Hämeenlinnan pääkirjaston infopisteessä on kaksi iPad-laitetta, joita lainataan asiakkaille kirjaston tiloissa käytettäväksi. Käyttöaika on kerrallaan kaksi tuntia. Niitä ei lainata kotiin eikä laitteita valitettavasti voi varata etukäteen.
Leena Landerista on lyhyesti seuraavissa teoksissa:
Tarkka, Pekka. Suomalaisia nykykirjailijoita
Miten kirjani ovat syntyneet. Osa 4
Kotimaisia nykykertojia
Kasvaako sisiliskoista saunassa krokotiileja?.
Leena Landeria turkulaisena käsitellään teoksessa Virmavirta, Jarmo. Suomen Turku
Tietokannasta Sanojen aika löytyy sekä henkilötietoja, tietoa tuotannosta että tekstinäytteitä, katso http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/
Leena Landerista on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta monta kertaa. Voit katsoa aiemmat vastauksen osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto
Tuomas Anhavan suomentamana kysymyksen William Blake -sitaatti kuuluu seuraavasti: "Jos mieltämisen portit puhdistettaisiin, kaikki ilmenisi ihmiselle sellaisena kuin on, loputtomana."
Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan Johanna Kurkelan esittämästä laulusta "Prinsessalle" (säv. Tuomas Kantelinen, sanat Paula Vesala) ei ole saatavilla nuottia.
https://finna.fi
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/zaida, että ”Zaida” on miehennimen ”Zayd” feminiinimuoto. ”Zayd” tulee arabian sanasta ”زاد” eli ”zada”. Sen merkitys on osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Zayd löytyvän Wikipedian artikkelin mukaan ’abundance’, ’growth’ tai ’one who progresses and makes other people progress’ eli suomeksi jotakin sellaista kuin ’runsaus, yltäkylläisyys’, ’kasvu, kehitys’ tai ’kehittäjä, edistäjä’.
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/sa02ida, että nimi ”Saida” on miehennimen ”Sa’id” feminiinimuoto. Tuon miehennimen merkitys on ’happy, lucky’ eli ’iloinen, onnellinen’, ja se tulee arabian kielestä.
Tuukka Talvion kirjasssa Raha Suomessa ennen euroa (Museovirasto 2002) (s. 12- )kerrotaan, että kansainvälisen kaupan lisääntyessä 1200-luvulla ryhdyttiin Euroopassa painamaan yhä arvokkaampia hopearahoja. Ruotsissa otettiin 1300-luvulla käyttöön runsaan gramman painoinen raha, jota kutsuttiin nimellä örtug. Baltiassa tällainen raha puolestaan oli nimeltään artig. Agricola antoi rahalle suomenkielisen nimen aurto. Myöhemmin on rahasta on käytetty myös nimeä aurtua tai äyrityinen.
Aurrot olivat kaksipuolisia rahoja, joissa olevat kirjoitukset nimeävät niiden löyttäjän ja lyöntipaikan. Ensimmäiset aurrot lyötiin Gotlannissa 1330-luvulla. Ruotsissa aurto otettiin käyttöön Albrekt Mecklenburgilaisen aikana 1370-luvulla. Manner-Ruotsin...
Lentokoneista löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
Berger, Rolf: Maailman lentokoneet, 2010.
Dick, Ron: 50 lentokonetta jotka muuttivat maailmaa, 2010.
Chant, Chris: II maailmansodan lentokoneet, 2008.
Jarrett, Philip: Legendaariset lentokoneet : ilmailun värikäs historia, 2008.
Laukkanen, Jyrki: Suomen ilmavoimien lentokoneet, osat 1-4.
Blatner, David: Lentoon : kaikki mitä olet halunnut tietää lentämisestä, 2005.
Edellä mainittujen kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston verkkokirjastossa ( http://kirjasto.kuopio.fi/ )
Lisää aiheeseen liittyviä kirjoja löydät aineistohausta kirjoittamalla hakusanaksi lentokoneet.
Hei!
Valitettavasti äänitteiden digitointi onnistuu toistaiseksi vain lp-levyltä. C-kasettien digitointilaitetta korjataan edelleen.
Ystävällisin terveisin,
Saara Leskinen
Kotkan kaupunginkirjasto
Voit poistaa Helmet-verkkokirjastoon tekemiäsi varauksia verkkokirjaston Omat tietoni -linkin kautta. Kirjaudu kirjastokortin numeron ja tunnuslukusi avulla omiin tietoihisi ja sieltä kohtaan Varaukset. Merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin ruutuihin ja painikkeesta Poista saat varaukset poistetuksi.
Ohje löytyy myös Helmet-verkkokirjaston sivuilta Ohjeita kohdasta Varausten muuttaminen ja peruuttaminen:
http://helmet.fi/search~S9*fin/k
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa poistamaan varaukset.
Waltarin Konstantinopoli-romaani on vuonna 1952 ilmestynyt Johannes Angelos, "salaperäisen muukalaisen päiväkirja Konstantinopolin valloituksesta vuonna 1453".
Waltarin aiheesta tekemä ensimmäinen käsikirjoitus julkaistiin Nuori Johannes -nimisenä kirjailijan kuoleman jälkeen vuonna 1981.
Pääasiassa kirjastoammatillisiin tehtäviin vaaditaan kirjastoalan koulutus. Kirjastossa on myös muita työtehtäviä, esim. tietotekniikkaan tai hallintoon liittyviä, joihin taas tarvitaan näihin tehtäviin sopiva koulutus. Lisäksi kirjastoissa työskentelee alan harjoittelijoita.
Sijaisuuksiin ja lyhytaikaisiin töihin on toisinaan mahdollista päästä myös ilman koulutusta. Helsingin kaupungin ja siis myös kaupunginkirjaston tällä hetkellä avoinna olevat työpaikat löytyvät täältä:
https://www.erekryhelsinki.fi/
Lyhytaikaisiin keikkatöihin pääkaupunkiseudun kaupunkien palvelukseen voi päästä henkilöstöpalveluyhtiö Seuren kautta:
http://www.seure.fi/
Joensuusta on painettu opaskartta vuonna 1958. Siitä on olemassa kappale Kansalliskirjastossa, jossa sitä voi käydä tutkimassa lukusalissa.
Joensuusta on julkaistu myös erilaisia historiikkejä, joissa voi olla karttoja. Esimerkiksi Sukututkimusseuran kirjastosta (http://www.genealogia.fi/kirjasto.html) voi löytää kiinnostavaa tietoa toivomaltasi ajalta, kuten esimerkiksi teos "Joensuun historia. VI : Vuodet 1954-1980", tekijänä Pertti Elsinen.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy runsaasti matkaoppaita Berliinistä niin suomen kuin englanninkin kielellä. Myös Berlitzin opasta löytyy runsaasti. Kirjaa voi tiedustella lähikirjaston henkilökunnalta. Henkilökunta voi tehdä varauksen Berlitzin oppaaseen tai sitä saattaa löytyä oman lähikirjastonne hyllystä. Varauksen voi tehdä myös itse oheisen linkin kautta. Tästä luettelosta löytyvät kaikki Berlitzin Berliini-oppaat pääkaupunkiseudun kirjastoista: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=berliini+berlitz&searchscope=9…
Kirja tulee varattavaksi todennäköisesti viikon tai kahden sisällä. Kirjan tuloa kannattaa seurata Helmetistä, kirjasta voi tehdä varauksen heti kun ensimmäisen lainakappaleen sijaintitiedot näkyvät siellä.
Se voi kestää yhdestä päivästä kuukauteen. Asiaan vaikuttavat monet tekijät: 1) luettelointipalvelun nopeus (saadaan sähköisesti), 2) viikoittain saapuvan aineiston määrä (10-20 laatikkoa tai enemmänkin viikossa), 3) henkilökunnan määrä (esim. onko tilapäisiä työntekijöitä saatavilla), 4) varattu aineisto pyritään käsittelemään nopeasti lainauskuntoon.
Arabianrannan kirjaston kokoelmiin ei ole tilattu espanjankielisiä lehtiä.
Voit tarkastella espanjankielisten lehtien saatavuutta pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa HelMet-verkkokirjastossa. Espanjankieliset lehtinimikkeet löytyvät esimerkiksi seuraavalla tavalla. Avaa HelMetin tarkennettu haku ja kirjoita hakusanalaatikkoon ”lehti”. Valitse pudotusvalikosta aineistolajiksi ”lehti” ja kieleksi ”espanja”. Kokoelma- ja sijaintikohtiin voit jättää valinnan ”kaikki”.
Haku antaa tulokseksi 15 espanjankielistä lehtinimikettä. Tulossivun vasemmasta laidasta, kohdasta ”sijainti” voi helposti nähdä, mihin kirjastoihin espanjankieliset lehdet tulevat. Klikkaamalla lehden nimeä, näet esimerkiksi lehden säilytys- ja saatavuustiedot.
Voit hakea...
Suomen kielen yleisimpiä sanoja on tutkittu pariin otteeseen. Vuonna 1979 ilmestyi aiheesta kirja nimeltä Suomen kielen taajuussanasto = A frequency dictionary of Finnish. Laajemmin asiaa tutkittiin 2001. Tuloksista voi lukea Kielikello-lehdestä nro 3 vuodelta 2001. Sekä kirja että Kielikello-lehti löytyvät Helmet-kirjastoista: http://helmet.fi/
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) mukaan kummallakin kerralla kymmenen yleisintä sanaa olivat olla, ja, se, ei, joka, että, tämä, hän, voida, saada.
Aiheesta voi lukea lisää Kotuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1074
Usein ilmaisen virustorjuntaohjelman tarjoaja on globaali yritys. Ilmaisohjelmat eivät sisällä samanlaisia palveluita kuin maksulliset ohjelmat. Ilmaisohjelmat ovat usein kevyempiä ja karsitumipia eivätkä ne tarjoa asiakastukea. Maksulliseen version hyöty on usein asiakastuki ja asiakaspalvelu ongelmatilanteissa. Koneenkäyttötottumukset määrittelevät usein sen kumman käyttö on kannattavampaa.
Kaupallisilla kustantamoilla on omat ISBN-numerosarjansa, joita he käyttävät kaikissa kustantamissaan ja julkaisemissaan kirjoissa. Jos onnistuu saamaan aiemmin omakustanteena julkaisemansa kirjan kaupalliselle kustantajalle, tämä varustaa julkaisunsa omalla ISBN-numerollaan. Omakustanteen ISBN ei silti mitenkään estä tarjoamasta sisältöä toiselle kustantajalle. ISBN yksilöi julkaisun, ei varsinaisesti sen sisältöä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
