Maanmittauslaitoksen tietopalvelusta kerrotaan, että nuo kysymyksen alussa esiintyvät paikat ja koordinaatit selviävät mm. asiakirjasta, jolla Struven ketju aikanaan esitettiin maailmanperintöluetteloon. Se löytyy Maailmanperintökeskuksen sivulta(=Nomination file)osoitteesta
http://whc.unesco.org/en/list/1187/documents/
Vastaus siihen, miksi Porlammilla on kaksi pistettä niin lähekkäin, on se, että maaston muodoista johtuen ei ole ollut mahdollista löytää sellaista yhtä pistettä, josta olisi näkynyt suoraan seuraaville pisteelle sekä etelään että pohjoiseen.
Kysyin asiaa Helmetin ylläpitoon osallistuvalta henkilöltä.
Hän kertoi, että asiaa on kyllä käsitelty, mutta toistaiseksi toteuttamisessa on ollut joitakin ongelmia. Uutuusluetteloasia saadaan varmasti kuntoon kun e-kirjoja alkaa ilmestyä runsaammin.
Kysymäsi puu on poppeli, tarkemmin sanottuna Suomen toiseksi yleisin poppelilaji ruhtinaanpoppeli. Emipuun siemenvilla paitsi peittää poppelin kasvualueella näihin aikoihin maan valkoiseksi, tunkee myös silmiin ja sieraimiin kun joutuu haituvasateeseen. Poppeleista juuri ruhtinaanpoppeli on vähiten suositeltava laji asuinalueille.
Lisää poppeleista esimerkiksi Niilo Karhun artikkelista Elämä poppelien puolesta Osmo Pekosen toimittamassa kirjassa Elämän puu (WSOY 1997).
Lehmusten alla oleva tahma on kirvoista peräisin olevaa ulostetta.
Kuivuudesta kärsivissä puistolehmuksissa kirvat lisääntyvät nopeasti. Ne imevät kasvin yhteyttämistuotteena syntynyttä sokeriliuosta ja poistavat ylimääräisen nesteen peräaukon kautta sinkauttamalla sen...
Viola-tietokannasta (https://finna.fi ei löydy tietoa siitä, että yhtyeeltä olisi julkaistu levyjä. Violaan on tallennettu tieto kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 alkaen.
Myöskään Yleisradion Fono-tietokanta (http://www.fono.fi/) ei löydä yhtyeelle levyjä. Fonossa on tiedot kaikista Yleisradion äänilevystöön vuodesta 1974 lähtien hankituista äänilevyistä ja myös osa vanhempien levyjen tiedoista.
Olisiko oma kasettisi äänitetty vaikkapa radion live-esityksestä?
Kyseinen kävelykierros on Helsingin turistioppaiden järjestämä, joten kysyimme heiltä, mistä kulttuurin määritelmästä kierroksella puhuttiin. Saimme vastauksen, että kävelyllä siteerattiin Eino Leinon runoa Kyltyyri. Runo on alun perin ilmestynyt Eino Leinon runokokoelmassa Tähtitarha (1912). Kolmisäkeistöinen runo löytyy netistäkin kirjoittamalla hakukenttään kyltyyri.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet (2000) ja Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertovat, että nimestä Torvinen on 1500- ja 1600-luvulta lähtien runsaasti mainintoja Karjalasta, Savosta, Kainuusta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Peräpohjolasta. Satakuntaan ja Hämeeseen on nimeä sittemmin levittänyt 1940-luvulta alkaen sotien jälkeinen siirtolaisuus. Torvisen alkuperä lienee Torvi-nimessä, joka on ollut useimmiten peräisin lisänimestä, jota on voitu käyttää esim. torventekijästä tai soittajasta. Saattaisi olla palautettavissa myös skandinaavisiin miehennimiin Thorfast tai Thorwidh.
Nimeä Rahomäki ei kyseisistä teoksista löydy, mutta nimien Raho, Rahola, Rahonen kohdalla kehotetaan katsomaan nimeä Rahunen. Nimestä on 1500-luvun...
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole mahdollista käyttää juridiikan ammattilaisille suunnattua Edilex-lakitietopalvelua. Turussa sitä voi käyttää sekä Turun yliopiston että Åbo Akademin kirjastoissa.
Tietoturvan takia kirjaston salasanan saa vain kirjastossa käymällä. Leppävirran kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löydät tämän linkin kautta:
http://www.leppavirrankirjasto.net/?Lepp%26auml%3Bvirran_kirjasto
Kysymiäsi elokuvia ei valitettavasti ole julkaistu DVD:llä tai sähköisessä muodossa, ainoastaan vanhoina VHS-kasetteina. Saattaa olla, ettei kukaan elokuvajulkaisija pidä niiden julkaisemista taloudellisesti kannattavana. Osoitteesta http://www.elokuvakontakti.fi löytyvä Suomen elokuvakontakti ry näyttäisi vuokraavan Camilla Mickwitzin elokuvia yksityiskäyttöön tai julkisiin esityksiin, tosin vain VHS-muodossa tai kelanauhoina.
Kirjastoistakin vanhoja VHS-elokuvia vielä löytyy jonkin verran, ja kaukopalvelun kautta niitä voi saada muistakin kirjastoista, jos omassa kirjastossa ei elokuvia enää ole. Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ löytyy tietoa kaukopalvelusta. Osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/...
Teoksen ”Geologica: elävä ja muuttuva maapallo” (Ullman, 2009) mukaan maapallon iäksi on arvioitu noin 4,6–5 miljardia vuotta. Kun puhutaan noin kaukaisista ajoista, kovin tarkkaa aikaa ei ole mahdollista määrittää. Kyseisestä kirjasta löytyy paljon tietoa aiheesta, jos se kiinnostaa laajemmin.
Naomi-nimeä ei löydy almanakan nimiluettelosta (Yliopiston Almanakkatoimisto: http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/).
Pentti Lempiäinen toteaa kirjassaan Suuri etunimikirja (WSOY, 1999, s.167), että Naeman, Naemin, Naiman ja Naimin (myös Noomin) nimipäivää on vietetty 9.2.
Englanninkielinen Happy Name Day-sivusto (http://www.happynameday.info) kertoo, että englanninkielisellä alueella Naomin nimipäivä on 1.12.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulla, osoitteessa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=452 (otsikolla "Milloin voin viettää nimipäivääni, kun nimeni ei ole almanakassa?"), on ohjeita juhlapäivän löytämiseksi.
Ananaksen tulosta Suomeen ei valitettavasti löydy tarkkaa tietoa. Eurooppaan ananas on tullut Etelä-Amerikasta jo 1500-luvulla, mutta oli pitkään harvinainen ja kallis. Tällä sivulla http://www.kookas.fi/articles/read/985 mainitaan, että pohjoisiin maihin ananas on tullut vasta kylmäsäilytyksen ja –kuljetuksen sekä säilyketeollisuuden kehittymisen myötä.
Se miksi suomalaiset käyttävät ananasta lienee pitkälti makuasia, ihan joka ruokaanhan sitä ei kuitenkaan käytetä.
Lisätietoa ananaksesta löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Levanto, Marketta: Eksoottisia hedelmiä ja kasviksia
De'Medici, Lorenza: Paratiisin hedelmät
Hei!
Tilastokeskuksesta saa väestöntiheystietoja osa-alueittain, ei kaupunginosittain. Kaupunginosat ovat joissakin tapauksissa samoja kuin osa-alueetkin, mutta väestötiheyksiä ja rankingiä niistä ei ole valmiina, vaan ne pitää teettää maksullisena toimeksiantona. Kuntien väestötiedot ovat valmiina Suomen tilastollisessa vuosikirjassa sekä
netistä osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp
Osa-alueittaisia tietoja voi tilata Tilastokeskuksen väestötilaston erityisselvitykistä, sähköp. erityispalvelut@tilastokeskus.fi.
Kuitian tila (Qvidjagård) on yksityisessä omistuksessa. Omistaja on Anders af Heurlin. Näyttäisi siltä, että tilalla on ainakin käynyt vierailevia ryhmiä, luultavasti vierailut ovat olleet erikseen sovittuja käyntejä. On syytä ottaa yhteyttä tilan omistajaan ja tiedustella asiasta. Löysin Internetistä tiedon tilausravintolasta, johon on yhteystiedot, ehkä yhteydenottoa kannattaa yrittää tätä kautta, http://ravintolat.ravintolakeskus.fi/ravintolat/Lielahti/Qvidja+G%E5rd/….
Kuitian kartanosta löytyy tietoa Museoviraston sivulta ja lisäksi SKS:n Kansallisbiografiassa on artikkeli Kuitian kartanon omistajasta Håkan af Heurlinistä sekä Kuitialan tilan ajasta 1900-luvulla.
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=113
http://www....
Kyseessä ei liene mikään kovin yleinen sanonta, sillä Internetistä löytyy vain joitakin osumia, eikä mikään tutkimistani fraasisanakirjoista tunnista sitä. Sen sijaan sanonta esiintyy muodossa ”Pietari Pekan poika varasti vangilta voita, meni saksan saunaan, pani säkin naulaan, voi suli säkkiin” Teuvo Pakkalan romaanissa ”Oulua soutamassa” (1885), joka löytyy digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/ebooks/14570. Sanonta saattaisi siis olla peräisin Pakkalan teoksesta, joskin mahdollista on sekin, että se on elänyt kansan suussa jo aikaisemmin ja että Pakkala on hyödyntänyt sitä.
Jos sanonnalla on ollut joku todellinen alkuperä, se lienee häipynyt historian hämärään. Se saattaa hyvin olla pelkkä rallatus tai...
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on Etelä-Hämeen keskusammattikoulun vuosikertomukset kyseisiltä vuosilta. Vuosikertomuksiin sisältyvät luettelot koulun opettajista ja oppilaista. Aakkosellisessa opettajaluettelossa on vuosittain yli 50 nimeä. Joidenkin opettajien opetusala ilmoitetaan luettelossa, mutta useimpien kohdalla on vain maininta siitä, onko kyseessä yleisaineiden opettaja, työnopettaja vai ammattiaineiden opettaja.
Lisäksi verkossa on luettavissa T. J. Mäkipuron historiikki "Etelä-Hämeen keskusammattikoulu 1946-1972" osoitteessa: https://skydrive.live.com/P.mvc#!/view.aspx/.Public/EHKAK.docx?cid=650e… Historiikissa mainitaan nimeltä useita opettajia. Tietoja muutamista Etelä-Hämeen keskusammattikoulun opettajista löytyy myös...
Kun varauksesi on perillä ja noudettavissa valitsemastasi kirjastosta, saat siitä postitse tai sähköpostitse (oman valintasi mukaan) ilmoituksen. Varauksesi odottaa noutoasi kahdeksan päivää.
Helmet-verkkokirjaston omien tietojen kautta sinun on myös mahdollista seurata varaustesi kulkua. Kun varauksen kohdalla lukee "Odottaa noutoa", on se noudettavissa.
Tietoa varaamisesta Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Audeninrunoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
