Valitettavasti käytettävissä olevista lähteistä ei ole löytynyt tarkempaa tietoa taiteilija E. Suomelasta. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa olevissa taiteilijamatrikkeleissa ei ole mainittu E. Suomelaa muuten, kuin että on viitattu Matti Vuolanteen teokseen Suomalaisen kuvaamataiteen lähdehakemisto vuodelta 1980. Siinä taas E.Suomelan kohdalla on merkintä Sotamus., eli siis ilmeisesti viittaus taiteilijan teoksiin Sotamuseon kokoelmissa. Kannattaa ottaa yhteyttä Sotamuseoon, ehkäpä heillä on enemmän tietoa taiteilijasta. Museon yhteystiedot sivulla http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21125
(www.museot.fi >Museohaku > Museot aakkosittain > Sotamuseo)
Wilhelm Buschin kertomusta Die fromme Helene ei ilmeisesti ole suomennettu. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista ei teosta löydy, ei myöskään mitään mainintaa Buschin käännöksistä kertovilla saksalaisilla sivuilla.
Sukunimestä Korpela on sekä läntisiä että itäisiä esimerkkejä keskiajalta lähtien. 1500-1600 -luvuilla nimestä on käytetty muotoja korpela, Korpelaine, Korpelain, Kårpela.
Korpela on tyypillinen länsisuomalainen, varsinkin pohjalainen nimi, Korpelainen selvästi itäsuomalainen nimi.
Useimmat Korpela-nimet perustuvat asuinpaikan nimeen. Suomen kielen murteissa sanalle korpi on yhteistä 'kostea, metsää kasvava alue'. Myös merkitykset 'synkkä metsä, erämaa, salo' ovat olleet asuinpaikkaa ilmaisevan lisänimen pohjana. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nykyisenä nimenä Korpela on 5098 henkilöllä.
Lähde
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, 2000.
Ylioppilastutkint Suomessa -sivustolla on ainekohtaiset arviointiperusteet, myös suomi toisena kielenä -kokeeseen. Ylioppilastutkintolautakunnan 15.1.2010 päivätyistä ohjeista ja määräyksistä löytyvät eri tehtävätyypit ja niiden arvosteluperusteet.
Ylioppilastutkinto Suomessa -sivusto: http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/
Koekohtaiset määräykset ja ohjeet - suomi toisena kielenä:
http://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/A6.pdf
MISSÄ KULJIMME KERRAN
http://www.askokorpela.fi/lukupiiri/Westo/PKO/07-ValkeanVallanAaveet-PK…
”Tunnistamattomia punaisia kuolleita makaa monilla ruumishuoneilla, heidän joukossaan myös Musta Enkeli, Lutherin professoriperheen entinen sisäkkö Emmi Taavitsainen”
Mustan enkelin roolissa http://www.imdb.com/title/tt1841745/ sivun mukaan elokuvassa on Maria Ahlroth.
Kustaa Vilkunan Etunimet kirjassa kerrotaan, että Pia on sisarnimi 1700-luvun Piukselle, latinalaisperäiselle nimelle, jonka merkitys on 'hurskas'.
Kansanomaisena Piaa on tavattu myös lyhenteenä nimestä Zenobia, joka taas tarkoittaa suunnilleen 'hän, jolle Zeus on antanut elämän'.
Noin pieni maksu ei mene perintään. Maksu odottaa kirjastokortillasi kunnes sinä tai joku muu puolestasi käy maksamassa sen jossain pääkaupunkiseudun kirjastossa.
Voit varata ajan sähköpianon soittamiseen myös Töölön kirjastosta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
Itäkeskuksen musiikkiosastolla on myös sähköpiano. Sen soittamiseen ei varsinaisesti oteta varauksia, mutta voit kysyä asiasta musiikkiosastolta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/musiikkiosasto/
Sukunimi Sokura on eteläkarjalainen nimi. Kirjallisissa dokumenteissa on merkintöjä tämännimisistä 1500-luvulta. Luumäellä Sokura on myös kylännimi. Antreassa taas on Sokuranmaa-niminen kylä. Nimi Sokura voisi olla samaa perua kuin nimi Sokka, jonka arvellaan olevan peräisin venäläisestä ristimänimestä Sofon.
Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (Otava 2000)
Seuraavista kirjoista löytyy vanhaa grafiikkaa:
- Graphic art in Finland, 1956
- Knapas, Rainar : Historiallisia kuvia : Suomi vanhassa grafiikassa, 1993
- Okkonen, Onni: Suomen taidegrafiikka, 1945
- Räsänen, Anja Kaarina : Punainen grafiikka : työväen julkaisujen piirroksia vuosisadan alusta 1930-luvulle, 1974
- Salonen, Marja : Rudolf Koivu 1890-1946, 1990
- Simberg, Hugo : Hugo Simberg : grafiikkaa, 1947
- Topelius, Zacharias : Finland framställdt i teckningar, 2011
- Tuhka, Aukusti : Taidegrafiikka : tekniikkaa ja tekijöitä, 1957
Raahen kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun vastaajakirjastoihin. Soitin sinne ja sain tietää, että Raahen kirjastoon ei ole tilattu Koneviesti-lehteä. Pattijoen kirjastoon tulee Koneviesti 2010 lähtien. Vanhempia lehtiä saa Raahen kautta kaukolainaksi. Ainakin Oulun kaupunginkirjastossa säilytetään koneviestiä 10 vuotta. Ottakaa yhteyttä suoraan Raahen kirjastoon http://www.raahe.fi/kirjasto .
Lauri Pohjanpään runo "Vuorisaarnan edessä" löytyy mm. runoilijan valittujen runojen kokoelmasta (WSOY, 1953).
Runo alkaa näin:
"Ma viisaitten luota elämää hain, -
vain sanoja sain."
Ja päättyy säkeisiin:
"Joka sanas tuo elämän sydämeen.
Läpi sanais nään taivasten taivaaseen."
Tekijäinoikeudellisista syistä runoa ei julkaista tässä kokonaisuudessaan.
Lauri Pohjanpää: Valitut runot, WSOY, 1953,
Energiamittari toivottaisiin palautettavaksi siihen kirjastoon, mistä se on lainattu. Asian voisi tietysti vielä varmistaa Itäkeskuksen kirjastosta puh. 31085090.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/yhteystiedot/
Sorjo tunnetaan tosiaankin etunimen lisäksi myös sukunimenä (Sorjo, Sorjola, Sorjonen) ja paikannimenä (Sorjo, Sorjola). Kuten arkistovastaus (http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=30f1a56d-7bd…) huomauttaa, nimen tausta on epäselvä. Karjalan nimistöä tutkinut Viljo Nissilä ryhmittelee sen henkilön ruumiillisia ja henkisiä ominaisuuksia kuvaavien nimien joukkoon. Hänen mukaansa nimi on syntynyt kantajaansa kuvanneesta adjektiivista "sorja". Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala huomauttavat Sukunimet-kirjassaan, että nimen Sorjo(nen) taustalla saattaisi olla myös sanaa muistuttavaksi muovautunut yksilönnimi.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000
Viljo Nissilä, Suomen Karjalan nimistö....
Timo von Creutleinin teos "Musiikin teorian kuntokoulu" antaa hyvät perustiedot. Se soveltuu sekä kevyen että klassisen musiikin harrastajalle, eikä ole turhan puuduttava.
Tietämystään voi syventää musiikin osa-alueita(melodia, harmonia, rytmi, säveltapailu jne.) käsittelevillä teoksilla myöhemmin.
Teorian opiskelussa kannattaa käyttää apuna jotain sointusoitinta - kosketinsoittimet soveltuvat tarkoitukseen parhaiten.
Olennaista on myös oman kuulon - tai kuulemisen - kehittäminen säveltapailun avulla.
Kari Levola on kirjoittanut monista eri aiheista ; yleisteemaa ei voi määritellä. Kari Levolasta ja hänen kirjoistaan löytyy tietoja esim.
tältä sivustolta
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/
Kari Levolan sähköpostiosoite ei ole välttämättä julkinen. Voit ottaa yhteyttä hänen kirjojen kustantajaansa Tammeen.
Suomen pankki lunastaa vain markkoja (ja niitäkin vain 29.2.2012 asti). Suomen pankin kirjastosta arveltiin, että asiaa voisi kysyä FOREXilta: http://www.forex.fi/
Vaasan kaupungikirjastossa ei ole kyseisiä lehtiä, mutta Vaasan tiedekirjasto Tritoniassa ne näyttävät kokoelmatietokannan mukaan olevan. Voit tiedustella niitä Tritonian Raastuvankadun toimipisteestä, puh. +358207663538, sp-osoite raastuvankatu@tritonia.fi.
