Emme valitettavasti onnistuneet löytämään määritelmää käsitteelle mistään virallisesta, käytettävissämme olevasta lähteestä, vaikka selailimme sanakirjat ja kolusimme tietokantoja. Googlaaminen englanninkielisiltä nettisivuiltakin tuotti tulokseksi lähinnä sen tiedon, että kyseistä termiä käytetään yleisesti puheessa ja keskusteluissa, mutta mitään virallista tahoa ei sieltäkään löytynyt, joka olisi käsitteen määritellyt.
Tietäisiköhän kukaan palstamme lukijoista stoalaisen huumorin määritelmää?
Hei!
Turun kaupunginkirjastossa ei ole tätä nuottilaitosta, valitettavasti.
Kaukolainan voi tehdä Vaasan kaupunginkirjaston niteestä Rent/vocal selections tai Porvoon kaupunginkirjastosta niteestä Rent/otteita (Women/men edition). Molemmat nuottilaitokset ovat siis valittuja paloja musikaalista Rent. Lisäksi Porvoossa olevassa laitoksessa on CD-levy liitteenä: "CD-levyllä taustat ja kokonaisesitykset ja Windowissa ja Macissa toimiva sävelkorkeudenvaihtaja."
Teknillisen työtilojen määräykset 2008 ei ole Eduskunnan kirjaston kokoelmissa. Suomen rakentamismääräyskokoelma on saatavilla Finlexin www. finlex.fi Viranomaiset - Viranomaisten määräyskokoelmat -osiossa sekä ympäristöministeriön sivustolla
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=369891&lan=FI
Perheestä kuvataiteessa on käsitelty teoksessa Richardson, Wendy ja Jack: Perheet kuvataiteessa (Kustannus-Mäkelä, 1990).
Perhekäsityksen muutoksesta taas on kirjoitettu esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Utrio, Kaari: Familia: eurooppalaisen perheen historia 1-6 (Tammi, 1997)
Utrio, Kaari: Eevan tyttäret : eurooppalaisen naisen, lapsen ja perheen historia (Tammi, 1984)
Kolbe, Laura (toim.): Suomen kulttuurihistoria 1-5 (Tammi, 2004)
Ali, Daud: Home, family & everyday life through the ages (Lorenz Books, 2001)
Runon kirjoittaja näyttäisi olevan Kari Mäkinen, nykyinen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa, eikä Hannu Salama. Kyseinen runo löytyy Mäkisen kokoelmasta ”Hämärässä kypsyy aamu” (Kirjapaja, 1986) sivulta 76. Se on julkaistu myös antologiassa ”Runo puhuu toivosta” (Kirjapaja, 1988). Sen sijaan Salaman kokoelmasta ”Punajuova” (Otava, 1985) kyseistä runoa ei ainakaan pikaisella silmäilyllä löytynyt, joten tekijä tuntuisi olevan melkoisen varmasti Mäkinen.
E-kirjan lukulaitteita on lainattavana Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoissa. Helsingissä Sony PRS-600 ja Booken Cybook Opus- merkkisiä, Espoossa Bebook- merkkisiä, Vantaalla Sony PRS-600 ja Kauniaisissa Nuut- merkkisiä.
Hae HelMetistä, www.helmet.fi (vapaassa)sanahaussa hakusanalla E-kirjan lukulaite ja näet kirjastojen tilanteen ja vapaat kappaleet. Esim. Espoossa e-kirjan lukulaitteet lainataan kirjastosta ja palautetaan, yleensä neuvontaan. E-kirjan lukulaitteita ei voi varata. Laina-aika on yksi viikko. Laitetta ei saa palauttaa palautusautomaattiin! Lainatessa saat tarvittavat ohjeet ja neuvot laitteen käyttöön.
Kirjastosta voi tosiaan lainata nykyään paljon kaikenlaista, vaikka kirjat ovat toki pitäneet pintansa kirjaston ykköstuotteena. Kirjojen lisäksi yleisimpiä lainattavia ovat lehdet, kartat, CD-levyt ja DVD-levyt. Vanhoja VHS-videoitakin ja lp-levyjä löytyy vielä jonkin verran, samoin CD-ROM-pelejä ja tietokoneohjelmia. Uudempaa valikoimaa edustavat blu-ray-levyt, konsolipelit ja e-kirjat. Helsingissä Pasilan ja Malmin kirjastoista sekä Kirjasto 10:stä saa lainaan myös e-kirjanlukulaitteita.
Kirjastosta saa lainattua myös monenlaisia esineitä, vaikka niitä on hyvin vähän suhteessa perinteisempään aineistoon. Kasseja saa lainattua monista kirjastoista, jos niitä vain sattuu olemaan paikalla. Sateenvarjoja oli taannoin myös lainattavissa,...
HelMet-verkkokirjastosta käy ilmi, että tällä vastaushetkellä yhtään kirjan kappaletta ei ole vielä lisätty järjestelmään. Kun kirjan ensimmäinen kappale ilmestyy sinne, varauksen pystyy jo tekemään. Arvelisin, että se tapahtuu luultavasti piakkoin, sillä hankintajärjestelmä kertoo, että kirjat ovat saapuneet Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle. En pysty sanomaan tarkkaa aikataulua, mutta voit seurata HelMetistä, milloin ensimmäinen nide ilmestyy sinne, jotta ehdit ensimmäisten joukossa tekemään varauksen.
Anglikaanisen kirkkokunnan eri kirkoilla on useita katekismuksia, joita ei valitettavasti ole suomennettu.
Anglikaanien rukouskirjaan (The Book of Common Prayer) sisältyy yleensä katekismus. Rukouskirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta Helsingin yliopiston kirjastossa on myös lainattavia kappaleita. Näistä katekismuksen sisältää esimerkiksi Oxford University Pressin julkaisema "The book of common prayer : and administration of the sacraments and other rites and ceremonies of the church according to the use of the Church of England together with the Psalter or Psalms of David.". Teosten tarkat saatavuustiedot ja kirjastojen yhteystiedot voi tarkastaa osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/. Vastaava...
Juuri tuota tiedustelemaasi Quicksilver -takkia ei näyttäisi olevan kovin helppo löytää nettikaupoista, mutta kokeilepa seuraavia nettikauppaosoitteita http://vaatekaupat.com/merkit/quicksilver ja esim. http://www.priceminister.com/s/veste+quiksilver+candide
Tarkoittanet teosta "Norsk strikkedesign : a collection from Norway's foremost knitting designers" (toim. Margaretha Finseth, 2002). Teoksen englanninkielistä versiota on HelMet-kirjastoissa vain yksi kappale ja se on valitettavasti nyt lainassa. Voit tehdä kirjasta varauksen ja saat teoksen käyttöösi heti, kun se palautuu edelliseltä lainaajalta. Koska ko. teos kuuluu HelMet-kirjastojen kokoelmiin, sitä ei voi tilata kaukolainana.
Norjankielisen alkuperäisteoksen "Norsk strikkedesign : Norges fremste strikkedesignere" (1999, Oslo, ISBN: 82-445-0206-1) voi tilata kaukolainana Norjasta. Kaukolaina Pohjoismaista maksaa 4 euroa.
Alla olevasta linkistä löydät tarkemmat tiedot kaukopalvelusta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
16-vuotias saa muuttaa toiselle paikkakunnalle asumaan aikuisen opiskelijan kämppäkaveriksi. Alaikäisyyden vuoksi mm. nämä seikat on huomioitava:
- Alaikäiset eivät ole Suomessa oikeustoimikelpoisia. Täten hänen allekirjoittamansa vuokrasopimus ei ole sitova ilman hänen edunvalvojansa (yleensä huoltaja eli vanhemmat) lupaa ja hyväksyntää.
- Lapsen muutto pois kotoa ei lopeta vanhempien elatusvelvollisuutta, vaan se jatkuu siihen asti kun lapsi täyttää 18-vuotta.
Kysymykseen liittyvä lainsäädäntö
- Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442
- Laki lapsen elatuksesta 5.9.1975/704 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1975/19750704
- Vuokra-asumisen lainsäädäntö http://www.ymparisto.fi/default.asp?...
Turun kaupunginkirjaston vuosikertomuksessa toimintavuodelta 1967 kerrotaan että kirjastolautakunta on esittänyt kaupunginhallitukselle 15.2.1967 että kaupungin talonrakennusosaston tehtäväksi annettaisiin laatia suunnitelma lisätilojen saamiseksi pääkirjastolle. Lisätilaa tarvitsevat lähinnä käsikirjasto, aikakauslehtisali, perustettava musiikkiosasto, kirjavarasto sekä henkilökunnan työskentelytilat. Kaupunginhallitukselle esitetään että lisätilat kunnostettaisiin rakennuksen ullakkotiloista. 13.10 kaupunginvaltuusto hyväksyi pääkirjaston korjaussuunnitelman taloudellisten mahdollisuuksien salliessa.
Vuoden 1969 vuosikertomuksessa todetaan että korjaustyöt pääkirjastossa ovat jatkuneet koko vuoden. Melkein kaikki kalusteet uusittin....
Edelfeltin maalauksessa nähdään kuningatar Blanka Namurilainen laulamassa pojalleen prinssi Hookanille laulua hänen tulevasta morsiamestaan. Aivan kuten kysymyksessä arvellaan, tämä kohtaus on Topeliuksen sadusta Blankan ratsastaja.
"Olipa kuninkaan hovissa monta ylhäistä rouvaakin ja suloista neitoa, mutta kaunein ja ylväin kaikista oli kuninkaan puoliso kuningatar Blanka, pikku Hookan-prinssin äiti. Hän istui kerran purppuraan puetussa huoneessaan kuninkaan linnassa, pikku prinssi sylissä. Poika ratsasti äitinsä polvella, niinkuin lasten on tapana, ja silloin lauloi kaunis kuningatar:
Aja, aja, aja,
Blankan ratsastaja...
Olihan se kauniisti tehty, että niin ylväs kuningatar suostui olemaan pikku sydänkäpysensä hevosena."...
Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan asiantuntijoita, joten emme pysty vastaamaan pätevästi laillisuutta koskeviin kysymyksiin. Siksipä tämäkin vastaus on vain maallikon tulkinta. Jos haluat asiantuntevampaa laillisuusarviointia, kehotan kääntymään laintulkinnan ammattilaisten puoleen.
Etu- ja sukunimistä on säädetty nimilaissa. Nimilain perusteella esimerkiksi kaikki väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja, ja niitä voi siksi ottaa vain erityisin perustein. Se koskee kuitenkin vain oikeiden ihmisten nimiä, joten sen rajoituksia ei voi oikein soveltaa keksittyihin henkilöihin. Taitelijoille on varmaankin katsottu kuuluvan vapaus käyttää vaikkapa nimeä ”Pekka Virtanen” kysymättä lupaa Pekka...
Suomessa on arkeologisten löytöjen perusteella asunut jo 3000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua ihmisiä, jotka pitivät karjaeläimiä. Ei kuitenkaan vielä tiedetä millaisia nämä varhaiset nautaeläimet olivat. Tutkijat ovat arvelleet, että tuolloin nautoja olisi pidetty lähinnä niiden lihasvoiman, ei niinkään maidon ja lihan vuoksi. 2500-2000 eKr, eli vasarakirveskulttuurin aikakautena Etelä- ja Lounais-Suomessa lehmien ja ihmisten yhteiselämä muuttui. Maanviljely yleistyi ja osin myös vakiintui näillä alueilla ja näin lehmää alettiin hyödyntää myös sen tuottaman maidon ja lihan osalta. Tuon ajan lehmien ruokintatavoista ja muusta hoidosta ei kuitenkaan ole tarkkoja tietoja.
Lähde: Tervo, Mirja (Atena, 2004)
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa ei valitettavasti ole Helsingin poliisilaitoksen matrikkelia tai muuta vastaavanlaista teosta. Kokoelmissa on Kimmo Keskisen ja Oula Silvennoisen teos: Helsingin poliisilaitoksen historia 1826 - 2001, Helsinki 2004. Kirjan sivulla 62. on tietoja Helsingin poliisilaitoksen henkilöstöstä vuonna 1892. Järjestyspoliisissa on tuolloin ollut 2 komisariota, 10, ylikonstaapelia, 42 vanhempaa konstaapelia ja 44 nuorempaa konstaapelia. Etsivä(n) osastolla on ollut komisario, ylikonstaapeli ja 6 konstaapelia.
Tarkoittanet sanahakukoneita kuten Google, Bing, Altavista ym. Hakukoneet eivät löydä kaikkea verkossa olevaa materiaalia, puhutaan ns. syvästä webista tai näkymättömästä webistä. Ongelmaksi voi myös tulla oikeiden hakusanojen valinta ja muotoilu. Toisinaan tuloksia tulee liikaa tai sitten ei löydy mitään.
Suuri osa syvän webin materiaalista onkin tietokantoja (Haasio, 2005).
Aihehakemistot taas ovat valmiiksi toimitettuja, ts. niihin on jo valikoitu keskeiset linkit. Voidaankin sanoa, että ne ovat luotettavampia kuin monet verkkosivustot.
Netissä on esimerkiksi Raahen tekniikan ja talouden yksikön kurssi Tiedonhaku Internetistä, josta voi katsoa lisää sana- ja aihehakemistojen eroista http://www.ratol.fi/opensource/tiedonhaku
Myös...
Etsitty romaani on Pirkko Saision Voimattomuus (WSOY, 2005). Kirjan avaa papin rouva Harrietin näkökulmasta kerrottu luku, jonka ensimmäiset sanat ovat "Se juhannus nostatti tsunamin, josta minä selvisin."
Molempia kirjoja on ollut Helsingin kaupungin kirjastoissa, yksi kappale kumpaakin. Tietokannan mukaan toinen kirjoista on korjattavana ja toinen on jo kokonaan poistettu kokoelmista.
Kirja "The Mastery of Movement" on korjattavana ja voi palautua korjauksen jälkeen jälleen Rikhardinkadun kirjaston lainattavien kirjojen kokoelmaan. Kirja "Rudolf Laban: an introduction to his work & influence" on valitettavasti jo kokonaan poistettu Pasilan kirjaston kokoelmista; mahdollisesti kirja on vain kulunut puhki ja poistettu rikkinäisenä tms. Valitettavasti kumpaakaan kirjaa ei löydy HelMet-alueen kirjastoista muita kappaleita.
Molemmat kirjat löytyisivät kuitenkin ainakin Teatterikorkeakoulun kirjaston kokoelmista Helsingistä, josta niitä...
