Valitettavasti emme voi antaa kännöspalveluita. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä johonkin käännöstoimistoon, joita löytyy esimerkiksi googlen http://www.google.fi kautta tai etsiä joku latinankielentaitoinen muilla keinoin. Kirjastoista löytyy kyllä latinan sanakirjoja, oppikirjoja sekä fraasisanakirjoja. Jyväskylän yliopistossa latinaa voi opiskella pääaineena, joten ainakin sieltä löytyy asiantuntemusta:
http://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/latina
Kirjastoilla ei ole yhteistä tietokantaa poistettaville kirjoille. Kun kirja on poistettu rekisteristä, se joko laitetaan myytäväksi tai laitetaan paperinkeräykseen riippuen kirjan kunnosta.
Surutyötä, kuolemaa ja muita vastaavia asioita käsitteleviä kirjoja on julkaistu paljon. HelMet-verkkokirjaston, http://www.helmet.fi ,tietokannasta löytyviä aihetta käsitteleviä lapsille sopivia kirjoja saattaisivat olla esim. Tiina Holmbergin Kun maasta sataa vettä, Gary Oliverin Lapsen tunteet -sarja, Päivi Franzonin Surusaappat ja Piilo: kirja lapsille ja nuorille, jotka surevat. Lasten kanssa aihetta voi lähestyä myös satujen kautta. Tällaisia ovat esim. Grimmin sadut, hölmöläissadut ja kansansadut. Nuorille sopivia aihetta käsitteleviä kirjoja ovat mm. Hän on kanssani kumminkin: vanhempansa menettäneet lapset ja nuoret kertovat, Kun ystävä kuolee: kirja nuorille surusta ja selviytymisestä ja Liian iso ikävä: nuoret kertovat...
Vuonna 1955 voimaan tulleen kalenteriuudistuksen oleellinen sisältö oli seuraava (Kirkkolain 18. pykälä, Suomen asetuskokoelma 1953/535, 23.12.1953):
1)juhannuspäivä siirrettiin kesäkuun 24. päivältä kesäkuun 20. ja 26. päivän väliseen lauantaihin,
2)Marian ilmestyspäivä siirrettiin maaliskuun 25. päivältä maaliskuun 22. ja 28. väliseen sunnuntaihin, niinä vuosina jolloin tämä päivä olisi palmusunnuntai tai pääsiäinen kuitenkin palmusunnuntaita edeltävään sunnuntaihin,
ja
3)lokakuun 31. päivän ja marraskuun 6. päivän väliseksi lauantaiksi muodostettiin uusi pyhä, pyhäinpäivä.
Kalentereissamme toki oli jo ennen tätäkin ollut "pyhäinmiesten päivä" marraskuun 1. päivän kohdalla, mutta se oli ollut tavallinen arkipäivä, minkä vuoksi aiheeseen...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita kirjanpidon kirjoja. Kirjojen saatavuustiedot löydät HelMet-aineistohaun kautta osoitteessa http://www.helmet.fi ja sanahaulla kirjanpito perusteet.
Kirjanpidon ohjeita löytyy esimerkiksi teoksista: Tomperi, Soile: Käytännön kirjanpito.
Mikäli etsiskelet kirjoja joissa esitellään tiivistetysti eri filosofeja ja filosofisia suuntauksia, voisivat tutustumisen arvoisia olla esimerkiksi seuraavat teokset:
Saarinen, Esa: Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin (Wsoy, 1995)
Saarinen, Esa: Filosofia (Wsoy, 1999)
Nykyajan filosofia (Wsoy, 2002)
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Sharon Osbournelta on julkaistu elämäkerta Extreme: my autobiography v. 2005. Teos on käännetty ja julkaistu suomeksi v. 2006 nimellä Täysillä: omaelämäkerta. Molempia kirjoja saa lainaksi kirjastoista. Suomenkielisestä kirjasta on painos loppunut, joten sitä ei enää saa kirjakaupoista, mutta englanninkielistä teosta näyttäisi olevan myytävänä ainakin nettikirjakaupassa.
Hämeenlinnan pääkirjastossa (Lukiokatu 2) näyttää olevan esim. Kotiliesiä vuodesta 1923 lähtien ja Hopeapeiliä vuodesta 1940 lähtien. Kannattaa ehkä vielä varmistaa asia sieltä Hämeenlinnasta, kirjaston yhteystiedot tässä http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/yhteys1.htm . Helsingissä näitä ynnä muita vanhoja lehtiä voi käydä lukemassa Pääkirjastossa Pasilassa.
Kumpaakin kirjaa on tilattu Vantaalle ja muihin pääkaupunkiseudun kirjastoihin useampia kappaleita, mutta ne eivät ole saapuneet vielä kirjastoihin. Koska odotettava ilmestymisaika on kummassakin kirjassa kesäkuu 2008, ne voivat tulla piakkoin kirjastoihin. Heti kun kirjoja on näkyvissä HelMet-verkkokirjastossa, voi niitä varata.
HelMet-verkkokirjaston Omien tietojen Lainaushistoriaan kirjautuvat lainat sen tallentamisen aloittamisen jälkeen siinä järjestyksessä, kun ne on lainattu. Lainaushistorialistan järjestystä ei valitettavasti pysty muuttamaan, mutta otamme mielellämme vastaan kaikki palvelun kehittämisehdotukset.
Koska Ison-Britannian imperiumi oli mahtavimmillaan Viktorian aikana, on sen asioita ja vaiheita käsitelty runsaasti kaikissa yleisen historian yleisesityksissä, joita ei tässä ole tarpeellista erikseen luetella.
Englannin historioista voi mainita seuraavat:
Trevelyan, G. M.
Englannin historia 2. - WSOY, 1948.
Daniell, Christopher
Englannin historia. - Puijo, 1995 (myös uudempia painoksia). - (Matkaopas historiaan).
Kansakuntien vaiheet 3 : Länsi-Eurooppa. - WSOY, 1952.
Britannia : saarivaltakunnan Eurooppa-suhteiden historia. - Atena, 2002.
Imperiumin muista osista on myös:
Chambers, John
Australia. - Unipress, 2006. - (Matkaopas historiaan).
Fisher, Andrew
Skotlanti. - Puijo, 1998. - (Matkaopas historiaan).
Neville, Peter
Irlanti. -...
Mikäli teoksia ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit tehdä hankintaehdotuksia Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastojen kokoelmiin alla olevilla lomakkeilla. Ehdotuksen voi myös kohdistaa jollekin tietylle kirjastolle. Voit jättää hankintaehdotuksen myös lähikirjastosi henkilökunnalle.
Espoo: http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Helsinki: http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp
Kauniainen: http://bibban.net/main.php?lang=FI&p=services/3/5
Vantaa: http://libvantaa.org/palaute
Jos teoksia löytyy joistakin maakuntakirjastoista, niistä voi tehdä kaukopalvelupyynnön. Voit tehdä kaukolainapyynnön omassa lähikirjastossasi. Espoon ja Helsingin kaupunginkirjastoilla on myös sähköiset kaukopalvelukaavakkeet:...
Muutama -pronominia käytetään viittaamaan lukumäärältään epämääräisiin asioihin. Merkitys on siis jokunen, joitakin, eräitä. Sanan merkitys on aina monikollinen.
Määritelmän mukaan muutam -sanaa ei voi käyttää kahdesta juuri tuon lukumäärän epämääräisyyden vuoksi. Kaksi on kaksi eikä muuksi muutu.
Lähde:
Kielitoimiston sanakirja, 2006
Tiedot suomalaisten yritysten perustajista, hallitusten jäsenistä ja osakkeenomistajista löytyvät Patentti- ja rekisterihallituksesta, mutta maksullisena. KATKA-YREKA –tietopankki osoitteessa http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tietopalvelut/katka-yreka.html, jossa on myös yritystietoja,on maksutta käytettävissä PatRek asiakaspalvelussa ja Työvoima- ja elinkeinokeskuksissa. Helsingin kauppakorkeakoulun sivuilta Helecon tietokeskuksesta osoitteesta http://lib.hse.fi/FI/-kohdasta ”Muita verkkopalveluita” löytyy ”Yrityspalvelin – vuosikertomukset” - kohta, josta pääsee lukemaan vuosikertomuksia. Niistä voi löytää tiedot ainakin yrityksen perustajasta ja hallituksen jäsenistä.
Tekijänoikeuskysymykset ovat todella vaikeasti tulkittavia. Yleisperiaatehan on, että tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta sen vuoden päättymisestä, jona kirjailija kuoli. Mutta yksittäistapaukset voivat poiketa tästä. Tekijänoikeuden piirissä ovat myös kääntäjät.
Tekijänoikeuslaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Onkin varmasti viisainta kysy neuvoa Opetusministeriön Tekijänoikeusneuvostolta. Kuka tahansa voi pyytää neuvostolta lausunnon ja lausuntopyyntö voi olla vapaamuotoinen.
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/?lang=fi
Lisätietoja:
Tekijänoikeusneuvoston sihteeriltä, hallitussihteeri, OTK Marko Rajaniemi, etunimi.sukunimi@minedu.fi
Yhteystiedot:
Tekijänoikeusneuvosto
Opetusministeriö
PL...
Oksman on suomalainen, pohjoissavolainen ja pohjoiskarjalainen, sukunimi. Suvun nimi kirjoitettiin yleisesti 'Oxman' aina 1800-luvun loppupuoliskolle asti. Suvun kantaisä on Leppävirran seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Clemens Bartholdi Oxman (k. n. 1702), joka käytti nuorempana myös nimeä Bosphorus. Suvun alkuperä on tuntematon. Nimen perusteella on arveltu, että suku voisi olla kotimaista alkuperää (Häkkinen? Härkönen? lat. bos & ruots. oks = härkä.
Sittemmin suvun jäsenet ovat suomalaistaneet nimensä ainakin Jyrkänne, Otva, Oranurmi, Oksa, Oksala, Oksamaa, Orasalo, Oksama ja Osmalahti. Sukuun kuuluvan Kontiolahden kappalaisen Fredrik Johan Oxmanin (1755-1798) jälkeläiset käyttävät nimiä Oxeman ja Lagervall.
Tunnettu...
Kyseinen elokuva ei näyttäisi kuuluvan minkään Suomen yleisen kirjaston kokoelmiin. On mahdollista, että elokuvalla ei ole lainausoikeutta. Soundtrack sen sijaan löytyy monestakin kirjastosta.
ISBN tunnus hankitaan kaikille julkaisuille ISBN-keskuksesta, joka on Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/ . Sinun kannattaa tiedustella asiaa suoraan sieltä. Sähköpostiosoite on isbn-keskus@helsinki.fi.
Tervetuloa lainaamaan! Ota kirjastoikorttisi mukaan ja kuvallinen henkilötodistus niin saat korttisi uudestaan käytöön.
Tervetuloa käyttämään kirjastoa!
