Omenan siemeniä ei kannata syödä suurta määrää, koska niissä on luonnostaan syanidin sokeriyhdistettä, amygdalaania, joka suurina annoksina aiheuttaa tukehtumiskuoleman. Samaa ainetta on myös esim. luumun ja aprikoosin siemenissä. Pieninä määrinä syötyinä omenan siemenistä ei ole haittaa. (Lähde: Tiede 2000 -lehti, 1997, nro 8, s. 62)
Monissa siemenissä, esimerkiksi auringonkukan, saattaa olla ympäristöstä tulleita raskasmetalleja, vaikka ne eivät sinänsä olisi myrkyllisiä.
3D-elokuvat ovat vasta tulossa kirjastoihin. Helmetissä ja muissa kirjastotietokannoissa ne on asiasanoitettu termillä 3D-elokuvat. Ne löytyvät Helmetistä helpoiten, jos valitset Helmet etusivulta Muut hakutavat -välilehdeltä vaihtoehdon Asiasana. Kirjoita hakulaatikkoon 3D-elokuvat ja valitse hakujoukoksi Koko aineiston sijaan Elokuvat. Helmetistä näyttää löytyvän 3 kappaletta 3D-elokuvia.
Alkuperäisessä Martti Haavion runossa Laulu nukkumatista nukkumatti "ovehen nyrkillä lyö". Tässä muodossa runo esiintyy satu- luku- ja runokirjoissa. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjaston Onnet-tietokanta löytää runon yli 20 eri kirjasta:
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/snkirja.htm
Lauluna runo on nimeltään Sininen uni, ja laulun sanoissa nukkumatti tosiaan "ovehen hiljaa lyö".
Nyrkillä oveen lyöminen kuuluu siis alkuperäiseen versioon. Syytä runon muuttamiseen laulunsanoina ei löytynyt, mutta ehkäpä haluttiin laulusovituksen sanoista tehdä alkuperäistä unettavammat.
Hej!
Per mejl borde du få påminnelser om att lånen är på väg att förfalla just två dagar före förfallodagen. Får du inte? Har du fortfarande kolumbus-epostadressen? Ifall det inte fungerar är det bäst att besöka biblioteket och reda ut saken. Hoppas det löser sig!
HelMet-verkkokirjastossa oli käyttökatko 14.2.2012 kello 23 alkaen, joten kyse oli varmaankin siitä. Katkot usein johtuvat HelMetiin tehtävistä päivityksistä. Nyt HelMet kuitenkin toimii taas normaalisti.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta ( http://finna.fi useita opinnäytteitä aiheesta. Hakutermeinä käytin asiasanoja monikamerakuvaus, monikameramiksaus, monikameratekniikka, monikameratuotanto ja monikameratyö. Julkaisuja voi kaukolainata kirjaston kautta. Googlaamalla löytyi lisäksi seuraavat julkaisut, jotka ovat luettavissa verkossa: Janne Saarela: Livestream monikameratuotannossa Kassun karnevaaleilla (Mikkelin amk 1991) sekä Jaakko Alajoki: Monikameratuotannon automaattinen editointi (TKK 2006). Pekka Korvenojan kirjassa TV-kameratyön perusteet (Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia 2004) käsitellään myös aihetta. Kirja on esim. Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa. Wikipedian artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Miehesi voi hakea varauksesi, ja lainata ne omalla kortillaan. Toinen mahdollisuus on, että kirjoitat hänelle valtakirjan, ja hän lainaa varaukset sinun kortillasi.
Tavallisella kirjastolla tarkoitat varmaankin kaupunginkirjastojen toimipisteitä. Yliopistokirjastoilla ja kaupunginkirjastoilla on eri kirjastojärjestelmät eivätkä ne ota vastaan toistensa palautuksia. Yliopistokirjastojen kirjoja ei siis voi palauttaa kaupunginkirjaston toimipisteisiin.
Kappale löytyy ainakin seuraavista nuottikokoelmista:
Popular piano solos. Book 2, c1979
Movie hits : Level five, c2004
Suuri pop-toivelaulukirja 3, 2007
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/irena, että ”Irena” on nimen ”Irene” latinalainen muoto. Teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) mukaan ”Irene” on kreikkalaista alkuperää ja on merkitykseltään ’rauhaisa, rauhan edustaja’. Nimen pohjalla on kreikkalainen rauhanjumalatar Eirēne.
Fraktuurakirjaimissa on tosiaan kaksi erikorkuista pikku-s-kirjaista. Jukka K. Korpela on kirjoittanut kirjaimista laajan tutkielman ja käsitellyt siinä myös fraktuuran kahta ässää. Tutkielma on luettavissa kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirjaimet/tarinoita.pdf
Tutkielman mukaan kumpikin s-kirjain lausuttiin samoin, eli tavallisena yksittäis-s-kirjaimena. Pitkä ässä oli alkuaan lyhyttä tavallisempi muoto. Lyhyttä käytettiin vain sanan lopussa. Kahden ässän yhdistelmässä ensimmäinen s oli pitkä ja toinen lyhyt. Myöhemmin lyhyen-s-kirjaimen käyttö laajeni ja lopulta antiikvakirjaintyyppi syrjäytti pitkän s-muodon kokonaan.
Korpelan mukaan kyse oli samanlaisesta ilmiöstä kuin kreikkalaisessa...
Sukunimi Vartiainen sisältänee tekijänimityksen 'vartija'. Se on voinut olla alunperin lisänimi, joka on annettu yhteiskunnallisen toimen haltijalle (kirkonvartija, kylänvartija, rajavartija, lainajyvästöjen vartija jne.), ja tämä vartia ~ vartija -lisänimi on sitten kehittynyt sukunimeksi. On myös arveltu, että nimiin Vartia ja Vartiainen sisältyy germaanista nimiainesta (vrt. henkilönnimet Wardo, Wardu, Wardus, Warto). - Nimeä ja sen varhaisia muotoja esiintyy jo 1500-luvulta peräisin olevissa lähteissä.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000
Kauri on karjalainen muuntuma hepreankielisestä nimestä Gabriel ('Jumalan taistelija', 'Jumala on voimakas', 'Jumalan vahva mies').
Selja on suomalainen kansanomainen muoto nimestä Cecilia. Se pohjautuu muinaisroomalaiseen suvunnimeen Caecilius, joka on johdettu 'sokeaa' merkitsevästä sanasta caecus. Lisäksi Selja voidaan mieltää luontoaiheiseksi nimeksi: yleiskielen sana selja viittaa kuusamakasveihin kuuluvaan pensaaseen.
Sylvi on suomalainen muunnos nimestä Sylvia. Näiden nimien taustalta löytyy latinan 'metsää' tarkoittava sana silva.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY, 2004
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007
Otavan mukaan The Son of Neptune - kirjan suomennos Merenjumalan poika menee painoon heinäkuussa, joten kauppoihin se kuulemma ilmestynee todennäköisesti elokuussa. Se on kuitenkin merkitty vasta ensi syksynä ilmestyviin kirjoihin, joten tarkempi ilmestymisaika selviää vasta huhtikuussa. Kirjastoihin kirja tulee hiukan viiveellä.
Harald Olausenin Paavo on kova jätkä on aivan uusi kirja, julkaistu siis 2012. Kotkan kirjastoissa sitä ei näytä olevan. Koska kirja on tämän vuoden kirja, en usko että kirja olisi hankittu ja poistettu samantien. Luultavasti sitä ei ole tilattu sinne lainkaan.
Voit ottaa yhteyttä Kotkan kirjastoon hankinnasta vastaavalle kirjastonhoitajalle Tarja Mäkiselle (tarja.makinen@kotka.fi tai puh. (05)234 4876) ja pyytää häntä hankkimaan kirja myös Kotkan kirjastoon.
Hankintaehdotuksen voi tehdä myös Kyyti.fi -sivun lomakkeella http://www.kyyti.fi/node/234
Kirjaa on muissa Kymenlaakson kirjastoissa viisi kappaletta. Jos se ei ole lähimmässä kirjastossa paikalla niin voi tehdä varauksen (maksu 1€) ja kirja toimitetaan asiakkaan haluamaan kirjstoon...
Kirjastossa on useita etunimikirjoja ja niissä on tietoa esim. Roosa, Rosa, Ruusa, Rosina, Rosita, Ruusu, Rosalia, Rosanna ja Rose etunimistä. Nämä ovat siis versioita samasta nimestä.
Rosaa pidetään latinankilisenä nimenä, joka tarkoittaa ruusua. Toinen versio nimen alkuperästä on, että se on lyhenne muinaissaksalaisista nimistä Rosamund (hevosten suojelija) ja Rosalind (hevoskäärme).
On myös useita Rosa-nimisiä pyhimyksiä.Rosa on mukana myös nimissä Rosalia ja Rosalie.
Kukkana ruusulla on monenlaisia symbolisia merkityksiä, se mm. yhdistetään Neitsyt Mariaan.
Tähän ei ole mahdollista jäljentää kaikkea kirjojen tietoa. Voisit tulla lukemaan lisää nimestä kirjastoon mm. seuraavista kirjoista:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja 1999,...
Kokkolan kaupunginkirjasto on hakenut laitteistoon hankintaan avustusta. Odotamme päätöstä. Toiveenamme on, että saisimme palvelun käyttöön syksyllä 2012.
VHS-kasettien digitointiin täytyy varata aika etukäteen. Alla on linkki Myllypuron mediakirjaston yhteystietoihin.
VHS-kasettien digitointi on mahdollista myös Pasilan kirjastossa. Toisesta linkistä löydät yhteystiedot Pasilan kirjaston lehtiosastolle, jonka yhteydessä digitointipiste sijaitsee.
http://www.lib.hel.fi/Page/96b70ce8-753e-4713-8ed9-18100cc94bb2.aspx
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/tietokoneet/
Jos lainasitte teokset lainausautomaatilla voi olla että säde ei lukenutkaan viivakoodia, siinä tapauksessa ette saaneet kuittiakaan niistä lainoista joita säde ei lukenut. Jos virkailija avusti lainojen rekisteröinnissä voi olla että virkailijalle tapahtui inhimillinen erehdys, mutta silloinkaan ette ole saaneet kuittia rekisteröimättömistä lainoista.
Jos kuitin mukaan olette lainanneet teokset, jotka eivät enää näy lainoina asiakastiedoissa vaikka lainat yhä ovat teillä, se olisi yllättävää. Semmoisesta virheestä lainausjärjestelmässämme en ole aiemmin kuullut.
Pyydämme ottamaan yhteyden lähikirjastoon jotta teillä olevat teokset saadaan rekisteröityä lainoiksi.
