Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi kerrotaan että Patrik on perua latinan Patriciuksesta jolla tarkoitetaan ylimystä, jaloa miestä.
Patrick on Irlannin suojeluspyhimys.
Kielenkäyttöämme ohjaamaan pyrkivä uusin arvovaltainen ohjenuora
Kielitoimiston sanakirja. - Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006
määrittelee paljasjalkaisen 'syntyperäiseksi'.
Yhtä suvaitsevainen on myös slangisanakirja
Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja / laatineet Heikki Paunonen ja Marjatta Paunonen. - 5. p. - WSOY, 2005.
Aikanaan Helsingissä on käytetty samassa merkityksessä sanaa 'paljasklabbinen'.
Petersenin sävellykseen Yli rajojen nuottia löytyy vain Suomen Jazz- ja Poparkistosta, info@jazzpoparkisto.net. Seireenien kutsu -kappaleeseen ei nuottia löytynyt lainkaan maakuntakirjastojen tietokannasta eikä myöskään Suomen kansalliskirjaston Viola-tietokannasta, johon on tallennettu tiedot kaikista Suomessa ilmestyneistä nuoteista vuodesta 1977 alkaen. Syysunelmia-nimisen kappaleen (Songe d'automne) nuotit löytyvät mm. Suuren toivelaulukirjan osasta nro 6, kappaleen on säveltänyt Archibald Joyce ja sitä on esittänyt myös Jörgen Petersen.
Nuotti löytyy ainakin Demis Roussosin nuottikokoelmasta "Demis Roussos". Kokoelmaa on saatavissa ainakin Tampereen ja Jyväskylän kirjastoista. Suomalainen nimi kappaleelle on "Vain sinusta elän" - tämä kappale on mukana Marionin ja Fredin nuottikokoelmissa, jotka ovat lainattavissa mm. Mikkelin kirjastosta. Saat haluamasi nuotin myös lähimpään kirjastoosi pyytämällä sen kaukolainaksi oman kirjastosi välityksellä.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi mainitaan, että Ariela ja Ariella -nimet ovat Arielin sisarnimiä. Ariel tarkoittanee hepreaksi jumalan leijonaa.
Sariellan selitystä siitä ei suoraan löytynyt. Sari on Saaran muunnos. Saara on heprean ruhtinatar, prinsessa. Ella on Elinan (Helenan) tai Eleonooran lyhennys. Englannissa ajatellaan sen tarkoittavan kaunista keijukaista. Helena on alkuaan kreikan loistavaa, säteilevää merkitsevä sana.
Lisää merkityksiä löydät Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta.
Kaarina Helakisan runo "Iltalaulu Riikalle" löytyy esim. seuraavista teoksista:
Helakisa, Kaarina: Posetiivi (WSOY, 1976)
Helakisa, Kaarina: Annan ja Matiaksen laulut: Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88 (Otava, 1988)
Helakisa, Kaarina: Niille joilla on nauravat korvat: valitut runot (Otava, 2008)
Näissä kaikissa runon nimenä on "Iltalaulu Riikalle".
Tässä muutamia linkkiehdotuksia aiheeseesi:
http://utain.uta.fi/2007s/10/40750.html
Utain artikkeli "Haista brändi". Sivun alareunassa on muutama muu mielenkiintoinen linkki aiheesta.
http://www.scentia.fi/index.html
Scentia maahantuo amerikkalaisen ScentAirin tuotteita. Sivuilla on linkki HBL:n artikkeliin tuoksubärndäyksestä (HBL 6.1.2009)ja Radio YLEn haastattelu tuoksumarkkinoinnista.
Katso myös nämä artikkelit:
http://www.talouselama.fi/uutiset/article167987.ece
http://www.m-cult.net/mediumi/article.html?id=40
Hae itse lisää aiheesta (esim. Google ja muut hakukoneet)sanoilla: tuoksubrändäys, tuoksumarkkinointi, emotional marketing, sensory branding, ambient design.
Kirjoja aiheesta olikin vaikeampi löytää. Kannattaisikohan vilkaista...
Mitään kovin näppärää tapaa siihen ei valitettavasti taida olla olemassakaan. HelMet-verkkokirjastossahan ei ole mahdollista käyttää alkukieltä hakuteminä, joten haku täytyy tehdä Kansallisbibliografia Fennicasta ( https://finna.fi ). Sielläkään se ei käy aivan helposti.
Kaiken vironkielestä suomennetun aineiston kyllä saa esille yksinkertaisesti. Valitse Fennican etusivulta Tarkennettu haku ja siellä hakutyypin pudotusvalikosta kohta Alkup.kieli. Kirjoita hakukenttään est ja napsauta Hae. (Kielikoodit löytyvät täältä: https://finna.fi ).
Kaunokirjallisuuden suodattaminen erilleen tästä hausta ei kuitenkaan ainakaan tällä hetkellä onnistu, koska Linnea-tietokantojen luettelointiformaatti on muuttunut. Siirtyminen uuteen formaattiin...
Saarijärven Paavo -käännöksen "kuri"-sanalla lienee tavoiteltu sen itsehillintää, pidättyväisyyttä ja harkitsevaisuutta tarkoittavaa merkitystä.
"Hyvän vuoden tullessa vaimo tahtoisi leipoa puhtaasta viljasta - muistettakoon, että sitä pidettiin sydänmaan kansan keskuudessa upporikkauden todistuksena - , mutta Paavo palauttaa hänen mieleensä lähimmäisrakkauden velvoituksen kovaonnisempaa naapuria kohtaan ja kehoittaa jälleen sekoittamaan leipään puoleksi pettua."
Lähteet:
Nykysuomen sanakirja
Lauri Viljanen, Runeberg ja hänen runoutensa : 1804-1837
Kengurut, kuten muutkin pussieläimet syntyvät ennenaikaisesti pussieläinten epätäydellisen istukan takia. Poikanen kiipeää synnyttyään emonsa pussiin ja tarttuu tiukasti emon nisään, ja saa ravintonsa sitä kautta. Tietoa pussieläimistä mm. tästä Tieteen kuvalehden artikkelista:
http://www.tieteenkuvalehti.com/polopoly.jsp?d=195&a=1219&id=7036_1
Pikkuserkku (l. toinen serkku) on ilmaus, jota käytetään serkkujen lapsista suhteessa toisiinsa. Henkilöt ovat toistensa pikkuserkkuja, mikäli heidän vanhempansa ovat serkuksia, eli heillä on yhteiset isoisovanhemmat, mutta eri vanhemmat ja isovanhemmat.
Päivi on lyhentymä etunimestä Päivikki, vanhalla -kki-päätteellä muodostettu nimi, joka aikoinaan luotiin naispuoliseksi vastineeksi Päiviölle. Nimi edustaa samaa vuorokaudenajoista saatua ryhmää kuin Aamu ja Ilta. Päivä-sanalla on varma etymologinen vastine kaikissa lähisukukielissämme ja saamessa. Kaikissa kielissä sana merkitsee sekä päivää että aurinkoa. Päivikin, Päivin ja Päivän sijoitus almanakkaan kesäkuun 16. päivälle liittyy juuri tähän: päivä on pitkä ja aurinko eli päivä paistaa. Nimet tuovat mieleen auringonpaisteen ja kuvastavat siten toivetta, että lapsen elämänpolku olisi onnellinen ja valoisa.
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Kustaa Vilkuna, Etunimet
Janus-lehti kuuluu Tampereen pääkirjaston Metson käsikirjastokokoelmiin. Kuluvan vuoden lehdet ovat luettavissa käsikirjastossa, ja vuosikerrat 1994-2007 löytyvät varastosta. Lehtiä ei voi lainata, mutta niistä voi ottaa valokopioita kirjastossa.
Ann M. Martinin kirjasarjan pohjalta on tehty elokuva. Vuonna 1995 valmistuneen The Baby-Sitters' Club - lastenlikkojen klubi -komedian ohjasi Melanie Mayron. Elokuva löytyy pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista videokasettina:
http://www.helmet.fi/record=b1012393~S16*fin
Rikoslain 23 luvun 3 § säätää rattijuopumuksesta ja 4 § törkeästä rattijuopumuksesta.
3 §:ssä käytetään ilmaisua "kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa".
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L23P3
Viime kädessä lakia tässä tulkitsee Korkein oikeus. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä rattijuopumuksesta löytyy sivulta
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/haku.php?search%5Btype%5D=pika&s…
Ennakköpäätös KKO:2007:78
"Pysäköitynä olleen auton oikeanpuoleisella etuistuimella istunut alkoholia nauttinut matkustaja oli yrittänyt käynnistyspainiketta painamalla käynnistää auton moottoria saadakseen lämpöä auton sisätiloihin. Koska auton vaihde ei ollut ollut vapaalla eikä käsijarru päällä, auto oli liikkunut 1,5 metriä...
Muuta selitystä ei löytynyt.
Suomen sanojen alkuperä. 3 : R-Ö Etymologinen sanakirja, selitys:
saletti (puhekielen uudismuodoste/ uudempi sana) amerikansuomesta, käytetty paikoin Etelä-Pohjanmaalla ja ympäristössä) selvä, varma, taattu ("saletti juttu"). Engl solid mm. tukeva, luja ,varma. Lähteenä: Pertti Virtaranta 1992 Amerikansuomen sanakirja s.181
Seuraavat sanakirjat tuntevat myös sanan saletti, antaen selityksen:
selvä, varma, taattu.
Oikeeta suomee : suomen puhekielen sanakirja / Vesa Jarva, Timo Nurmi
Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja / laatineet Heikki ja Marjatta Paunonen
MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0
Etsimäsi kappale (Helmikuu on tullut) löytyy mm. seuraavista nuottikirjoista:
Kodin juhlien laulukirja (Kirjapaja 1998), Lasten toivelaulukirja (Fazer Musiikki 1981), Matin ja Maijan laulukirja (Kokonuotti 1990), Musiikin maailmaan : lauluja ja runoja (Weilin & Göös 1997)
Kaikki yllä mainitut nimekkeet sisältyvät Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin. Halutessasi saat lisätietoja joko pääkirjaston lastenosastolta (182321) tai musiikkiosastolta (182325).
Ilmeisesti käsitteelle ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä. Lyhennesanakirjoista ei löytynyt lyhenteelle WCF minkäänlaista selitystä. Yritin suomentaa termiä eri tavoin (maailman uskontojen kongressi, maailmanuskontojen kongressi, uskontojen maailmankongressi) ja etsiä Googlen avulla sivuja, joissa näitä termejä olisi käytetty.
Haulla maailman uskontojen kongressi sain hakutulokseksi linkin Kirkkohallituksen asettaman monikulttuurisuustyöryhmän mietintöön ( http://www.evl.fi/kkh/to/m_muutt/mm-99.pdf ), jossa käytetään termiä Maailman uskontojen kongressi erisnimen tavoin.
Myös muilla sivustoilla oli käytetty samaa termiä, mutta pienellä alkukirjaimella kirjoitettuna.
Ehkäpä tuota suomennosta voisi käyttää, käännöksen oikeellisuutta...
Muistelmia lapsuudesta Helsingissä ovat esim. Marja Linnankiven Töölön tyttö, Hellevi Arjavan Minne pääsi kiltti tyttö, Hans Kronlöfin Santahaminan poikia, Salme Saureen toimittama Minun Helsinkini sekä Minun kaupunkini, jossa tunnetut suomalaiset kertovat Helsingistä. Lapsuudesta Helsingissä kertovia romaaneja ovat mm. Bo Carpelanin Lapsuus, Agneta von Koskuellin Savumerkkejä, Kjell Westön Isän nimeen, Pirkko Saision Elämänmeno ja Pienin yhteinen jaettava, Reko Lundanin Ilman suuria suruja, Laura Honkasalon Sinun lapsesi eivät ole sinun, Össi Nikulan Isän tyttö ei itke, Marina Wallmanin Kuja ja Annika Sandelinin Saderunoilijan tytär. Lastenkirjoista voisi mainita Bo Carpelanin Anders sekä Julius- sarjat, Karin Kihlmanin Kaisa keisarin...
