Parhaiten kysymykseen liittyviä tietoja on saatavissa Matti Lukkarin teoksesta Asekätkentä (uusin painos 2005).
Kirjassa on henkilöhakemisto, jonka tekijä määrittelee näin:
”Luetteloon on sisällytetty ne henkilöt, jotka on korkeimmassa oikeudessa tuomittu asekätkentälain perusteella vapausrangaistuksiin tai jotka ovat asekätkennästä epäiltyinä olleet pidätettyinä vähintään kuukauden, sekä ne mukana olleet, jotka ovat poistuneet maasta tai kuolleet ennen tuomioiden julistamista.”
Hakemistossa on mainittu tuomioiden ja pidätysaikojen pituuksia.
Muita asekätkentäaiheeseen liittyviä teoksia ovat mm
- Asekätköjuttu oikeustaisteluna, Helsinki 1948 (1940-luvun ajatuksia ja tietoja asekätkentäorganisaatiosta ja sen toiminnasta)
- Oikeusministeriön...
HelMet-kirjastoissa ei valitettavasti ole ”Miesten Laululipas” -kirjoja. Tampereen Piki-tietokannasta osoitteesta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku näkyy kuitenkin, että nuotit olisivat ”Miesten Laululipas” -sarjan osassa 10. Voit halutessasi tilata nuottikirjan kaukolainana muualta Suomesta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp löytyvällä lomakkeella. Kaukolainan hinta Suomen sisällä on 4 euroa.
Viola-tietokannan mukaan ”Pyhiinvaeltajain laulu” löytyisi mainitsemillasi sanoilla myös kirjasta ”Ikivihreät laulut” (Otava, 1981). Se löytyy myös ”Opistojen...
Tervehdys kirjastolta!
Tuntematta tarkemmin lukion ilmaisutaidon opetuksen sisältöä voin mainita kirjaston kokoelmasta muutamia melko uusia kirjoja, jotka esittelevät draamapedagogiikkaa ja ilmaisutaitoa.
Psykologian luokka 14:
Intohimosalaatti : leikkejä ja muita toiminnallisia menetelmiä / toim. Hyppönen ja Linnossuo. - LK-kirjat, 2006 (saattaa olla nuoremmille kuin lukiolaisille)
Opetusopin luokka 38.2:
Draama ja kasvatus : opas koulun draamatyöskentelyyn / toim. Kaartinen ja Sura. - Turun opettajankuolutuslaitos, 2006
Heikkinen, Hannu: Vakava leikillisyys : draamakasvatusta opettajille. - Kansanvalistusseura, 2004. - 3. tark. p. 2007
Hyvä hankaus : teatterilähtöiset menetelmät oppimisen ja osallisuuden mahdollisuuksina / toim. Korhonen...
Valitettavasti en minäkään onnistunut löytämään Internetistä suomeksi varsinaisia kokonaisia tarinoita. Suomi-Irlanti -seuran Turun osaston kotisivuilla kerrotaan joidenkin perinteiden taustoista: http://www.finnish-irish.fi/turku/ (valitse vasemmasta reunasta "Juhlapäiviä ja perinteitä").
Irlannin historiasta löytyy tietoa mm. Suomen Dublinin suurlähetystön sivuilta, http://www.finland.ie/public/default.aspx?nodeid=43818&contentlan=1&cul….
Kirjastosta sen sijaan löytyy jonkin verran aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
James, Simon: Keltit (Otava, 2005)
Sjöblom, Tom: Druidit : tietäjiä, pappeja ja samaaneja (SKS, 2006)
Veggi, Giulio: Matka Irlantiin : kelttiperinteen ja myyttien saari (ICP, 1993)
Irlantilaisia kansansatuja löytyy...
Uudessa PIKI-verkkokirjastossa on mahdollista seurata omiin hakuehtoihinsa sopivia uutuuksia tilaamalla tekemästään hakutuloksesta RSS-syötteen. Ohjeet löytyvät sivulta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/hakuohjeita (vasen reunapalkki).
Verkkokirjaston seuraavaan versioon on suunnitteilla myös erillinen uutuushaku. Tämän hetken tietojen mukaan ajankohta on ensi syksy.
Rääppä tai räämä ovat murteellisia, mm. Etelä-Pohjanmaan murteessa, käytettyjä sanoja, joiden merkitys on samantapainen kuin yleiskielisemmän sanan "rämä". Ne tarkoittavat huonoa, kulunutta esinettä, hylkyä, renttua ja voimatonta. Eri murteissa sanat tarkoittavat myös mm. kalan sisälmyksiä tai silmän rähmää. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 4, 1969).
Rääpän raato on sitten varmasti jotakin todella surkeaa, surkeampaa kuin reporankana makaaminen, jolloin on lähinnä hyvin väsynyt tai uupunut. Mutta samantapaisesta ilmiöstä on kuitenkin kysymys.
Olemme hakeneet tuloksetta erilaisista runotietokannoista.
Netistä surffaamalla saksan kielellä, löytyy teksti
Achte gut auf diesen Tag, denn er ist das Leben – das Leben allen Lebens. In seinem kurzen Ablauf liegt alle seine Wirklichkeit und Wahrheit des Daseins, die Wonne des Wachsens, die Größe der Tat, die Herrlichkeit der Kraft. Denn das Gestern ist nichts als ein Traum und das Morgen nur eine Vision. Das Heute jedoch, recht gelebt, macht
jedes Gestern zu einem Traum voller Glück und jedes Morgen zu einer
Vision voller Hoffnung. Darum achte gut auf diesen Tag.
Se on mainittu Rumin tekstiksi, Jalal ad-Din Muhammad Balkhi-Rumi, myös muodossa Mevlana Rumi (1207 - 1273), http://fi.wikipedia.org/wiki/Jalal_ad-Din_Muhammad_Balkhi-Rumi
http...
Kysymääsi kirjaa Tehtaiden savuja ja kukkaketoja : kuvia Harlusta ei tosiaan löydy Helmet verkkokirjastosta.
Opiskelijakirjastoon sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastoon teos on hankittu. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa https://finna.fi
SKS:n kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteessa http://www.finlit.fi/kirjasto/index.htm
Tällä hetkellä kirja on saatavilla SKS:n kirjavarastossa.
Hankintaehdotuksen voi jättää sähköisesti kaikille HelMet-kirjastoille www.helmet.fi -sivulta tai Helsingin kaupunginkirjastolle www.lib.hel.fi -sivustolta.
Sari Kuuvan väitöskirjassa Symbol, Munch and creativity (Jyväskylän yliopisto, 2010, verkossa http://dissertations.jyu.fi/studhum/9789513938659.pdf ) todetaan, että Gallen-Kallelan teos olisi mukaelma sveitsiläistaiteilija Arnold Böcklinin kuuluisasta maalauksesta Die Toteninsel (Kuolleiden saari).
Myös Onni Okkosen teoksessa A. Gallen-Kallela : elämä ja taide (WSOY,1949) Gallen-Kallelan maalausta luonnehditaan "böckliniläis-sukuiseksi".
Böcklin teki Die Toteninsel -maalauksestaan viisi eri versiota, jotka löytyvät esimerkiksi Wikipediasta: http://de.wikipedia.org/wiki/Die_Toteninsel.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että osa sukunimistä ”Tuuri” perustuu tosiaan skandinaavisen miehennimeen ”Thore”, ”Thure” ja ”Ture”, joiden taustalla taas on ukkosenjumala Thor. Vanhimmat maininnat nimestä löytyvät Suomesta jo 1300-luvulta.
Sen sijaan yleiskielen sanalla ”tuuri” (’onni, vuoro’) on eri alkuperä. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sana on peräisin nykyruotsin sanasta ”tur” (’matka, menomatka, vuoro, onnellinen sattuma’). Se puolestaan on lainaa ranskan sanasta ”tour” (’kierros, käännös, kiertäminen, kierto, kiertomatka, retki, vuoro’).
”Tuuri” voi merkitä myös ’heinäseivästä’. Se merkitys on ”...
Perintökaaressa (Lakikirjassa Si235) säädetään ko. asioista luvuissa 18-20. Finlex: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Hyvä kommentaarikirja aiheesta on Aulis Aarnion ja Urpo Kankaan kirjoittama Perhevarallisuusoikeus, 2010.2.p.
Luna tarkoittaa kuuta mm. italiaksi ja espanjaksi.
Rex tarkoittaa kuningasta tai hallitsijaa ja sana on alunperin lähtöisin latinan kielestä.
http://m.ilmainensanakirja.fi/sanakirja/luna
http://fi.wiktionary.org/wiki/luna
http://m.ilmainensanakirja.fi/sanakirja/rex?chooseLang=1
http://fi.wiktionary.org/wiki/rex
Kirjastokorvauksia myöntää Taiteen keskustoimikunta. Apuraha on harkinnanvarainen, se ei ole tekijänoikeusmaksu. Korvauksia voivat saada mm. kirjailijat ja kääntäjät, jotka asuvat tai ovat asuneet pysyvästi Suomessa. Samaan aikaan ei saa olla taiteilija-apurahaa tms. Vuoden 2011 hakuaika on päättynyt 31.1.11. Apurahoista (hakeminen, lomakkeet jne.) löytyy tietoa Taiteen keskustoimikunnan sivuilta www.taiteenkeskustoimikunta.fi .
Kirjoja aiheestasi löydät kirjastomme hausta laittamalla asiasanoiksi (eri kenttiin) kansallinen identiteetti JA suomalaiset. Myös kulttuuri-identiteetti asiasanaa käytetään. Siihenkin voi yhdistää toiseksi asiasanaksi Suomi tai suomalaiset. Samaten voit hakea asiasanoilla arvot JA suomalaisuus tai Suomi.
Verkkokirjasto: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Tässä joitakin esimerkkejä haussa löytyneistä kirjoista:
Mitä Suomi on? : keskustelua Suomesta ja suomalaisuudesta / toimittaja: Antti Isokangas (2010) Osa materiaalista tällä sivulla: http://www.mitasuomion.fi/
Suomi herää : mistä on suomalaisuus tehty? / Matti Vainio
Suomalaisten symbolit / toimittaneet Tero Halonen & Laura Aro
Uskonto, arvot ja instituutiot : suomalaiset...
Tuntomerkit sopivat Oili Tannisen Nunnu-kirjoihin: Nunnu (1965),
Nunnu lentää (1966) ja Nunnu putoaa (1969). Kuvakirjoista ilmestyi yhteisnide vuonna 2007, joten tarinoihin on helppo päästä käsiksi.
Saattaa olla, että kysyjän mielessä on myös Tannisen satukirja
Nappi ja Neppari (1964), jossa on kuvia mehupulloista. Sadussa seikkailevat nimihenkilöiden lisäksi professori Prilli ja rouva Piooni.
Teos löytyy ainakin Oulun kaupunginkirjastosta.
Tekijänoikeuslaki 404/1961 (täydennyksineen ja muutoksineen) – on tosiaankin perusta äänitteidenkin jakeluun - www.finlex.fi
Tekijänoikeus (oikeudenhaltijat) on puheäänitteiden kohdalla tuottajalla, esittävillä henkilöillä ja teoksessa mahdollisesti käytettyjen teosten tekijöillä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivun vastausarkistossa löytyy lain soveltamisen ohjeita, mm. tämä:
Kysymys: Saako teoksia jakaa Internetissä ja vertaisverkoissa?
Vastaus: Teoksia ei saa jakaa yleisölle ilman oikeudenhaltijan lupaa. Teoksen saattaminen yleisön saataviin tietoverkoissa edellyttää luvan hankkimista tekijältä.
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/tek…
Lisätietoja kannattaa kysyä:
www.teosto.fi
www.gramex.fi
