Suomen yleisten kirjastojen tilastot –sivustolta löytyy runsaasti tilastotietoa kirjastoista, mm. tiedot Suomen lainaukseltaan suurimmista yleisistä kirjastoista kuntatasolla. Ne ovat Helsinki (9 179 672 lainaa), Tampere (4 858 910 lainaa), Espoo (4 183 509), Turku (3 046 811), Oulu (2 972 404 lainaa), Vantaa (2 968 877 lainaa), Jyväskylä (2 932 191 lainaa), Joensuu (+ Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi) (2 527 659 lainaa), Lahti (2 351 412 lainaa) ja Kuopio (+ Karttula) (2 070 754 lainaa). Myös aineistotilastoja kuntatasolla löytyy tämän tilaston kautta. Sivusto löytyy täältä:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilasto.aspx?QueryId=526424fc-b2f5-4…
Tilaston kautta ei kuitenkaan löydy tietoa yksittäisten kirjastojen...
Löysin laulusta kaksi versiota: nimellä Saari nuotista Helmipöllö : teekkarilaulun yläjuoksulla (sanat, melodia, sointumerkit) ja nimellä Faari Rakentajan laulukirjasta (sanat). Sanoitukset ovat molemmissa lähes samanlaiset, mutta Rakentajan laulukirjan versiossa vaari on faari. Laulu alkaa: "Valtameressä on saari, pinta-alaltaan vain aari."
Helmipöllö-nuotissa (Tekniikan Akateemisten Liitto, 2008) kerrotaan lyhyesti laulun taustasta. Laulun melodiana on Ernesto De Curtisin Palaja Sorrentoon (Torna a Surriento). Etsimäsi suomenkielinen sanoitus on Helmipöllön mukaan peräisin verbaalisesti lahjakkailta teekkareilta 1950-luvulta.
Hei!
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta ei löydy teosta esteettömästä matkailusta, mutta lähiseudulta, Janakkalan pääkirjastosta löytyy teos Majoittuminen ja matkailu liikuntaesteisille Suomessa 2003. Jos kirjaa ei pääse Janakkalasta hakemaan, siihen voi tehdä seutuvarauksen (2,50 €), ja noutopaikaksi voi valita minkä tahansa Hämeenlinnan kirjastoista.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Eräpäivä on aivan oikea. Kysymyksessä on Puistolan kirjaston kokoelmiin kuuluva teos. Puistolan kirjasto on remontissa kevääseen saakka, joten sen kirjoille annetaan pitkä laina-aika.
http://www.lib.hel.fi/puistola/
Napit tulivat muotiin 1300-luvulla. Ne auttoivat tekemään vaatteista tyköistuvia. Oletetaan, että nappeja on käytetty varhemminkin arkipukimissa, mutta tähän aikaan nappeja alettiin käyttää vaatteissa runsaasti ja niistä tuli vaurauden sekä arvokkuuden merkkejä.
Kirjoitetaan, että napin paikka vakiintui vasta 1800-luvulla. Muotikirjoissa, joita selasin, kiinnitin huomiota siihen, että jo varhaisessa vaiheessa useissa kuvissa tuo suunta liepeissä on ollut naisilla päinvastainen kuin miehillä.
Siitä ei ole varmaa tietoa, miksi miesten ja naisten paidoissa napit ovat vastakkaisilla puolilla: miesten paidassa ja takissa oikealla ja napinreiät vasemmalla, naisten päinvastoin. Oletetaan, että miesten napitus liittyy oikean käden käyttöön ja...
HelMet-kokoelmaohjelman mukaan kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan harkinnan mukaan sellaista tarvitsemaansa aineistoa, jota niillä ei ole omissa kokoelmissaan. Ensimmäiseksi kannattaa soittaa lähimpään kirjastoon ja kertoa minkälaisia kirjoja haluaa lahjoittaa. Kirjojen pitäisi olla hyvin lainaan meneviä ja puhtaita.
Henkilöt, jotka haluaisivat lahjoittaa vanhempaa aineistoa, voivat ottaaa yhteyttä Pasilan seudulliseen HelMet-kirjavarastoon.
Internetistä ei löytynyt suoraan sanoja etsimääsi kappaleeseen. Kappaleen sanat löytyvät kirjasta FEMHUNDRA SCHLAGER-VISOR : 50 ÅRS POPULÄRA VISTEXTER (1979) ISBN 91-49-23485-4. Svenskt visarkiv -palvelusta (http://katalog.visarkiv.se/lib/ShowRecord.aspx?id=986799) voi tilata kappaleen sanat kaukolainakopiona oman kirjastosi kautta.
Kyseinen runo on ilmeisesti "Miksi vanhoilla miehillä on vuotavat silmät--" Se löytyy kirjasta "Pimeän kirkkaus" sivulta 51. Suomentaja on Jyrki Kiiskinen.
Laulussa Varpunen joouluaamuna on vain neljä säkeistöä (Lähde: Suuri toivelaulukirja: Joululauluja)
4. säkeistö kuuluu:
En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta.
Olen pieni veljesi, tulin taivahasta.
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,
pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta.
Ystävällisin terveisin Marjut Rosenberg, Greta Mäkinen
Hiusvärejä, niiden kemiallista koostumusta ja mahdollisia terveyshaittoja käsitellään esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Raija Kara, Kirsi Oksaharju & Marjo Oksman, Väriä ja kiharaa. WSOY, 2008
Keskustelua kosmetiikasta : ihovoiteet, deodorantit, hiusväriaineet. Kuluttajavirasto, 1994
Aija Luoma & Raija Kara, Vaihtaahan kameleonttikin väriään : kosmetiikan mahdollisuudet ja rajat. Opetushallitus, 2000
Anja Nystén, Kemikaalikimara. Teos, 2008
Eeva-Liisa Sainio, Ihovoiteiden, deodoranttien ja hiusväriaineiden koostumus ja turvallisuus. Kuluttajavirasto, 1994
Rita Stiens, Totuus kosmetiikasta : parasta iholle, hiuksiin, meikkiin. Tammi, 2008
Harri Willamo, Kosmetiikan kemia. Otava, 1983
Hei!
Löydät tietoa P.C. Castin tuotannosta mm. Ringshadow-sivustolta: http://fi.risingshadow.net/library?action=author&author_id=2069
ja wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/P._C._Cast
Yön talo -sarjaa saa kirjastoista mutta Partholon-sarja on Harlequin-kustantamon julkaisema ja niitä ei yleensä hankita kirjastoihin.
Hei!
Joululaulu "Kun tummana taivas kaartuu" sisältyy äänitteeseen "Joulun aikaan", jonka esittäjä on Triljis, säveltäjä tuntematon, levymerkki Triljis. Ilmestymisaika tuntematon. Tieto löytyi Internetistä Googlesta,
mutta kirjastoista äänitettä ei löytynyt. Laulu sisältyy myös c-kasettiin "Jeesuksesta laulan 4", kuoronjohtajana Pekka Jämsä. Myöskään tästä äänitteestä ei löytynyt kokoelmatietoja Violasta, Suomen kansallisdiskografiasta, eikä kirjastoista.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Kyseessä on varmaankin Raimo ja Rauni Paakkunaisen teos ”Avain Arposiin” (2007). Sodankylän kirjastossa ei valitettavasti näytä olevan kirjaa eikä muissakaan Sompion kirjastoissa tai Lapin kirjastoissa. Kirja on kuitenkin mahdollista saada lainaan kirjaston kaukopalvelun kautta muualta Suomesta, joskin se on maksullista. Kirjaa on saatavilla esimerkiksi Varastokirjastosta. Jos kaukolainamahdollisuus kiinnostaa, kannattaa tiedustella asiaa omasta lähikirjastosta.
Viimeaikaiset presidenttimme ovat olleet oikeakätisiä. Käytettävissämme olevistä lähteistä ei löytynyt tietoa siitä, että kukaan nykyisistä presidenttiehdokkaista olisi vasenkätinen. Suomalaisistapoliitikoista vasenkätisiä ovat ainakin Matti Vanhanen ja Anni Sinnemäki. Mainittakoon, että Yhdysvalloissa peräti kuusi neljästätoista viimeisimmästä presidentistä on ollut vasenkätinen.
http://www.vihrealanka.fi/node/3431
http://www.domnik.net/info/vasenkatisyys/links.shtml
Vanhojen kirjojen saatavuus on jokseenkin vaihteleva. Joskus syynä saattaa olla se, ettei yksinkertaisesti kirjaa ole ilmestymisaikanaan katsottu kelvolliseksi kirjastoon: menneinä aikoina oli aika tiukka seula siinä, mitä kirjaston kokoelmiin hyväksyttiin. Aikoinaan kirjastonhoitajien ohjenuorana toiminut ”Arvosteleva luettelo suomenkielisestä kirjallisuudesta” 1923 (Valtion kirjatoimisto, 1923) luonnehtii Suen teoksella olevan kirjallisia ansioita, mutta ”[s]opimattomaksi kirjastoihin tekee teoksen kuitenkin ennen muuta siinä esiintyvät räikeät kuvaukset kaikenlaisista julmuuksista ja rikoksista” (s. 126). Luultavasti tuon arvion perusteella teosta ei ole juuri hankittu ilmestymisaikanaan kirjastoihin, eikä siitä ole tullut koskaan uutta...
Kysymyksestä ei ilmene, miltä kantilta integriteettiä tarkastellaan. WSOY:n Suuren sivistyssanakirjan (v. 2000) mukaan integriteetillä tarkoitetaan 1) puhtaus, eheys, vakavuus, 2) koskemattomuus, vars. valtakunnan alueen loukkaamattomuus.
Ihmisen integriteettiä voidaan tarkastella esim. hoitotyön kannalta, ja sitä koskeva aineisto löytyy kirjastossa lääketieteellisen materiaalin joukosta, samoin kuin myös seksuaalista integriteettiä käsittelevä aineisto. Tämä aineisto sijaitsee Vaasan kaupunginkirjastossa Luonnontieteet ja tekniikka- osastolla.
Tarkasteltaessa integriteettiä yleisemmin etiikan ja kristillisen etiikan kannalta tietoa voi etsiä Vaasan kaupunginkirjastosta Maat ja kulttuurit -osastolta.
Tarkasteltaessa integriteettiä esim....
Tarkoitat varmaan Eppu Nuotion Neitsytmatka –kirjaa. Tapahtumat alkavat kesän ensimmäisen rippileirin viimeisestä illasta. Seuraa kesä ja seuraava talvi, jolloin Annukka on koulussa ja äiti sairastuu. Kirjan loppupuolella (s. 235) sanotaan, että ”rinteessä on vielä lumiläikkiä, mutta eteläpuolella vihertää”. Lopussa (s. 247) luku alkaa ”Kesä oli puhkeamaisillaan kaupunkiin.” Tapahtumat kestävät siis noin vuoden.
A. Michael Spencen 1974 kirjoittama teos Market signaling: informational transfer in hiring and related screening processes löytyy Helsingin yliopiston valtiotieteiden laitoksen kirjastosta (Unioninkatu 35) sekä Hankenin kirjastosta (Arkadiankatu 22).
HelMet-kirjastojen kokoelmista sitä ei löydy.
