- Silmän ilot : kauneuden kulttuurihistoriaa uuden ajan alussa / Anu Korhonen (2005)
- Bella donna : kaunis nainen kautta aikojen / Kaari Utrio (2001)
- Venus : naiskauneuden tarina / Kaari Utrio (1985)
- Beauty and the male body in Byzantium :...
Lehtikaalin viljely on Suomessa melko vähäistä.
Lehtikaalia kannattaa kysyä kauppiaalta ja pyytää häntä tiedustelemaan sitä keskusliikkeeltä tai tukusta.
Eräässä blogissa kerrotaan, että lehtikaalia on saanut Helsingissä Käpylän aseman kupeessa sijaitsevasta K-supermarket Mustapekasta. http://raakaruoka.com/category/ostospaikat/
Kunnostus voi pidentää oikein tehtynä huonekalun käyttöikää tai antaa vanhalle huonekalulle täysin uuden elämän. On kuitenkin syytä muistaa, että kunnostaminen on vaativaa käsityötä. Antiikkisten tai arvokkaiden designhuonekalujen kunnostus ja entisöinti kannattaa jättää ammattilaisten huomaan. Maalausta suunniteltaessa on syytä miettiä mihin huonekalua haluaa käyttää ja onko valittu väri sopusoinnussa vanhan kalusteen tunnelman kanssa. (Lähde: http://www.savonsanomat.fi/erikoissivut/itsetehty/huonekalujenkunnostus…)
Kirjallisuutta huonekalujen kunnostamisesta:
Klaveness, Ole-Andreas: Huonekalujen maalausopas (2005)
Höglund, Suvi: Korjaa ja entisöi huonekaluja (2008)
Fredlund, Jane: Kunnosta itse huonekalusi (2000)
Näin kunnostat mummolan...
Kekri-lehtiä on Kansalliskirjaston lisäksi Oulun yliopiston kirjastossa, samoin Suomen mehiläishoitajain liiton julkaisemaa Mehiläistä. Siipikarja-lehteä on Kansalliskirjaston ja Hgin yliopiston kirjaston lisäksi Åbo Akademin ja Turun yliopiston kirjastossa sekä Jyväskylän yliopiston ja Oulun yliopiston kirjastossa.
Kaikkien kolmen lehden numeroita on myös digitoitu. Digitoidut lehdet ovat luettavissa vapaakappalekirjastojen vapaakappaletyöasemilta.
Lisätietoa : http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm…
Luettelo Kansalliskirjaston digitoimista aikakauslehdistä: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm…
Tarina "Puoli arkkia paperia" löytyy August Strindberg teoksesta Satuja, jonka on suomentanut Larin Kyösti.
Saatavuus Helmet-kirjastossa http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1532388?lang=fin
Polttava cd/dvd -asema löytyy neljältä koneelta Helsingin kaupunginkirjaston Kohtaamispaikan -toimipisteestä Lasipalatsilta.
Koneita voit varata sivulla https://varaus.lib.hel.fi/fastsearch
Laitoin viestin Helmet-sivujen ylläpitäjille, jotta linkki lisättäisiin.
Krinnu eli krinti on murresana, jota käytetään ainakin Keski-Pohjanmaalla, Länsipohjassa ja eteläisessä Varsinais-Suomessa. Se tarkoittaa, niin kuin olit kuullutkin, porttia ja veräjää, sekä myöskin portin salpaa ja veräjäntolppien yläpäitä yhdistävää suoraa tai kaarevaa puuta. (Lähde: Suomen murteiden sanakirja: kahdeksas osa, 2008)
Valitettavasti ei ole. Espoo kuuluu Helmet-kirjastoverkkoon, johon kuuluvat pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot Helsingistä, Espoosta, Vantaalta ja Kauniaisista. HelMet-kirjastojen kirjoja voi palauttaa missä tahansa samaan verkkoon kuuluvassa kaupungissa. Toisin sanoen esim. Helsingin kirjoja voi palauttaa vaikkapa Vantaalla. Mutta verkon ulkopuolisista kaupungeista tulevien kirjojen palautus taas ei onnistu.
Ruotsin kielellä tätä kirjaa (alkuteos Love to water my soul) ei näytä löytyvän. Tarkistimme kotimaisten kirjastotietokantojen lisäksi myös ruotsalaisista ja WorldCatista http://www.worldcat.org.
