Lehti tulee Espoossa Tapiolan kirjastoon ja Helsingissä Itäkeskuksen kirjastoon.
Pääkaupunkiseudun kirjastoihin tilatut lehdet löytyvät myös HelMet aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Kaikille kirjastoille tarkoitettua aineistoa voi tarjota Btj Finlandin (kirjastopalvelun)välitettäväksi.
Seuraavasta linkistä löytyy Btj:n kotisivut:
http://www.btj.fi/?path=aineisto_av
Yksittäisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi:n kotisivuilta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Tarkoitat varmaankin Dr. Philin (Phillip C. McGraw) teosta ”The ultimate weight solution cookbook”, julkaistu vuonna 2004.
Harmillista kyllä, kyseistä keittokirjaa ei löytynyt pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä hankintatietokannasta. Teosta ei siis ole tällä hetkellä niillä listoilla, joista aineistoa kirjastoihin valitaan. Voit toki tehdä tästä Dr. Philin opuksesta hankintaehdotuksen vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston sähköisellä lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx.
Kirjaa ei muuten taida olla ainakaan englanninkielisenä missään suomalaisessa yleisessä tai korkeakoulun kirjastossa. Ruotsia taitavat voivat kysellä tätä teosta Turun kaupunginkirjastosta:
McGraw, Phillip C.: Sjustegsmetoden...
Nimi Venja näyttäisi pohjautuvan raamatulliseen Benjamin-nimeen sekä latinan Benedictukseen, joka merkitsee siunattua. Teresa Normanin A World of Baby Names -teoksen (1996) mukaan Venäjällä nimi Veniamin on muunnelma Benjaminista, ja nimi saatetaan lyhentää muotoon Venja tai Venya. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirja puolestaan kertoo Venjan olevan venäläinen lyhentymä Benedictuksesta, joka Suomessa tunnetaan parhaiten Penttinä.
Alkuperänsä puolesta Venja olisi siis miehennimi, mutta suomalaisen korvaan se kuulostanee ennemmin naisennimeltä. Eero Kiviniemen Suomalaisten etunimet -teos mainitsee, että venäläinen Ivan- tai Ivana-nimen puhuttelumuoto Vanja on monissa maissa tavallisempi naisennimenä, koska se muistuttaa muita slaavilaisia naisten...
Kuvaus vastaa pitkälle 1990-luvun alussa julkaistuja japanilaisia Candy Candy -animaatioelokuvia. Niitä voi pyytää videokasetteina kaukolainaksi muutamasta maakuntakirjastosta tai etsiä divarista. Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmissa ei ko. elokuvia ole, mutta kaukolainatilauksen voit jättää meidän kauttamme.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Alkuperäisäänitettä kääreineen ei HelMet-kirjastoista löydy.
Yleisradion Fono-tietokannassa (http://www.fono.fi/ ; vapaasti verkossa käytössä) on tarkat tiedot Yleisradion äänilevystön äänitteistä. Tästä tietokannasta löytyy lainaamasi albumi (Mörri-Möykyn toivekonsertti : 27 toivottua lastenlaulua, Finnlevy 1988), jolla on Tapiolan Yhteiskoulun oppilasryhmän esittämänä ja Erkki Pohjolan johtamana kappale Mörri-Möykky, jonka on säveltänyt Marjatta Pokela ja sovittanut Nacke Johansson. Enempää tietoja ei sielläkään ole. Vuodelta 1976 olevaa Mörri-Möykkyä ei Fonosta löydy.
Warner Music Finlandista, johon Finnlevy liitettiin 1990-luvun alussa, kehotettiin kysymään tekijänoikeusjärjestö Gramexista. Sieltä taas kerrottiin, että heillä kyllä on...
Claes Andersson ei muista julkaistun runoa nimellä ”Etikettejä vammaisille”. Voisiko kyseessä olla runo ”Kraepelinin muistolle” kokoelmassa Runoja meren pohjalta (s. 67)?
Yksityishenkilöiden sähköpostiosoitteista ei ole olemassa luetteloa tai rekisteriä.
Helpointen saat osoitteen selville kysymyllä asianomaiselta itseltään, mutta voit kokeilla myös etsintää googlen kautta osoitteessa http://www.google.fi/ . Laitat vain hakukenttään henkilön nimen mieluiten lainausmerkkeihin tyyliin "matti meikäläinen". Kannattaa kokeilla myös toisella tavalla eli muodossa "meikäläinen matti". Google hakee nimeä erilaisista nettisivuista. Jos hakemasi henkilön tiedot ovat jonkun yrityksen tai yhteisön nettisivuilta, niin todennäköisesti löydät hänen tietonsa. Kannattaa muistaa, että tulokseksi tulee todennäköisesti suuri määrä samannimisiä vääriä henkilöitä.
Erityisesti nuorten suosiossa olevan Facebook-sivuston kautta...
Kävisikö tämä:
Tekijä Delerm, Philippe
Teoksen nimi Päivätorkut piloilla / Philippe Delerm ; suomentanut Annikki Suni ; rautalankavinjetit: Juha Markula
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 2002
Kirja löytyy myös HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=p%C3%A4iv%C3%A4torkut&searc…
Tekijänoikeuslain 20§:ssä todetaan taideteoksista yleensä: "Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, kappaletta saadaan käyttää teoksen näyttämiseen julkisesti."
Lisäksi tekijänoikeusasetuksessa 21.4.1995/574 mainituilla kirjastoilla ja arkistoilla on pykälän 16 a mukaan oikeus "valmistaa omissa kokoelmissaan olevasta vahingoittumiselle alttiista julkistetusta teoksesta kappaleita valokopioimalla tai vastaavalla menetelmällä ja saattaa ne yleisön saataviin lainaamalla, jos teosta ei ole saatavissa kaupallisen levityksen tai välittämisen kautta".
Ks. tekijänoikeuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
ja tekijänoikeusasetus
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950574...
Kyseessä on Kulttikortti. Se on helsinkiläisille peruskoulun 8.-luokkalaisille jaettava vuoden voimassaoleva kortti, jolla pääsee ilmaiseksi tai alennettuun hintaan moniin Helsingin kaupungin kulttuurilaitoksiin. Muun muassa kirjaston aikuisten aineiston varausmaksua ei peritä Kulttikortin haltijalta. Lasten- ja nuortenaineistosta varausmaksua ei peritä muutenkaan.
Muita varausmaksusta vapauttavia kortteja ei Helsingissä tällä hetkellä ole.
Tarkempaa tietoa Kulttikortista: http://www.kultus.fi/suomi/_pohja.php?lang=fi&page=kulttikortti&lang=fi
Belgialaisen Nic Balthazarin ohjaama filmi Ben X pohjautuu Balthazarin vuonna 2002 julkaistuun kirjaan ’Niets was alles wat hij zei’. Englanniksi käännettynä kirjan nimi olisi ’Nothing was all he said’, mutta mistään ei löydy viitteitä, että kirja olisi vielä ilmestynyt englanniksi. Montrealissa on tänä vuonna ilmestynyt kirjasta ranskaksi muokattu laitos nimeltään BenX.
Kaksinkantaja on järvi Lieksassa, Jongunjoen lähellä. Jongunjoki virtaa Kuhmon Jonkerinjärvestä Lieksanjokeen. Kaksinkantajan tuntumassa sijaitsee Karhu-Väinön eli maineikkaan karhunkaatajan Väinö Heikkisen talo. Heikkinen on kaatanut elämänsä aikana 36 karhua.
Alueella tunnetaan tarina, jonka mukaan järveen olisi syksyisten niittotöiden aikaan hukkunut kaksosia odottanut nainen. Järvi oli ollut heikossa jäässä, ja niittoväki oli - kenties järviruokoa kerätäkseen? - uskaltautunut jäälle. Jää oli pettänyt raskaana olevan naisen alta. Tämän tarinan kuulimme itseltään Karhu-Väinöltä.
Sitä, onko "kaksinkantaja" tarkoittanut kaksosia odottavaa naista yleisemminkin, emme pysty sanakirjalähteiden valossa sanomaan. Daniel Jusleniuksen "Suomalaisen...
Kyllähän lahjoitukset periaatteessa kirjastoille kelpaavat, varsinkin jos ovat aineistoa, jonka voisi olettaa kirjaston asiakkaita kiinnostavan.
Kirjastojen hyllytila on rajallista ja siksi jo olemassaolevaa vanhempaa kirjastoaineistoakin, jota asiakkaat eivät enää lainaa, joudutaan joskus poistamaan aika paljon ihan vain tilan puutteen vuoksi, ja koska kirjastoihin tietysti saapuu koko ajan runsaasti uutta aineistoa, jolle sillekin pitäisi löytyä tilaa. Kaikkea lahjoitettua aineistoa ei voida siis aina ottaa hyllyyn ja osa voi joutua poistettavien kirjojen joukkoon myytäväksi.
Kannattaa ehkä tuoda mieluiten ensin lista lahjoitettavasti kirjoista näytille kirjastoon kokoelmaihmisten harkittavaksi. Kukin kirja harkitaan yksitellen, esim....
Helmet-kirjastojen aineistoa voi tilata kirjastosta toiseen 50:n sentin varausmaksulla. Varauksen voi tehdä myös puhelimitse tai netin kautta osoitteessa www.helmet.fi Varauksen tekemiseen netissä tarvitaan kirjastokorttiin yhdistetty pin-koodi, jonka saa kirjastosta. Maksuttoman varauksen voi tehdä puhelimitse niin, että soittaa sellaiseen kirjastoon, jossa etsitty teos sijaistsee, tekee suullisen varauksen ja noutaa sen kyseisestä kirjastosta.
Fruits Basket -animea on tehty kaikkiaan 26 jaksoa, joista kaikki on tosiaankin julkaistu myös Suomessa. Jaksot on jaettu kuudelle DVD-levylle:
Vol. 1, jaksot 1-4
Vol. 2, 5-8
Vol. 3, 9-12
Vol. 4, 13-17
Vol. 5, 18-21
Vol. 6, 22-26
Fruits Basketin suomalaisissa julkaisuissa jaksot on nimetty. Alkuperäisessä japanilaisessa versiossahan mitään nimiä ei ole.
Katsasta vaikkapa seuraava esittely:
http://www.suomi-anime.net/series.php?name=fruits-basket
Suomen kielen ’äiti’ on tiettävästi ikivanhaa germaanista lainaa. Muinaisgermaanit käyttivät sanaa aithi, josta ovat muodostuneet gootin aiþei, muinaisen yläsaksan eidī sekä muinaisnorjan eiđa. Aithi tarkoitti äitiä, muita sanan merkityksiä tai äitiin liittyviä mielleyhtymiä eivät tämän vastauksen pohjana käytetyt lähteet mainitse. Sama sana on lainattu myös viroon: eit merkitsee eukkoa, muoria tai mummoa, tai sitten halventavasti akkaa, muijaa ja ämmää. Germaanisista kielistä eri muodot ovat jo kadonneet, kielen käyttäjät ovat aikoinaan omaksuneet latinalaisen lainan mater. Meidän vanha, omaperäinen sanamme olisi emä tai emo, joista jälkimmäinen on tuttu kalevalaisesta kansanrunoudesta äidin merkityksessä.
Mutta eivät suomen kielen...
Yleiset kirjastot ovat julkista ja pääosin ilmaista palvelua, joka on suunnattu kaikille kansalaisille.
Käytännössä kuka tahansa, suomalainen tai ulkomaalainen, voi saada ilmaisen kirjastokortin - pääkaupunkiseudulla mistä tahansa HelMet-alueen kirjastosta tai kirjastoautosta. Edes lukutaitoa ei kysytä, rikosrekisteristä puhumattakaan. Vaatimuksina on vain kuvallisen henkilötodistuksen esittäminen ja se että asiakkaalla täytyy olla osoite Suomessa.
Kadonneen kortin tilalle voi saada myös heti uuden, mutta tällöin uusi kortti maksullinen. Jos kadonneella vanhalla kortilla on selvittämättömiä myöhästymismaksuja tms, asiakkaan täytyy ensin selvittää ne ennen uuden kortin myöntämistä.
Vanhat kirjastokortit vanhenevat aikanaan, mutta uuden...
'The way of life' (tai 'Life's way') olisi kaiketi mahdollisimman sanatarkka englanninnos vuonna 1910 julkaistun Tolstoin kirjan 'Put zizni' nimestä. Suomenkielisissä lähteissä tähän teokseen viitataan yleensä nimellä Elämäntapa tai Elämäntie.
Put zizni ei ole Tolstoin omaa tekstiä, vaan viimeinen hänen toimittamistaan mietelause- ja aforismikokoelmista, joista laajimmat ovat Krug tstenija (1904-08), Na kazdyi den (1907-10) ja Put zizni (1910).
Suomeksi Tolstoin keräämää mietelausemateriaalia on julkaistu neljänä erillisenä niteenä vuosina 1910-16 otsikolla "Joka päiväksi : elämän oppi, eri maiden ja aikain ajattelijoilta lainattujen lausuntojen mukaan". Nimen perusteella arvioituna alkuteoksena tässä valikoimassa on ollut Na kazdyi den....
