Paulo Coelhon väite on hyvin tunnettu ns. urbaani myytti, jolla kyseenalaistetaan lentoyhtiöiden kännykkäkieltoja.
Englanninkielisen wikipedian tietojen mukaan kännykän vaikutuksista lentokoneen elektronisiin laitteisiin on selvää näyttöä, mutta tämän vaarallisuudesta kiistellään edelleen. Monet lentoyhtiöt ovat sallineet kännykän käytön, mutta toiset yhtiöt (erityisesti Yhdyvaltalaiset) pitävät tiukkaa kielteistä linjaa asiassa. Radioaaltoja lähettävien elektronisten laitteiden käyttö on lennon nousu- ja laskuvaiheessa on yleensä kielletty kaikissa lentoyhtiöissä.
Discovery Channelin tuottama "Mythbusters" (suomeksi Myytinmurtajat) käsitteli ohjelmassaan Coelhon esittämää väitettä. Heidän mukaansa myytti ei pidä paikkaansa. Heidän...
Turun kaupunginkirjaston kortilla voi lainata kaikista Vaski-kirjastoista. Vaski-kirjastoja ovat Turun, Raision ja Naantalin kaupunginkirjastojen lisäksi Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Ruskon ja Taivassalon kunnankirjastot. Lisää tietoa saat kirjastojen verkkosivuilta osoitteesta http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=14100&culture=fi-FI&cont…
Etsitty runo lienee Lauri Pohjanpään Tigranes kokoelmasta Graalin malja (1926). Se on mukana myös Pohjanpään valittujen runojen kokoelmissa Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (WSOY, 1989) ja Valitut runot (WSOY, 1943).
Verkosta löytyy useita lampun valinnassa opastavia sivustoja, mm.
http://www.lampputieto.fi/faktaa-energiansaastolampuista/valomaara/
http://www.airam.fi/tuotesivut%20html/lamput/valintaopas.html
Näiden lähteiden mukaan sopiva energiansäästölamppu olisi 3-5 W. Lampun valinnassa kannattaa huomioida myös lampun kanta, pieni kanta E14 tai normaali kanta E27.
Lastentarhanopettajien eläkeikä määräytyy eläkettä koskevien lakien ja kunnallisen alan sopimusten (mikäli työnantaja on kunta) mukaisesti. Nykyinen laki koskee lähes poikkeuksetta kaikkia ammattiryhmiä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061295
http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39095
Jo ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta eläkeiän ja eläke-etuuksien määräytymiseen vaikuttivat monet seikat ammattinimikkeen lisäksi. Toisin sanoen eläkeikä riippui esimerkiksi henkilölle myönnetyn eläkkeen tyypistä ja työhistoriasta. Vuonna 1966 säädettyyn valtion eläkelakiin voit tutustua seuraavassa osoitteessa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1966/19660280?search%5Btype%5D=pika&s…
Tarkempaa tietoa eläkeuudistuksen vaikutuksista saat...
Kokosävelasteikkoa on vaikea selittää ilman nuottiviivastoa, joten asia voisi selvitä seuraavista linkeistä
http://www.uta.fi/mute/ast17.htm
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=24&la=fi
Stephan Zachariaksen sävellystä In Hof der Reichskanzlei ei ole saatavilla Suomen kirjastoista tai jälleenmyyjiltä. Myöskään Saksan kansalliskirjasto, Deutsche National Biblioteket, ei omista kyseistä sävellystä nuottipainoksena.
Todennäköisesti kappaleen tekijänoikeudet omistaa joko säveltäjä itse tai Der Untergang -elokuvan tuottanut yhtiö Constantin Film eikä kappaleesta ole painettu nuotteja jälleenmyyntiin.
http://www.constantin-film.de/1/home/
http://www.multibase.fi/tuotteet/julkaisutoiminta/kirja_tekijanoikeuksi…
http://www.teosto.fi/fi/opas_kuluttajalle.html
Hei
Lyhyt vastaus kysymykseesi on EI. Ruoka on paljon muutakin kuin vitamiinit, lisäravinteet tai hivenaineet. Esimerkiksi ruoassa oleva ravintokuitu joka kulkee suoliston läpi imeytymättä vaikuttaa monin tavoin ihmisen terveyteen. Kuidut voivat mm. virittää hormoneja ja saada aikaan kaikenlaista muutakin elimistössämme mitä emme vielä edes tarkasti tiedä.
Ruoassa on lisäksi tuhansia aineita, joita emme tunne ja jotka toimivat eri tavalla kuin pillereissä. Kombinaatioita on lukemattomia erilaisia eivätkä esim. antioksidantit toimi jos niitä antaa yksitellen. Yhteenvetona. Pureskelemalla ruokaa ihminen voi pidemmän päälle parhaiten. Pelkillä pillereillä ihminen ei voi hyvin. Päinvastoin pilleridieetillä hän todennäköisesti kuolee...
Historian kirjoja, jossa käsitellään myös Helsinkiä talvisodan aikaan ovat Helsinki sodassa, tekijänä Aake Pesonen (Kirjayhtymä 1985), Aarni Krohn: 30.11.1939 :Talvisodan ensimmäiset tunnit (Tammi 1989) ja Talvisodan pikkujättiläinen, toimittaneet Jari Leskinen ja Antti Juuti-lainen (WSOY 1999). Myös dvdlevynä ja videona löytyy Helsinki sodassa 1939-1945, käsikirjoittajana Kari Uusitalo.
Talvisodan kokemuksia on esim. muistelmateoksissa May-Bee: Talvisodan päiväkirja (Minerva 2008), Leena Ormio: Sotaan loppui lapsuus (Kirjapaja 2001), Maiju Pettinen: Sama kaiku on askelten (2006) ja Näin minä muistan: Sotavuosien 1939-45 nuori ikäpolvi kertoo elämästään, toimittanut Oili Järvi (2002)
Romaaneja, jotka kuvaavat Helsinkiä talvisodan aikaan...
Tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannasta löytyi muun nimistöntutkimuksen lisäksi julkaisut:
KEPSU, Saulo
Uuteen maahan : Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005.
HAGELSTAM, Katja
Hetki Helsingissä / Wenzel ja Katja Hagelstam ; Roosa Toivonen ja Pietke Visser. WSOY, 2007
Kirjat ovat myös Joensuun seutukirjastossa. Jälkimmäinen ei ole varsinaisesti nimistöntutkimus, mutta kertoo Helsingin rakennusten (ja nimien) historiasta.
Ruotsiksi löytyivät seuraavat, joista ainakin opinnäytetyö koskee suoraan aihetta:
Aarnikuru, Tanja
Herrgårdsnamn i Nyland / Tanja Aarnikuru, Mirkka Reunanen. [Tampere], 2001. - Pro gradu -työ : Tampereen yliopisto, kieli- ja käännöstieteiden laitos, pohjoismaiset...
Kaikki näkevät unia. Niitä on vaikea muistaa, sillä uni alkaa hälvetä mielestä heti herättyä. Kyse on siis unohtamisesta.
Voimme itse vaikuttaa unien muistamiseen. Kunnollinen kahdeksan tunnin yöuni auttaa sekä halu muistaa unia. Tässä yksi muistikikka: Sano itsellesi ennen nukahtamista: "Näen tänä yönä unen ja muistan sen herättyäni." Kirjoita uni muistiin heti herättyäsi. Pidä yöpöydällä vihko ja kynä valmiina.
Rahtilaivoista löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista: Vapaalahti; Hannu: Suomalaiset rahtilaivat 1970-80 osat 1 ja 2, Suomalaiset rahtilaivat 1960-1969, Malmberg, Thure: Bore 1897-1997, vuosista suomalaista merenkulkua, Karonen, Petri: Enso-Gutzeit oy laivanvarustajana: Oy Finnlines ltd ja merivienti vuosina 1947-1982, Pietikäinen, Matti: The Finnlines fleet 1947-1997 ja Vainio Martti: Hackmanin laivat: havaintoja Hackman & Co:n omistamista lavoista vuosien 1793-1991 aikana.
Muistelmateoksia ovat mm. kirjat Skogberg, Kurt: Bogsvall och kölvatten: Sjömansminnen och upplevelser från ”då och nu”, segelfartyg och supertankers i späänande jämförelse, Villa, Kyllikki: Vanhan rouvan lokikirja, Rouvari, Erkki: Nuoruuteni satamat, Lehtonen...
Jos kirjan nimi sisältää kaksi tai useampia sanoja, kirjoitetaan yleensä vain ensimmäinen isolla kirjaimella eli näin: Vanha testamentti ja Uusi testamentti. Myös Raamattu kirjoitetaan isolla kirjaimella.
Monet Raamatun kirjat alkavat henkilönnimellä, jolloin ne kirjoitetaan tietenkin isolla kirjaimella, esim. Hesekielin kirja, Hoosean kirja, Esran kirja, Nehemian kirja, Markuksen evankeliumi jne.
Yleensä myös muut Raamatun kirjat kirjoitetaan isolla kirjaimella: Apostolien teot, Valitusvirret, Roomalaiskirje, Galatalaiskirje. Kielitoimiston sanakirjan mukaan Ilmestyskirjan voi kirjoittaa pienellä tai isolla kirjaimella. Alan kirjallisuudessa kuitenkin selvästi suositaan isoa alkukirjainta.
Lähteet:
Osmo Ikola: Nykysuomen käsikirja
Terho...
Fanni on Suomessa rinnakkainen kirjoitusasu nimelle Fanny, joka on alkuaan Franciscan englantilainen hellittelynimi. Miehennimestä Franciscus johdettu Fransisca (Suomessa myös muodossa Fransiska) merkitsee 'ranskatarta'. - Karjalassa Fanni on ollut lyhentymä 'Jumalan soihtua' merkitsevästä Teofanosta eli Theofaniasta. Kirjoitusasu Fanni on aina ollut Fannya harvinaisempi. Fanny on ollut suosittu etenkin ruotsinkielisten tyttöjen nimenä, ensin 1800- ja 1900-luvun vaihteen tienoilla ja uudelleen 2000-luvun alussa.
Aurora on kreikkalaista alkuperää oleva nimi, joka merkitsee 'aamuruskoa'. Nimeä kantoi roomalaisten aamuruskon jumalatar. Suomessa Aurora-nimeä teki tunnetuksi keisarin hovineito Aurora Karamzin (1808-1902). Suomen almanakassa...
Eino Ketolan kirjassa Vihdin historia 1918-1965 (ensimmäinen osa 1918-1939, 1996) kerrotaan, että Martti Olavi Satuli sai 8.4.1930 liikenneluvan bussilleen linjalle Otalampi-Helsinki. Kesäkuun 22. päivänä 1931 hän sai luvan myös toiselle autolle. (s. 306)
Sitä ennen oli Vihtiin ollut linja-autoliikennettä jo vuodesta 1924. Bussi liikennöi Helsingin ja Nummelan väliä (s. 305).
Adaliina on rinnakkainen kirjoitusasu nimille Adeliina, Adelina, Adeline, Adelin ja Adéle. Nimipäivää Adaliinalle ei löydy suomalaisesta kalenterista. Nimet ovat kantanimen Adelheidin muunnoksia. Esim. Ranskassa kunnioitettu Adelina oli Englannin kuninkaan ja Normandian herttuan Vilhelm Valloittajan pojantytär, joka kuoli Normandiassa sijainneen La Blanchen luostarin abbedissana v. 1125 (muistopäivä 20.10.)
Nimen osa Ada, suomal. muoto Aada, on alun perin saksalainen lyhentymä adel-alkuisista nimistä, kuten Adelheid, Adelgunda. Nimien taustalta löytyy merkitys ”aatelinen, jalosukuinen”. Euroopassa Adaa on vanhastaan käytetty myös Adelan, Adelen ja Adelaiden kutsumamuotona ja Suomessa Ada on ollut muun muassa Adalmiinan ja Adolfiinan...
HelMet kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Lääketieteen termit, Duodecimin selittävä suursanakirja, Duodecim 2007.
Hervonen, Antti, Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo 2000.
Hopkins, Maritta, Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille, Tampereen yliopisto 1993.
Korkeiden kokinhattujen (la toque blanche) alkuperästä on esitetty useita teorioita, joista mitään ei voida ehdottoman varmasti osoittaa muita oikeammaksi. Yhden teorian mukaan malli on peräisin kreikkalaisten ortodoksipappien päähineistä. Luostarit tarjosivat turvapaikkoja barbaareilta ja niihin paenneiden joukossa oli keisarillisen perheen palveluksessa olleita kokkeja, jotka luostarien keittiöihin sijoituttuaan ottivat eräänlaisina valepukuina käyttöön isäntiensä asuja muistuttavat kaavut ja päähineet sulautuakseen joukkoon paremmin - valkoiset mustan asemesta. Maltillisempien tulkintojen mukaan nykymallinen kokinhattu on vähittäisen kehityksen tulosta. Tavallisimmin ansio mallin kehittämisestä suodaan ranskalaisille - samoin sen...
