Frank-monihaussa "Kaikki kirjastot" -valikko listaa
kaikki kirjastojen kokoelmatietokannat, joista Frank voi hakea. Siinä ei ole oletuksena kaikki tietokannat valittuina, sillä Frankin nykyisessä versiossa haku kaikista tietokannoista ei välttämättä toimi aina oikein eikä ainakaan kovin nopeasti. Kaikki tietokannat voi valita valikosta esim. klikkaamalla ensimmäistä tietokantaa ja sen jälkeen vaihto-painiketta pohjassa pitäen klikkaamalla viimeistä tietokantaa.
Frankin uudessa versiossa on kaikki tietokannat -valinta toteutettu
käyttäjäystävällisemmin. Uusi versio pyritään saamaan vielä tässä kuussa käyttöön.
Hei!
Kyllä voit lainata, kun osoitteesi on edelleen Suomessa. Huomioi kuitenkin, että lainat pitää palauttaa sen kaupungin kirjastoon josta olet lainat tehnyt.
Eduskunnan puhemiehen oikean käden puolella olevassa aitiossa istuu eduskunnan virkamiehiä, mm. täysistunnon tulkki ja istuntojärjestelmän päivittäjä, jotka avustavat täysistuntotyössä.
Vakituista asumista veneessä koskevat useat lait ja asetukset. Usein ne ovat samoja, jotka koskevat muutakin asumista. Huomioon on otettava
ympäristönsuojelu (esim.Merenkulun ympäristönsuojelulaki 29.12.2009/1672), maankäytöön ja rakentamiseen liittyvät säädökset (esim.Maankäyttö ja rakennusasetus 10.9.1999/1123), turvallisuusmääräykset, vakuutukset, kuntien omat säännöt ja määräykset ym. Hyvä lähde tärkeimmistä näkökohdista on julkaisu Anu Mansikka: Asuntolaiva-asuminen Helsingissä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2005:2.
Väinönputken tieteellinen nimi, Angelica archangelica, on lähtöisin keskiaikaisesta legendasta, jonka mukaan kasvi tuli Keski-Euroopan luostaripuutarhoihin munkkien mukana, joille arkkienkeli Gabriel,(toisen version mukaan Rafael), oli osoittanut sen ruton lääkkeeksi.
Legendan mukaan enkeli toi itse ko. kasvin eräälle munkille. Legendasta on siis eri versioita. Toisen version mukaan kyseessä oli arkkienkeli Gabriel ja toisessa Rafael. Siksi ei voi sanoa kumpi nimi on oikea. Legendoista yleensäkin on usein eri versioita, koska ne perustuvat myytteihin eikä tosiasioihin.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Sano se kukkasin: kasvit vertauskuvina (1992), s. 134.
Peltola, Aili: Suuri yrtti- ja maustekirja (1983) s.237.
Suomen kaniyhdistyksen sivulla http://www.kaniyhdistys.com/www/ on kohdassa rodut kerrottu, että kirjasta Nordisk kaninstandard ollaan tekemässä suomenkielistä versiota, mutta se ei ole vielä ilmestynyt. Kirja löytyy ruotsiksi Libris-yhteisluettelon mukaan kahdesta kirjastosta Ruotsista ja norjaksi joistakin Norjan kirjastoista Sambok-luettelon mukaan. Kirjan tai kopiot rodun standardista voit saada kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Kysymyksen säkeet ovat peräisin Alpo Noposen runon Vuosileikki marraskuuta käsittelevästä säkeistöstä. Koulujuhlaan 12 eri kuukausiksi puetun lapsen esittämäksi tarkoitettu runo on julkaistu mm. Noposen runokokoelmassa Nuoruuden muistoksi : viisikymmentä runoa (Ponkala, 1912), Joulupukki-lehden vuoden 1906 numerossa (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/22825/1906_ocr.pdf…) sekä antologiassa Pieni aarreaitta [3] : Runoaitta (WSOY, 1993).
Fennica-tietokannan mukaan ”Nuorten kirjakerho” -sarjaan kuuluisi 62 kirjaa. Sarjan ensimmäinen kirja oli George Lazenbyn ”Hyljesaaren arvoitus” (RV, 1974) ja viimeinen Jukka Mäkisen ”Löytö” (RV-kirjat, 1984). Täydellisen listauksen saat esiin osoitteesta https://finna.fi, kun valitset hakutavaksi ”teoksen nimi” ja nimeksi ”Nuorten kirjakerho”. Kohdasta ”Lajittelu” voi valita ”vanhimmat ensin”, niin saat kirjat näkyviin ilmestymisjärjestyksessään.
”Nuorten kirjakerho” on eri sarja kuin ”Suuri nuorten kirjakerho”, jota Suuri Suomalainen Kirjakerho julkaisi vuodesta 1976. ”Nuorten kirjakerhon” taustalla oleva kustantaja RV on lyhenne helluntailaisesta Ristin Voitto -järjestöstä, joka on julkaissut jo 1900-luvun alusta lähtien uskonnollista...
Kappaleen nuotteja ei näyttäisi valitettavasti ilmestyneen painettuna. Pelkät sanat löytyvät teossarjan ”Toivelauluja” osasta 58 (Musiikki-Fazer, 1964), mutta sitäkin on huonosti saatavilla.
Viola-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että kappaleen nuoteista olisi valokopio Suomen Jazz & Pop Arkistossa, joka sijaitsee Helsingissä. Aineistoa ei anneta kotilainaan, mutta siihen voi tutustua arkiston tiloissa ja mahdollisesti ottaa myös valokopioita siitä. Jos haluat tiedustella asiasta tarkemmin, Suomen Jazz & Pop Arkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php.
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kysymääsi kirjaa ole missään Suomen kirjastoissa. Tutkin osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi löytyvällä Frank-monihaulla tilannetta, mutta huonolta se tosiaan näyttää.
Kirja on silti mahdollista tilata ulkomailta kirjaston kaukopalvelun kautta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/kaukopalvelu/. Siellä olevalla lomakkeella voi itse tehdä kaukotilauksen. Ulkomailta tilaaminen on vain melko kallista, sillä Pohjoismaiden ulkopuolelta tilatusta kirjasta voi joutua maksamaan 25 euroa. Siksi saattaisi tulla halvemmaksi hankkia kirja suoraan ulkomailta.
Meillä vastaajilla ei ole juridista pätevyyttä laintulkintaan, joten tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varminta tietoa saa kääntymällä ammattilaisten puoleen.
Tekijänoikeudellisesta näkökulmasta sävellyksestä tehty sovitus on muunnelma. Tekijänoikeuslain 2 § antaa tekijälle yksinoikeuden määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta ja saattamisesta yleisön saataviin niin muuntamattomana kuin muunneltuna. 4 § täsmentää vielä, että muunnelmaa koskevat alkuperäisen teoksen rajoitukset, jollei muunnelmasta synny omaa itsenäistä teosta, joka ei ole enää sidoksissa alkuperäiseen teokseen. Näin tuskin on sovituksen kohdalla, joten sovituksen julkaisemiseen tarvitaan alkuperäisen tekijän lupa.
Tekijäoikeuslakiin...
Kirjassa Eero Kiviniemi: Suomalaisten etunimet / 2006 kerrotaan kalenterinimien valintaperusteista sivulla 159 näin: "Jos jonkin nimen haltijoiden lukumäärä näyttää ylittävän tuhannen kastetun rajan ja tuo nimi on vielä useimmiten etunimenä, sille on alettu eräin varauksin etsiä paikkaa kalenterista".
Varsinaista suomenruotsalaista lastenkirjallisuutta esittelevää, kattavaa tietokantaa tai vuosittaista kirjaluetteloa ei ole valitettavasti olemassa.
Bokkatalogen on ehkä lähimpänä kaipaamasi luetteloa. Lehti sisältää suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittelyä ja se julkaistaan vuosittain. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa: http://bokkatalogen.fi/bokkatalogen/ Lehdessä on paljon muutakin kuin lastenkirjallisuutta. Tällä hetkellä luettavana on vuoden 2008 ja 2009 lehdet.
Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti ylläpitää vuorostaan ONNET-tietokantaa, josta voit etsiä suomalaista lastenkirjallisuutta ja sen tutkimusta. Tässä on siihen suora linkki: http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Tietokannassa voi...
Vaski-tietokannan mukaan Turun kaupunginkirjastosta löytyy 3 venäjänkielistä teosta, jotka käsittelevät kysymääsi aihetta kuvataiteessa. Maalaustaiteesta kertoo PODVIGU 40 let : [albom] / [avtor-sostavitel Emma Pugatseva ; avtor stupitelnoi statji Kirill Moskalenko] Moskva : Sovetski hudoznik, 1985.
Julistetaiteeseen taas keskittyvät osat 2 ja 3 sarjasta SOVETSKI polititseski plakat : iz kollektsii Gosusarstvennoi biblioteki SSSR imeni V. Il. Leninareproduktsii 1950-1970-e gody.
Muut sosialistiseen realismiin keskittyvät kirjat ovatkin sitten muilla kielillä, lähinnä suomeksi ja englanniksi. Pääset niihin helpoiten käsiksi Vaski-tietokannan kautta (www.turku.fi/vaski) käyttämällä asiasanoina sosialistinen realismi ja Neuvostoliitto....
Anna Kortelainen on kirjassaan Päivä naisten paratiisissa (2005) tehnyt katsauksen tavarataloromaaneihin s. 98-107. Suomennettuihin kuuluu:
- Emile Zola : Naisten paratiisi (Naisten aarreaitta)
- Siwertz, Sigfrid: Suuri tavaratalo (1933)
- Kihlman, Christer: Gerdt Bladhin tuho (1987)
- Martin, Steve : Tavaratalon tyttö (2004)
Sekä Sophie Kinsellan Himoshoppaaja –kirjat.
Olen itsekin nähnyt Virpi Suutarin ohjaaman elokuvan. Kuva-aineiston alkuperä on paras selvittää suoraan ohjaajalta tai tuotantoyhtiöstä,
tuottaja on Cilla Werning. Elokuvassa ei paikallisten mukaan näyttänyt olevan mitään "uutta aineistoa" vaan kuvat ovat Tornionjokivarresta ja still-valokuvia. Mikä on tämä "etelän media"?
30-40 -luvuilla saksan kieli oli arvostetussa asemassa ja nuoret käyttivät varmasti kaiken kielitaitonsa minkä itsestään irti saivat, ja vähän ylikin - saihan tulkki maallista hyvää ja arvonantoa. Muistelmia tuolta ajalta:
Erkki Hiilivirta. Putkiruutia. Poikajuttuja saksalaisvuosilta, 1999
Erkki Saraste. Lapsena ja koulupoikana Rovaniemen kauppalassa, 2002
ja Marianne Junila historiantutkimus Kotirintaman aseveljeyttä,...
Oulun kaupunginkirjastossa ei ole Salmetar -lehteä. Sitä voi kaukolainata Kuopion kaupunginkirjastosta mikrofilminä. Kaukolainapyynnön voi laittaa puhelimitse (p. 044-7037331) tai kaukolainapyyntölomakkeella http://www.oulu.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukolaina.html . Kaukolainan toimitusmaksu on 1,00 euroa/pyyntö. Kerrallaan saa viisi mikrofilmirullaa. Lukusalissa (p. 08-558 47321) (3. krs) on mikrofilminlukulaite, jonka voi varata käyttöönsä.
