Esimerkkinä tällaisesta kirjasta voisin suositella Ritva Hapulin teosta Ulkomailla (2003).
Se on tehty Turun yliopiston kulttuurihistorian laitokselle. Varsinkin sen lähdeluetteloon kannattaa tutustua.
Ensisilmäyksellä voisi luulla, että kyse olisi jostakin suomen murresanasta.”Uuden suomalaisen nimikirjan” (Otava, 1988) mukaan sukunimi Ruippo lienee kuitenkin lähtöisin ortodoksisesta ristimänimistä ”Truhpo(i)”, ”Triihpo(i)”, ”Riihpo” ja ”Ruppana”, jotka puolestaan ovat peräisin venäläisestä nimestä ”Trufan” tai ”Trifon”. 1600-luvulla nimet esiintyivät patronyymeinä Karjalassa, kuten Pälkjärveltä 1618 peräisin olevassa merkinnässä Achpo Truchponpoika Kuisnetz.
Varhaisia kirjallisia merkintöjä Ruipoista ovat ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan Savitaipaleen Yrjö Ruippo vuodelta 1742 ja Kurkijoen Hend. Ruippo vuodelta 1758. Hiski-tietokannasta osoitteesta http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi löytyy tosin vielä varhaisempia mainintoja...
Etsimäsi Jarkko Laineen mainio lausunta alkaa sanoilla
"Jaappanin lohikäälme on mulskattu.
Amelikan kuljat impelialistit on voitettu.
Lauhassa voidaan istua katukäytävän leunalle
ja levittää takin punainen vuoli näkyviin, [- -]"
ja päättyy kohtalokkaasti
"minä en jaksa edes kilota
lakkaani haistaa taas tinneliä
mon amoul"
"Luno" on ilmeisestikin julkaistu Parnassossa vuonna 1967. Mutta myöhemmin se on ollut mukana ainakin näissä kokoelmissa:
Runoista rakkaimmat: valikoima suomalaisia runoja. Otava, 1992.
Suomen runotar 2. Kirjayhtymä, 1990.
Tämän runon haluaisin kuulla. Osa 3. Tammi, 2000.
Uuden runon kauneimmat. Osa 2. Otava, 1971.
Se sisältyy myös Laineen valikoitujen tekstien opukseen, joka kantaa nimeä Tähden harjalta: valitut runot (...
1970-luvulla ei ole ilmestynyt muita kuvateoksia vanhasta Hämeenlinnasta. Myöhemmin ilmestyneet Hämeenlinna-seuran julkaisemat Anna-Maria Vilkunan teokset Kaupunki kuvissa I (2004) ja II (2007) sisältävät kuvia Hämeenlinnasta 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston digitaalinen aineistopankki Lydia sisältää myös historiallisia kuvia Hämeenlinnasta (verkko-osoite: http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/.
HelMetistä tuli seuraavanlaisia tuloksia, kun haki lastenaneistosta (mukana kyllä aikuisten aineistoa jostain syystä):
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=homeros&searchscope=1&m=&l=&b=…
Muutama kirja siellä näyttäisi olevan aikaisempaa tuotantoa ja samat kaksi kirjaa löytyvät Fennicastakin tarkemmin tiedoin luetteloituna:
https://finna.fi
Kummassakin on kuvia. Toinen on vuodelta 1959 ja 88-sivuinen ja toinen puolestaan vuodelta 1974 ja 150-sivuinen Tam tam -kirjoihin kuuluva teos.
Löytyi seuraava teos:
Nimettömän ruotsalaisen Suomen sotaretki 1918: "stridsrapport"/käännös, toimittanut Robert Alftan, (2008).
Saatavana yliopistokirjastoista. Kaukolainaus oman kirjaston kautta.
Muita viime vuosina julkaistuja ruotsista suomennettuja teoksia ei löytynyt.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannan mukaan teos on julkaistu myös verkkojulkaisuna, mutta ainakaan tällä hetkellä siihen ei ole yhteyttä.
Erilaisia esiintymistaidon ja puheviestinnän kirjoja on julkaistu paljon, ja niistä ainakin Matti Karhun kirja Viesti vakuuttavasti (Infoviestintä Oy, 1997) käsittelee seikkaperäisesti haastattelu- ja tiedotustilanteita esim. yrityksen edustajan ja miksei virkamiehenkin kannalta. Kirja käsittelee aihetta käytännönläheisesti ja antaa vinkkejä mm. haastatteluun valmistautumisesta, toimittajien kohtaamisesta, haastattelun ansoista ja kriisitilanteissa tiedottamisesta. Puhelinhaastattelun kohdalla myös kehotetaan pyytämään esim. 15 minuuttia valmistautumisaikaa ja palaamaan asiaan sen jälkeen.
Ainakin tässä opetuspaketissa on mukana ratkaisuvihko:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tabi+svenska/tabi+svenska/1%2C2%2C4…
Paketin tietojen mukaan näyttää siltä, että 60-sivuinen ratkaisuvihko on tämä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tabi+svenska/tabi+svenska/1%2C2%2C4…-
Se olisi siis saatavilla myös erillisenä.
Kiri on Suomen ortodoksisessa kalenterissa mainittu kutsumamuoto Kyriakoksesta, joka on kreikkaa ja tarkoittaa "herralle kuuluva". Ortodoksissa kalenterissa 500-luvulla eläneen pyhittäjäerakko ja munkki Kyriakoksen muistopäivä on 29.9.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1997
Voit varata ruotsalaisesta kirjastosta kirjan Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukotilaus edellyttää, ettei haluamaasi kirjaa ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun tiedot löytyvät osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu. Siellä on myös linkki kaukopalvelulomakkeeseen, johon täytetään teoksen ja sen tilaajan tiedot. Kun lomake on lähetetty, kaukopalvelun henkilökunta tilaa haluamasi kirjan sellaisesta suomalaisesta tai ulkomaisesta kirjastosta, jossa sitä on saatavilla. Kirja tulee postissa Helsinkiin, ja se lähetetään lomakkeessa mainitsemaasi kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Kirjan saapumisesta ilmoitetaan sinulle sähköpostilla tai...
Näitä voi tiedustella patentti ja rekisterihallituksesta http://www.prh.fi ja sen
kirjastosta/tietopalvelusta
http://www.prh.fi/fi/kirjasto/yhteystiedot.html .
Tilastokeskuksella on yritysrekisteri, josta saa yhteystietoja osoitteita yms. toimialoittain maksua vastaan. Lisätietoja hinnoittelusta saa sähköpostitse yrek@tilastokeskus.fi.
Yksittäisen osakeyhtiön tilinpäätös ym. tietoja ei Tilastokeskuksesta saa, vaan tiedot ovat siellä pelkästään tilastojen tekemistä varten.
Murrearkistossa ei ole tietoa "nokisuutari"-sanasta. "Nokisutari" tarkoittaa nuohoojaa, nokikolaria, johon on taustana noki ja suti.
Sana "nokisutari" ei sekään näytä olevan kovin yleinen. Siitä oli arkistotietoja vain seuraavista pitäjistä: Vihti, Lohja, Nurmijärvi, Ruovesi, Hausjärvi, Hollola, Iitti, Pyhtää, Suursaari, Luumäki, Kaukola, Vuoksenranta, Antrea, Heinävesi, Mikkeli, Jäppilä.
Tietoja on kerätty pitäjistä ennen sotia, mutta niitä on saatu myös eri puolille Suomea sijoittuneilta siirtolaisilta.
Musiikkia, niin kuin muutakin aineistoa, tarjotaan aina tietyn kunnan tai kuntaryhmän kirjastoille, ei koko maahan. Aineistoa tulee Helmet-kirjastoihin tiettyjen, kilpailutettujen tarjoajien kautta. Yksittäistarjouksia tehdään sellaisista (pääosin pienten- tai omakustantajien) levyistä, joista hankintaan tulee esitteitä tai joita joku kirjasto tai asiakas esittää.
Helsingin kaupunginkirjastossa yksittäiset kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti määrärahansa sallimissa rajoissa. Eli Monday-yhtyeen levyä on tarjottu hankittavaksi, ja kaksi Helsingin kirjastoa päätti valita sen kokoelmiinsa.
Kuntien kirjastojen kotisivut ja yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/
Suomen tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetuista teoksista eli esimerkiksi CD-levystä saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön. Kopiointi ei edellytä teoksen omistamista, joten kopioida voi myös lainaksi saatua aineistoa. 50 a §:n mukaan ei kuitenkaan tehokasta teknistä suojausta ei saa kiertää kappaleiden valmistamiseksi vaan ainoastaan katsomista tai kuuntelemista varten.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlexistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Hyviä tekijänoikeutta käsitteleviä teoksia ovat Heikki Poroilan ”Tekijänoikeus ja kirjastot tietoverkkojen maailmassa” (BTJ Kirjastopalvelu, 2006) ja Pirkko-Liisa Haarmannin ”Tekijänoikeus ja lähioikeudet” (3. uudistettu painos;...
Helsingin kaupunginkirjastossa palautus ei ole lainaajakohtainen, joten eri henkilön kortilla lainatut kirjat voivat tulla samalle palautuskuitille. Näin voi käydä, jos edellinen palauttaja ei ole painanut palautusautomaatista Lopeta-kohtaa palautuksen jälkeen. Palautettujen kirjojen lista tyhjenee jonkin ajan kuluttua, mutta jos seuraava palauttaja aloittaa sitä ennen palauttamisen, hän voi saada tosiaan edellisen palauttajan kirjat kuitilleen.
Raimo Hietasen kirjassa Kaavaoppi on frakin kaavat. Kirja on lainattavissa muutamista kirjastoista eri puolilta Suomea. Voit pyytää kirjan kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi.
Myös joiltakin vaattureilta voi ostaa frakin kaavan.
Choir - Boys do't sing -ohjelman lopputeksteissä kuultu sävellys on:
Le carnaval des animaux (Eläinten karnevaali) soitinyhtyeelle, 14 osaa. Säveltäjä Camille Saint-Saëns. Orkesteriteoksen kesto 22 - 30 minuuttia.
Ohjelmassa kuullun osan nimi on Aquarium.
Linkki kappaleen tietoihin. http://en.wikipedia.org/wiki/The_Carnival_of_the_Animals
tai
http://www.youtube.com/watch?v=AsD0FDLOKGA&feature=related
Aquarium -osaa on käytetty lukuisissa elokuvissa.
Muun muassa Malickin Days of Heaven (Onnellisten aika) -elokuvan teemana tai Simpsonien jaksossa
"The Wife Aquatic".- Walt Disney's Beauty and the Beast (Kaunotar ja hirviö) -elokuvan teema on saanut siitä vaikutteita.
Tekijänoikeuslain pykälä 20 sanoo selvästi, että tekijän suostumuksella myytyä tai muutoin pysyvästi luovutetta teoskappaletta saa näyttää julkisesti. Esimerkiksi ostamani taulun saan laittaa julkisesti näytille kysymättä ensin lupaa. Selvennyksenä sanottakoon, että lakiopillisesti näyttäminen ja esittäminen ovat eri asioita: esimerkiksi elokuvateatterissa ei näytetä elokuvia, vaan esitetään, ja tälle esittämiselle tekijänoikeuslaki asettaa rajoituksia. Tatuoinnin julkisessa paljastamisessa taas kyse lienisi sen näyttämisestä, joten tatuoijalla ei pitäisi olla mitään oikeutta kieltää tatuoinnin paljastamista.
