Asiaa on selvitetty, mutta aivan pian tällaista mahdollisuutta ei ikävä kyllä saada HelMet-kirjastoissa käyttöön. Maksujärjestelmän täytyisi toimia luotettavasti sekä verkkopankkien että kirjastojärjestelmän kanssa.
Maksut voi siis toistaiseksi hoitaa vain kirjastossa asioidessa. Poikkeustilanteissa (muutto toiselle paikkakunnalle tms.) kirjastoa voi pyytää lähettämään laskun.
Maksuja voi olla kortilla 10 euroa, ennen kuin menettää lainausoikeuden.
Jyväskylän Norssi 70 vuotta -matrikkelissa kerrotaan, että Aatu Nykänen toimi opettajana Norssissa (koulun silloiset nimet olivat Jyväskylän yhteislyseo ja Jyväskylän normaalilyseo).
Elämäkertaa hänestä ei ilmeisesti ole julkaistu. Näissä teoksissa on kuitenkin mainintoja Nykäsestä, hänen työstään ja persoonastaan:
Paunu, Eira: Koulutytöstä yliopettajaksi : muistoja koulutieltä Jyväskylässä yli 40 vuoden ajalta
Vuorimies, Heikki (toim.): Koulumuistoja menneiltä vuosikymmeniltä
Aatu Nykänen kuoli 3.1.1974. Nekrologi saattaisi siis löytyä jonkin kuolinajankohdan lähipäivän Keskisuomalaisesta. Vanhat Keskisuomalaiset ovat mikrofilmeillä luettavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa. Jos et asu Jyväskylässä, niitä kannattaa...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjastossa (http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena ) ohjeet löytyvät kotisivujen yläpalkista klikkaamalla kohtaa "Ohjeet". Siellä on otsikko (kolmas alhaalta) "Ohje - Varauksen tekeminen", jota klikkaamalla neuvotaan miten varaus tehdään. Samaan ohjesivuun pääsee suoraan seuraavasta osoitteesta: http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/ohjeet/-/asset_publisher… . Verkkokirjastossa voit itse varata aineistoa, kun sinulla on Hämeenlinnan seudun kirjastojen kirjastokortti ja käyttäjätunnus verkkokirjastoon.
Tarkemmat ohjeet ohessa.
Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että nimeä ”Inna” on käytetty etunimien ”Ina”, ”Inga” ja ”Inka” kutsumamuotona. ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) tietää ilmoittaa, että ”Ina” on puolestaan lyhentymä useista ”-ina”-loppuisissa nimistä (mm. ”Josefina” ja ”Karolina”), ja sitä on käytetty myös nimen ”Ines” lempinimenä. ”Inga” on tullut pohjimmiltaan muinaisskandinaavisesta jumalannimestä ”Ing” ja siitä juontuvista nimistä ”Ingeborg”, ”Ingegerd” ja ”Ingrid”. ”Inka” on samaa alkuperää kuin ”Inga”
Lempiäinen toteaa, että ortodoksisessa kalenterissa ”Inna” yhdistyy nimeen ”Galene”, joka merkitsee kreikaksi ’tyyntä, hiljaista, rauhallista’. Saksassa ”Inna” on lyhentymä nimestä ”Innocentia”, jonka...
Tätä kautta on valitettavasti mahdotonta selvittää kaikkien kauppojen tuotevalikoimaa, mutta ainakin valmiina juomana jotkut näyttävät löytäneen root beeriä Suomestakin:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6699211
Myös nettikaupasta sitä näyttäisi saavan:
http://www.behnfords.fi/juomat-c-164.html
Sen sijaan mitään uutteita tai jauheita root beerin valmistamiseen en onnistunut löytämään. Asiaa kannattaisikin varmaan pikemmin kysellä esim. erilaisilta keskustelupalstoilta.
Siihen, ettei tietokone toimi, voi olla todella monenlaisia syitä. Näin vähäisillä tiedoilla on aika mahdotonta neuvoa mitään tarkempaa. Kannattaa silti ainakin tarkistaa, että tietokoneessa ovat johdot kiinni ja sähköjohto kiinni pistorasiassa. Monissa tietokoneissa on myös erillinen virtakytkin, joten on syytä tarkistaa myös, ettei se ole suljettuna.
Helmet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen eli 12.9. poissa käytöstä häiriön takia iltapäivästä noin puoleenyöhön. Nyt Helmet toimii jälleen normaalisti, eli salasanaa ei tarvitse vaihtaa.
Pahoittelemme häiriötä.
Suomessa Kirjaliton kustantamana Taikamaan tarinoita -sarjana ilmestyneet Taikajärvi, Taikalinna, Taikametsä ja Taikavuori on merkitty kirjoittaja Ian Robinsonin nimiin. Englanninkielisissä lähteissä näiden kirjojen tekijöiksi on sen sijaan merkitty niiden kuvittajat Gillian ja Ronald Embleton: Dean's enchanting stories from the magic lake, Dean's enchanting stories from the magic castle, Dean's enchanting stories from the magic forest ja Dean's enchanting stories from the magic mountain. "Dean's" viittaa sarjan englantilaisen kustantajan nimeen; luetteloista löytyy kirjoista myös muiden kustantajien julkaisemia versioita, joiden nimistä on yleensä jätetty tämä sana pois.
Helmet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen, 12.9., poissa käytöstä häiriön takia. Nyt sivusto toimii jälleen. Pahoittelemme häiriötä.
Poistin sinulle tämän takia kertyneet myöhästymismaksut.
HelMet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen, 12.9., poissa käytöstä iltapäivästä noin puoleenyöhön. Nyt Helmet toimii jälleen normaalisti.
Pahoittelemme häiriötä.
Koska yksi Lontoossa järjestettävien olympiakisojen kilpailupaikoista sijaitsee juuri sopivasti Greenwich Parkissa, jonka kautta nollameridiaani kulkee, Olympiastadionin etäisyys itäiseltä pallonpuoliskolta voidaan selvittää kätevästi Sport Map World -verkkosivuston kartan avulla (http://www.sportmapworld.com/venues/london-2012-olympics/): minkä tahansa kahden vapaasti valittavissa olevan kisapaikan etäisyys on määritettävissä sekä linnunteitse että liikenteellisesti.
Linnuntietä Olympiastadionilta Greenwich Parkiin on matkaa noin 6,9 km, katuja pitkin 11,5 km.
Tarkkaa ajankohtaa on valitettavasti mahdotonta sanoa. Osa tilatuista kirjoista on kuitenkin näköjään jo saapunut kirjaston luettelointiosastolle käsiteltäviksi, joten luultavasti niitä alkaa tulla kirjastoihin varsin pian, ehkä muutamien päivien (enintään muutamien viikkojen) kuluttua. Tilannetta kannattaa tarkkailla HelMet-verkkokirjaston kautta; varauksen voi tehdä heti, kun vähintään yksi kirja on tullut johonkin kirjastoon.
Omat tiedot ovat tällä hetkellä tilapäisesti poissa käytöstä Helmetissä. Kun avaat Helmetin, löydät oikealta linkin Helmet-kirjaston uutisia. Klikkaa sitä. Tieto löytyy sieltä. Tieto löytyy myös linkin alapuolelta.
Homoseksuaalisuuden historiaa käsitellään perusteellisesti Robert Aldrichin toimittamassa teoksessa Rakkaus samaan sukupuoleen. Aldrichin mukaan aina ja kaikkialla on ollut ihmisiä, jotka ovat tunteneet mielenkiintoa omaan sukupuoleensa.
Richard I (1189-1199)
http://www.historic-uk.com/HistoryUK/England-History/KingsandQueens.htm
Edward II
http://www.britannica.com/EBchecked/topic/615557/United-Kingdom/44806/E…
James I
Britannica comista löytyi muitakin hallitsijoita hakusanoilla homosexual kings tai homosexual queens . http://www.britannica.com/
Prinssi Manvendra http://www.pinknews.co.uk/news/articles/2005-1906.html
http://www.tiede.fi/artikkeli/346/homoseksuaalisuuden_pelko_alkoi_ident…
Lätkä-laulun sanat ja nuotit löytyvät v. 1979 ilmestyneestä kirjasta Musiikin maailma : Musica 5-6 : Oppilaan kirja (peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan musiikin oppikirja), uusi laitos. Kirjan tekijöinä ovat olleet Sointu Annala, Erkki Pohjola ja Aulis Sallinen. Aulis Sallinen on sekä säveltänyt että sanoittanut Lätkä-laulun, joka liittyy SM-liigaan 1978-1979.
Lätkä-laulu on julkaistu kasetilla Musiikin maailma 1 (Fazer finnlevy fack 8015) Tapiolan yhteiskoulun kuoron esittämänä. Kasetti löytyy Frank-monihaun mukaan Joensuun ja Hämeenlinnan kirjastoista eli kaukolainausmahdollisuus on olemassa.
Tampereen kaupungin katukyltit olivat 1800-luvulla suomen- ja ruotsinkielisiä. Helmikuun manifestista 1899 alkaneiden venäläistämistoimien myötä määrättiin vuonna 1903, että maamme kaupunkien katukylttien tuli olla kolmikielisiä, ylinnä kadunnimi venäjäksi, keskellä suomeksi ja alinna ruotsiksi. Venäjänkieliset nimet poistettiin vuonna 1917 ja ruotsinkieliset vuonna 1920 - 7.4.1920 kaupunginvaltuusto päätti, että katujen nimikilvet oli uusittava ja tehtävä ne yksinomaan suomenkielisiksi. Vuonna 1933 Tampereen Aitosuomalainen Kerho ehdotti kaupungin vierasperäisten kadunnimien muuttamista suomalaisiksi, ja kaupunginhallitus asetti komitean valmistamaan ehdotusta kaupungin katujen sekä yleisten paikkojen nimien tarkistamiseksi. Päätös "...
Lauluun (Suutari, räätäli) löytyy sanat ja sävel Liisa Laaksosen ja Maija Salon kirjasta Lystiä leikkiä : perinnettä ja perinneleikkejä (1983). Samoilla sanoilla laulu löytyy Fröbelin Palikat -yhtyeen CD-levyltä Hui hai (2009). Lasten loruna Suutari räätäli -lorua löytyy vähän eri sanoilla useammastakin kirjasta. Sanat ohessa.
Lars Sonckin tie 8
Omakotitalo
Arkkitehti Otto Firle 1939
Kivikirkkoa muistuttava, jyrkkäkattoinen rapattu talo. Laajennus 1975 (ark. E. Muoniovaara). Aiempia omistajia mm. liikemies Otto Erich. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton kaupallinen edustusto 1970-luvun alkuun asti. (CD-ROM Kulosaari - huvilakaupunki, CompOpus 2005).
Teoksessa "Kulosaari - Brändö : huvilakiinteistöt ja niiden omistajat - Villafastigheterna och dears ägare", toim. Matti Räsänen (Stiftelsen brändö Hembygdsfond, 2004) annetaan rakennukselle seuraava omistajaluettelo:
1907 Aktiebolaget Brändö Villastad
1907 Ingenjör Rupert von Nadelstadh (Ingenjör von Nadelstadh & hustru Adele Pauline von Nadelstadh)
1938 Liikemies Otto Erich (Ulkomaalaisen omaisuuden...
Anne Saarikallen kirja Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön kertoo Milja-nimestä seuraavaa: "Milja on Emilian muunnos ja pohjautuu täten muinaisroomalaiseen Aemilius-ylimyssuvun nimeen." Suomessa nimeä on käytetty jo 1800-luvulla ja almanakkaan se tuli vuonna 1929. 1900-luvulla Miljaksi nimettiin n. 4000 lasta ja nimen suosio kasvoi 2000-luvun alussa. 2000-2005 Milja-nimen sai yli 850 lasta.
Toisaalta Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Milja-nimen Ludmilaan, joka merkitsee 'kansan rakastamaa'. Ludmila oli Böömin suojeluspyhimys, joka eli 900-luvulla. (Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999)
Charles Spurgeon on kyllä tehnyt virsiä, mutta niitä ei ole nykyisin Suomessa käytössä olevassa virsikirjassa. Täältä http://www.wholesomewords.org/biography/biospurgeon4.html löytyy lisätietoa ja myös muutama hänen virsistään englanniksi. Sirkka Perälä on blogissaan kääntänyt yhden hänen virsistään suomeksi. Kyseessä ei kuitenkaan liene virallinen käännös http://satakieli.blogspot.com/2009/03/charles-spurgeon-1834-1892-aamuvi…
Muita suomennoksia ei valitettavasti löytynyt.
