Makkaralenkkiä voidaan kutsua myös lenkuksi.Kotimaisten kielten keskuksen verkossa oleva Suomen murteiden sanakirja selittää lenkku-sanan eri merkitykset.lenkku - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Warum? on saksalaisen säveltäjä Theo Mackebenin teos, jonka Varsovassa syntynyt virolaistaustainen Miliza Korjus levytti vuonna 1935. Kappaleen on levyttänyt myös Marjo-Riitta Nieminen, eli Marjorie, sekä Inga Sulin suomennettuna nimellä Miksi.https://areena.yle.fi/podcastit/1-1882845https://secondhandsongs.com/work/196797/all
Suomessa tunnetuin ja arvostetuin suljetun tilan dekkari lienee Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut (aikaisemmalta nimeltään Kymmenen pientä neekeripoikaa). Toinen kirjailija, joka on tullut tunnetuksi nimen omaan suljetun huoneen arvoituksista, on John Dickson Carr. Hän on julkaissut dekkareita myös nimillä Carter Dickson, Carr Dickson ja Roger Fairbairn. Carrin tunnetuimpia suljetun tilan dekkareita ovat Juudaksen ikkuna ja Punainen leski (julkaistu nimellä Carter Dickson) sekä Kolme ruumisarkkua (julkaistu nimellä John Dickson Carr). Kolme ruumisarkkua (The Hollow Man) on BBC:n mukaan valittu parhaaksi suljetun tilan dekkariksi vuonna 1981 https://www.bbc.com/news/magazine-18108498.
Kirjailijatason suosituksia voi saada tekoälyyn perustuvalta kirjallisuuden suosittelusivustolta. Se tarjoaa Eve Hietamiehen vastineeksi Anna-Leena Härköstä. https://www.literature-map.com/Tampereen kirjaston maksuttomassa Mitä lukisin? -verkkopalvelussa saa kirjaston lukuoppailta sähköpostitse toiveiden mukaan räätälöityjä lukuvinkkejä.https://www.tampere.fi/kirjastot/asiakkaana-kirjastossa/mita-lukisin-lukuvinkkeja-kirjastostaKannattaa katsoa kirjaston tietokannasta millä asiasanoilla itselleen mieluisa kirja on kuvailtu. Yösyöttö-kirjaa kuvaillaan mm. asiasanoilla isyys, vauvaperheet ja yksinhuoltajat. Kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta https://www.kirjasampo.fi sekä kirjaston omasta tietokannasta näillä asiasanoilla...
Lastenlaulun "Omenamato" on säveltänyt Esa Helasvuo ja sanoittanut Taina Ruuskanen. Siitä on levytys LP-levyllä Onnimanni: musiikkia lapsille ja aikuisille (Love Records, 1976), laulajana Susanne Helasvuo. Levy on lainattavissa joistakin kirjastoista. Voit tehdä siitä kaukolainapyynnön.Petter Ohlsilla taas on sävellys nimeltä "Matolaulu". Siitä näyttää olevan tallenne ainoastaan kasetilla Juhlat hillopurkissa, joka on Tapiolan koulun 9. musiikkiluokan julkaisu vuodelta 1993. Kasettia on ainoastaan yksi kappale Kansalliskirjastossa, josta voi tilata käyttökopion kuunteluhuonekäyttöön.
En onnistunut löytämään videota mistään muualta kuin Youtubesta huonolaatuisena epävirallisena kopiona. Se ei ollut mukana Ohikiitävää cd-levylläkään.Ehkäpä tuotantoyhtiön tai artistin suuntaan voi laittaa toivetta, mutta sopimukset tai artistin toiveet saattavat rajoittaa sen julkaisua. Musiikkivideon tiedot Kavin Elonet-tietokannassa: elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1498904
Hei,Tuossahan on mielestäni yksiseliiteisesti sanottu, että Öja erotettiin Kruunupyystä 1932 itsenäisesksi kunnasi. 1969 liitettiin Kaarela ja Öja Kaarela-nimiseksi kunnaksi, joka sitten liitettiin osaksi Kokkolaa 1977. Mikään ei ole ristiriidassa tämän kanssa. Jos tarkoitat tuora Emäpitäjä: Kaarela, on kyseessä kirkkopitäjä, johon Öja kuuluu/kuului.
Voisivatkohan kyseessä olla ketut? Muut tuntomerkit sopisivat Graham Oakleyn Kettukallion poliisi -sarjaan: Kettukallion poliisi ja merirosvot (1995), Kettukallion poliisi ja kummitus (1997) sekä Kettukallion poliisi ja murtovarkaat (1998).
Veljelä sijaitsi Laatokan Karjalassa, "suuren, kauniin Jänisjärven rannalla Ruskealan pitäjässä", Kirkkolahden kylässä. "Talo, jossa lähes 15 ha maata, siitä 4 viljeltyä, loput metsää. Tuparakennus, jossa tupa ja kaksi kamaria, kivinavetta viidelle lehmälle, aittarakennus, sauna, –– ." Talo siirtyi Wreden omistukseen kesäkuussa 1914. (Ester Ståhlberg, Mathilda Wreden testamentti)Våra kvinnor -lehdessä lokakuussa 1925 julkaistun artikkelin Med Mathilda Wrede till Karelen mukaan Matkaselän rautatieasemalta oli 2,5 peninkulman matka Veljelään (" -- vi nådde Matkaselkä, där vi skulle stiga av för att med häst fortsätta den 2,5 mil långa vägen till Veljelä").Ewa Reinius, Med Mathilda Wrede till Karelen | 28.10.1925 Våra Kvinnor no 20 -...
Hei,Eri lähteiden kautta koetimme tuota selvittää, mutta varmaa vastausta emme löytäneet. Pohjois-Karjalan alueella on myös Patsonvaara, Patsola (Värtsilä/Tohmajärvellä), Patsolankoski jne. Kyseessä voi olla aluetta asuttaneiden henkilöiden nimestä johdetut paikannimet.Nimi on todennäköisesti idästäpäin. Ainakin Tohmajärven patso-nimet ovat alueelta, jossa 1600-1700-luvuilla asui enimmäkseen ortodoksiväestöä.Patskuttaa on onomatopoeettinen läiskäytys, lyönti, paukku jne. Patsoi tai vastaava voi viitata myös paistikkaaseen, mutta ei vaikuta todennäköiseltä selitykseltä. Lisäksi taustalla voi olla muu sitä läheisesti muistuttava sana (mm. paisua), joka on muuntunut tuohon muotoon.Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa luetellaan...
Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan helteen määritelmästä seuraavasti: "Kun päivän ylin lämpötila on yli 25 celsiusastetta, voidaan Suomessa puhua helteestä. Käytäntö on voimassa myös useassa Pohjoismaassa. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa puhutaan tällöin "kesäpäivästä" ja Norjassa on käytössä lisäksi epävirallisempi termi "pohjoismainen kesäpäivä", jolloin päivän ylin lämpötila kohoaa yli 20,0 °C:een. Muista Euroopan maista myös Saksassa on ennen virallisesti käytetty helteeseen verrattavaa termiä, jolloin päivän ylimmän lämpötilan tuli kohota yli +25.0 celsiusasteen. Nykyäänkin tätä määritelmää käytetään kansankielessä puhuttaessa hellepäivistä. Etelä-Euroopassa helteelle ei yleensä ole annettu tarkempaa määritelmää. Usein...
"Nicht dass du mich belogst, sondern dass ich dir nicht mehr glaube, hat mich erschüttert." Nietzsche kirjoitti näin kirjassa Jenseits von Gut und Böse. Englanninkielisen käännöksen nimi on Beyond good and evil, suomeksi kirja on ilmestynyt nimellä Hyvän ja pahan tuolla puolen. J. A. Hollon käännöksessä kysymyksen sitaatti kuuluu seuraavasti: "Ei se, että valehtelit minulle, vaan se että en enää usko sinua, on järkyttänyt minua."
Aiheesi on todella laaja, etkä kertonut haluatko vinkkejä tietokirjoista vai romaaneista, joten alla on vinkkejä molemmista:Simo Holopainen: Me jouduimme sotaan : viimeiset veteraanit kertovat : 20 kohtaloa talvisodasta, jatkosodasta ja Lapin sodastaPekka Visuri: Suomen sodat 1939-1945 : selviytyminen maailmansodastaTapio Saarelainen: Simo Häyhä : talvisodan legendaarinen tarkka-ampujaIlkka Enkenberg: Talvisota väreissäVille Jalovaara: Helsinki 1944 : taistelu pääkaupungistaMikko Porvali: Syvärin takana : Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941–43 ja Kohti itää : Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941sota-aika romaaneissarintamalle sijoittuvia sotaromaaneja ovat kirjoittaneet esimerkiksi Pekka Jaatinen, Esa Anttala, Atso Haapanen...
En löytänyt varsinaisia osoiteluetteloita, mutta Seinäjoen on kirjastossa Etelä-Pohjanmaan puhelinosakeyhtiön nimiluetteloita vuosilta 1919, 1922, 1923, 1926 ja 1927-1928 sekä puhelinluettelo vuodelta 1932. Näihin on koottu asukkaiden ja yritysten nimiä kylittäin. Mahtaisiko niistä olla apua?
Sari Vähäsarja on etsinyt vastausta tähän kysymykseen Ylen artikkelissa 29.8.2015. Otsikkona Kuumassa lyhyemmin vai viileämmässä kauemmin? 3 asiantuntijaa kertoo, miten pyykätään ekologisesti. Linkki artikkeliinHän tiivistää lyhyesti mistä on kyse:Työtehoseuran tutkijan mukaan eko-ohjelma kuluttaa vettä ja sähköä vähemmän kuin vastaava normaaliToisaalta ohjelma kestää kauemmin, mikä lisää mekaanista kulutusta ja syö vaatteen käyttöikääMyös pikaohjelmissa vettä ja sähköä kuluu vähemmän; toisaalta lasti voi olla pienempi ja linkoustulos huonompiMotivan asiantuntijan mukaan monituntinen ohjelmakin on ekologisempi kuin tavallinen, koska veden lämmityksen merkitys kokonaisuudessa on niin suuriKodinkoneiden ammattilainen taas korostaa...
