”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että ”Into” on 1850-luvulla suomalaisuusaatteen innoittamana muodostettu nimi. ”Suomen sanojen alkuperä” -teoksen (osa 1; Suomalaisen kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) mukaan ”into” saattaa olla germaanista lainaa sanasta, josta tulee muinaisruotsin ’ulostekoa, työsuoritusta’ merkitsevä sana ”inna”. Etymologinen yhteys on kuitenkin epävarma. ”Into” merkitsee erityisesti itämurteissa ’kovaa halua’, mutta vanhassa kirjasuomessa se on voinut tarkoittaa myös ’kiimaa’.
Nimi ”Aaro” perustuu ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan hepralaiseen nimeen ”Aaron”, jonka alkuperä on epäselvä. Se saattaisi tulla muinaisegyptin ’vuorta’ merkitsevästä sanasta. Täyttä...
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että nimi ”Eemeli” on puhekielinen muoto nimestä ”Eemil”, joka taas lienee pohjimmiltaan muinaisroomalaisesta patriisisuvun nimestä ”Aemilius”. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/emil kertoo sen puolestaan juontuvan latinan sanasta ”aemulus”, jonka merkitys on ’kilpaileva, kateellinen’.
Mikään laite ei toimi sadan prosentin varmuudella, myös palautusautomaateilla sattuu silloin tällöin ongelmatilanteita. On siis mahdollista, että palautus ei ole kirjautunut asianmukaisesti. Tämä on kuitenkin helppo selvittää ottamalla yhteyttä palautuskirjastoon ja tiedustelemalla sieltä, löytyykö kyseinen kirja hyllystä. Vaikka palautus ei olisi rekisteröitynyt, itse kirjan pitäisi olla omalla paikallaan hyllyssä. Virkailija voi aina varmistaa yksilöllisestä lainaustarrasta, että kyseessä on juuri tietty kirja. Jos taas kävisi niin, että kirja lähtee uudelleen lainaksi, aiemman lainaajan tiedot katoavat ja kirja "palautuu" automaattisesti. Kannattaa joka tapauksessa ottaa yhteyttä kyseiseen kirjastoon, jotta siellä voidaan tarkistaa asia...
Tietokantojen perusteella näyttää siltä, että Somerjoen laulusta Valot on julkaistu nuotteja sanoineen vain suomenkielisestä versiosta. Tuo englanninkielinen versio Lights löytyy kuitenkin äänitteeltä (Somerjoki: Iso lemmen pala, Siboney 2002), joten tiukan paikan tullen sanat ehkä saa kuuntelemalla talteen.
Frank-monihaun perusteella tämän artistin levyjä ei valitettavasti löydy yhdestäkään isommasta suomalaisesta julkisesta kirjastosta. Myöskään Yleisradion Fono-tietokanta ei näytä tuntevan Lisa Onoa.
Wikipedian mukaan Lisa Ono ei ole jazz-kitaristi, vaan brasilialais-japanilainen bossa nova -laulaja. Ilmeisesti tarkoitamme kuitenkin samaa henkilöä.
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) ei tunne nimeä ”Saina”, mutta nimi saattaisi hyvinkin olla nimen ”Saima” mukaelma samaan tapaan kuin ”Saini” ja ”Saimi”. Se tavallaan täydentäisi näiden nimien muodostaman nelikon.
Nimi ”Saima” on ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan saanut alkunsa Snellmanin toimittamasta suomalaisuushenkisestä Saima-lehdestä, jonka nimi viittaa vesistö Saimaaseen. Ensimmäinen lapsi kastettiin Saimaksi vuonna 1852, ja Kansanvalistusseuran kalenteriin se pääsi 1882. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että 1800-luvulla ehdittiin kastaa myös kaksi Saini-nimistä tyttöä, ehkäpä Saima-nimen imussa. Sainin suurin suosio ajoittui aikavälille...
Etsimänne teos on Manninen, Antti: Puretut talot: 100 tarinaa Helsingistä.
Muita aiheeseen liittyviä teoksia voi yrittää hakea Helmetissä (www.helmet.fi)sanahaussa yhdistelemällä esim. asiasanat Helsinki rakennukset tai Helsinki arkkitehtuuri. Kuvia Helsingistä voi hakea yhdistämällä asiasanat Helsinki kuvateokset.
Celia-kirjaston nimi tulee sen perustajasta Cely (Cecilia) Mechelinistä, joka perusti Kirjoja sokeille -yhdistyksen vuonna 1890. Hän oli tuolloin vasta 23-vuotias.
Kirjasto valtiollistettiin v. 1978, jolloin sen nimeksi tuli Näkövammaisten kirjasto. Vuonna 2001 nimi muuttui muotoon Celia - Näkövammaisten kirjasto.
Lisää Celian historiasta:
http://www.celia.fi/web/guest/historia
Jos varauksesi on jo matkalla-tilassa eli menossa alun perin valitsemaasi kirjastoon, varauksen noutopaikkaa ei pysty enää vaihtamaan HelMetin kautta. Sen sijaan varauksen voi perua ja tehdä uuden varauksen uuteen noutopaikkaan, mikäli teoksesta ei ole varauksia.
Jos taas varaus ei ole vielä matkalla-tilassa, pystyt muuttamaan noutopaikan kirjautumalla HelMetiin ja klikkaamalla pääsivulta kohtaan, jossa näkyy varausten määrä. Sitten aukeavalta sivulta voit valita uuden hakupaikan haluamallesi varaukselle.
Peruskouluasetus 443/1970 pykälät 21 ja 22:
Opetusryhmässä voi olla enintään 32 oppilasta. Käsityössä, kotitalouden ja muiden käytännöllisten aineiden työharjoituksissa sekä luonnonhistorian, fysiikan ja kemian oppilastöissä opetetaan yhdessä enintään 20 oppilasta. Sen lisäksi säädetään mm., että jos opetusryhmään kuuluu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaita ja jos ryhmässä on vähintään 25 oppilasta, voidaan ryhmä äidinkielen ja matematiikan opetuksessa jakaa yhteensä kolmena tuntina viikossa kahteen erikseen opetettavaan ryhmään.
Tätä peruskouluasetusta on muutettu useaan kertaan. Näitä pykäliä koskevia kohtia ei kerätty tähän vastaukseen.
Peruskoululaki annettiin 1983 (476/1983). Sen mukaan opetusryhmien muodostamisesta säädetään asetuksella....
Jo 1200-luvulta lähtien on tiedostettu että ihmisen näköä voidaan parantaa linssien avulla ja sekä Venetsiassa ja Kiinassa kehiteltiin silmälaseja näihin aikoihin. Varhaisissa laseissa oli vikana niiden epätarkkuus. Englantilainen fyysikko Sir John Herschel ehdotti piilolinssien käyttöä jo v. 1827, mutta ensimmäiset piilolasit valmistettiin vasta 1887. Piilolasien valmistusta selvitetään teoksessa "Tiedä ja hämmästy" (lk. 60.4). Keksintöjen kirjat ja eri tietosanakirjat valaisevat silmälasien kehitystä. Esim. Otavan suuri ensyklopedia antaa lyhyen katsauksen silmälasien historiaan kautta aikojen sekä piilolasien kehitykseen 1900-luvulla. Tässä artikkelissa on myös havainnollinen kuva silmälasien ulkonäöllisistä trendeistä 1800-luvulta 1980...
Kävin läpi kaikki normaalit tietokannat ja laulukokoelmien hakemistot, mutta tällaisia sanoja sisältävää laulua ei valitettavasti mistään löytynyt. Kyseessä saattaa tietysti olla myös työtoverin äidin oma rallatus tai muuten vaan suullisesti siirtynyt laulu, jota kukaan ei ole vaivautunut nuotintamaan.
Oma versiosi on joka tapauksessa vähintään yhtä hyvä kuin alkuperäinen.
Terveisin Heikki Poroila
Mitä tarkoitat kysymyksellä "minkäkokoisia yksiköitä peruskoulut ovat?". Tarkoitatko ryhmäkokoja? Tilastokeskus tekee vuosittain tilastoa esi- ja peruskouluopetuksesta. Tämän tilaston kotisivu löytyy verkko-osoitteesta => http://tilastokeskus.fi/til/pop/index.html.
Tilastoon liittyvä taulukko-osio löytyy osoitteesta =>http://tilastokeskus.fi/til/pop/tau.html.
Opetusministeriö ja Tilastokeskus tekivät peruskoulujen ryhmäkoosta selvityksen vuonna 2008. Se löytyy osoitteesta => http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2008/12/ryhmakoot.html?lang=fi
Koko oppilaitoksen oppilasmääristä on tietoa Tilastokeskuksen verkkotilaston "Esi- ja peruskouluopetus" =>
http://tilastokeskus.fi/til/pop/index.html
Taulukot -osiossa => http://...
Trilogian toinen osa Esikoinen (Eldest)on kirjana, mutta vielä ainakaan siitä ei ole tulossa elokuvaa. Wikipediassa kerrotaan kirjasta, ja samassa yhteydessä mainitaan, että kirjasta saatetaan tehdä elokuvasovitus, joskin tämä on hyvin epätodennäköistä. Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Esikoinen_(kirja) .
Jos hiusta ei ollenkaan leikata, se kasvaa n. 60-90 senttimetrin pituiseksi. Useimmitenhan se kuitenkin lyhennetään ennen tätä pituutta. Joskus hiukset kasvavat jopa pidemmiksi. Tämä voi johtua hiusjuurten yliaktiivisuudesta. Ennätyhiukset ovat yli kolmimetriset. Hiukset eivät siis kasvakaan aina saman pituisiksi. Tietoa hiuksista vaikkapa kirjasta Tunne itsesi: hämmästyttävia havaintoja ja tosiasioita elimistöstämme (1998).
Raili Malmbergistä runoilijana ei juuri löydy tietoa. Tässä osa artikkelista kaupunkilehti Uuusi-Raumasta 9.2.2008:
"Hän toimi pitkään Kotiliesi-lehden päätoimittajana. Runoilijana häntä ei niinkään tunneta, mutta sen sijaan tapakulttuurin vaalijana sekä monen valtakunnallisen naisjärjestön vaikuttajahahmona Malmberg on tuttu."
http://www.uusirauma.fi/artikkeli.phtml?id=24900
Joitakin haastatteluja lehdistä löytyy:
- Pommeja paossa
Kotiliesi- ja Koululainen-lehtien entinen päätoimittaja, opetusneuvos Raili Malmberg (ent. Vasara) muistelee 13-vuotiaana pitämänsä päiväkirjan avulla talvisotatalvea 1940. Hänen perheensä pakeni Helsingistä mökille Kirkkonummelle (Meidän mökki, 2009, nro 8, s. 40-419
- Hyvät tavat eivät ole varaeväs...
On hyvä olla huomaavainen muita kirjaston asiakkaita kohtaan ja esim. välttää kovaäänistä keskustelua. Kirjastoon tulevat aika monet opiskelemaan, lukemaan tenttiin tai tutkimaan jotain asiaa, ja he arvostavat työrauhaa. Useimmat muutkin kirjastossa kävijät pitävät siitä, että kirjastossa on rauhallista. Ihan hiirenhiljaista ei oikein voi olla, sillä eri-ikäisiä asiakkaita käy paljon ja kirjastossa tehdään nykyään monenlaisia asioita.
Runoilijalta on käännetty suomeksi runokokoelma Onnenvaellus käydään varvasjuoksua (Tammi 2002). Den harhjärtade människan on suomennettu nimellä Jänissydäminen ihminen, mikä löytyy kyseisestä runokokoelmasta. Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole ilmestynyt suomennettuna runokokoelmissa. Tarkistin asian Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ sekä muutamista muista tietokannoista. Brontë-suomennoksia löytyi vain kaksi: ”Filosofin loppupäätelmä” (”Parnasso” 1987, nro 7, s. 433) ja ”Variskaa, lehdet” (”Runon suku”; Otava, 1991).
