Lasten- ja nuortenkirjailija Carol O'Daysta ei tiedetä paljoakaan. Hänestä on meiltä kysytty ennenkin, tässä aikaisempi vastaus:
Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti vastaa näin:
Kyseinen kirjailija Carol O'Day on tosiaankin kirjoittanut lasten- ja nuortenkirjoja - kolme hevosaiheista kirjaa on julkaistu suomeksi (Ryöstötilauksesta (2000), Rakkauden tähden (vuonna 2000) ja Rakas vihollinen (vuonna 2001)
Kaikki ovat ilmestyneet Pollux-hevoskerhossa). Kirjat ovat ilmestyneet Pollux-hevoskerhossa (kirjakerho), ja ne kustannetaan Ruotsissa. Kirjoihin onkin merkitty ruotsinkielinen alkuteos, eli kirjailija joko kirjoittaa ruotsiksi (on ruotsalainen) tai kirjat on käännetty ruotsista (kirjailija voi olla esim. amerikkalainen?)....
Kirjassa Uusi suomalainen nimikirja mainitaan nimestä Nousiainen mm näin:
" Nimeen sisältyy muinaissuomalainen miehennimi Nousia tai Nousija, joka on siirtynyt isännimen välityksellä. Sukunimenä Nousianen on yleinen etenkin savossa, karjalassa ja paikoin myös Pohjois-Pohjanmaalla."
Elli on lyhentymä nimestä Eleonora joka tulee arabian Ellinorista tarkoittaen Jumala on valoni. Nimi on levinnyt Eurooppaan maurien välityksellä 1000-luvun alussa.
Näin kirjoittaa Pentti Lempiäinen kirjassaan Suuri etunimikirja.
Katso myös lisää:
http://www.behindthename.com/name/eleanor
Augusta on vanha August-nimen sisarnimi, joka tulee latinankielestä ja tarkoittaa kunnianarvoista.
Näin ilmaisee Pentti Lempiäinen kirjassaan Suusi etunimikirja.
Voit lukea lisää mm.
http://www.behindthename.com/name/augustus
Terhi-nimi juontuu runollisesta sumua tai utua tarkoittavasta sanasta terhen.
Kustaa Vilkuna kertoo Etunimet-kirjassaan Terhi-nimen alkuperästä seuraavaa: Terhi ja pitempi Terhikki pohjautuvat Kalevalaan, jossa Terhenetär eli Terhenneiti seuloo utua. Terhiä ehdotettiin nimeksi ensimmäisen kerran v. 1879. Almanakkaan Terhi tuli vuonna 1950, Terhikki jo 1929.
Taivaannaula ry:n (muinaiseen suomalaiseen pakanuuteen pohjautuvaa suomenuskoa edistävä yhdistys) nettisivuilla kerrotaan Terhenneidistä: "Terhikki, Terhenneiti, Ututyttö on usvan ja sumun haltija, unohduksen, eksymisen ja lumouksen jumalatar. Missä tahansa, missä utu nousee, on Ututyttö läsnä. Ehkä hänellä on yhteys Tuonelaan, koska tihkusateella, sumulla ja usvalla vainajia on...
Lappeenrannan kirjastossa on oma kirjastojärjestelmänsä, eli saatte sieltä uudet kortit ja tunnukset. Espoon kortit ja tunnukset eivät käy siellä. Espoon kortista teidän ei kuitenkaan tarvitse luopua. Se säilyy käyttökelpoisena, jos vaikka satutte joskus piipahtamaan vanhoilla kulmilla.
Tässä kahden eri sarjan kirjat.
Lizzie McGuire -sarja:
Voi ei, äiti!
Nolot treffit
Villiä menoa
Ota iisisti, Kate!
Vaatteet vaihtoon
Koulun uusi kundi
Särkyneitä sydämiä
Nyt juhlitaan!
Lizzie & Ethan
Supermalli
Lizzie McGuire ratkaisee -sarja:
Yksityisetsivä McGuire
Tiedeleirin tapaus
Älykkötytön arvoitus
Operaatio ihastus
Suuri koirajahti
Tanssiva salapoliisi
Kuka vainoaa Katea?
Lisäksi kaksi muuta Lizzie -kirjaa:
Testejä, testejä, testejä!
Tuunaa Lizzien tyyliin
Kyllä voit palauttaa Leppävaaraan! Mistä tahansa Espoon kirjastosta lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa Espoon kirjastoon. Voit myös halutessasi palauttaa kirjan mihin tahansa Helsingin tai Vantaan kirjastoon, tai vaikkapa Kauniaisiin. Näiden neljän kaupungin kirjastot muodostavat yhdessä HelMet-kirjastot.
Kyllä se on mahdollista. Käyt vain kirjastossa ilmoittamassa, että haluat varausilmoitukset sähköpostiisi - varmista samalla, että kirjaston tiedoissa on ajantasalla oleva sähköpostiosoitteesi - ja ilmoitukset alkavat tulla tätä kautta.
Samalla saat sähköpostiisi myös mahdolliset myöhästymisilmoitukset, sekä ilmoituksen lainassa olevan aineiston lähestyvästä eräpäivästä.
Kirjassa 'Uusi suomalainen nimikirja' kerrotaan Talvio- nimestä, että suurin osa Talvio-nimistä on ilmestynyt sukunimistöömme viime vuosisadan alun nimenmuutoissa. Nimi on ollut varsin suosittu vieraskielisten nimien suomalainen korvike, ja esim. vuoden 1906 Snellmanin päivänä vaihtuivat Talvioksi mm. Enlund ja Törnroth Turussa ja Roostedt Kiukaisissa.
Kirjassa 'Uusi suomalainen nimikirja' kerrotaan sukunimistä Sihvo ja Sihvola, että:
" Nimeen sisältyy miehennimi Sihvo, joka on meillä käytetty sekä Sigfridin että Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeen Sihvo on voinut siirtyä isän- tai talonnimestä. Sihvola sijoittuu Kymenlaaksoon, Itä-Uudellemaale ja Kaakkois-Hämeen".
Kannattaa tutustua tämän teokseen, joka löytyy kirjastosta.
Maksuista sanotaan näin: " Makua peritään vain aikuisten aineistosta, myös lastenkortilla lainatusta
0,20 euroa / laina!
Eli kyllä sinun on pakko maksaa sakot.
Olethan muistanut uusia lainaamasi, ettei sakkoja tulisi lisää.
Lue lisää tästä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/
Maakuntalauluilla tarkoitetaan Suomen historiallisten ja nykyisten maakuntien kunniaksi sävellettyjä tai tuohon tarkoitukseen myöhemmin valittuja lauluja. Kaikki maakuntalaulut paitsi Maasalon Lapinmaa löytyvät cd:ltä Maakuntalaulumme/Jyrki Anttila ja Satakunnan Sotilassoittokunta, johtaa Riku Huhtasalo, S.l. : Satakunnan Sotilassoittokunta, 2006. Laulut on sovitettu lauluäänelle ja puhallinorkesterille. Maakuntalauluja on koottu myös seuraaville cd-levyille: Kotimaan kasvot/Suomen laulu (esitt.), Helsinki : Finlandia Records, p1998. Kokoelma perinteisiä isänmaallisia ja maakuntalauluja; Isänmaan lauluja = Songs of the Fatherland/Eri esittäjiä, Espoo : Fazer Music, p1992. Alkuperäisäänitteet ovat vuosilta 1972-1992.
HelMetistä...
Kansalliskirjaston ylläpitämän Fennica-tietokannan (https://finna.fi mukaan kysymistäsi kirjoista ei ole suomennettu kuin Cranford. Siitä löytyykin sitten useampiakin suomennoksia. Ensimmäinen on ilmestynyt vuonna 1927 nimellä Cranfordin seurapiiri, suomentajana Valfrid Hedman. Seuraavat painokset ovat ilmestyneet vuosina 1963, 1965, 1969 ja 1981, nyt nimellä Cranfordin naiset. Näissä uudemmissa painoksissa kääntäjänä on Martta Eskelinen. North and South-käännöksistä en valitettavasti löytänyt mitään viitteitä. TV-sarjan pohjana todennäköisesti ovat lähinnä nuo mainitsemasi kolme kirjaa, ainakin ne mainittiin myös BBC:n sivuilla pressitiedotteessa sarjan esittelyn yhteydessä (http://www.bbc.co.uk/pressoffice/pressreleases/stories/2007/...
Linda- ja Arto-tietokannoissa on aika paljon aineistoa itkuvirsistä ja itkijöistä. Tässä joitain poimintoja. LINDA: Anna-Liisa Tenhunen, Itkuvirsien kolme elämää, 2006, väitöskirja, Joensuun yliopisto; Aili Nenola, Inkerin itkuvirret, 2002, SKS; A.O.Väisänen, Hiljainen haltioituminen: A.O.Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista; Eila Stepanova, Itku, itkukieli ja itkijä: Praskojva Saveljevan itkut, 2004, Pro gradu -työ, Helsingin Yliopisto; Elina Pyykkönen; Johdantoa itkuvirsien musikologiseen tutkimukseen, 1984, Pro gradu -työ, Turun Yliopisto; Tuomas Rounakari, Kyynelten laulutunne itkuvirsien luomisprosessissa ja musiikillisissa rakenteissa, 2005, Pro gradu -työ, 2005, Helsingin Yliopisto. ARTO: Stig Söderholm, Karjalaisen itkijän...
Auringonvalon uv-säteily muuttaa huonekalujen värisävyä ajan mittaan. Kovin paljon ei ilmeisesti ole tehtävissä tällaisille muutoksille. Jos pöytä on maalattu, sen voi maalata uudestaan, ja saada näin pinnan yksiväriseksi. Uudet huonekalut voi halutessaan suojata valolta etukäteen joko ikkunaverhojen tai koko pöydän pinnan peittävän liinan avulla.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan eripainos on "kausijulkaisun tms. kirjoitus erilliseksi vihkoksi painettuna". Tietoa tyypillisestä eripainoskokoelman syntytavasta ei löytynyt. Ehkäpä yksi syy voisi olla tarve koota esim. tietyn kirjoittajan eri lehdissä julkaistut kirjoitukset yhteen.
Muistamasi kirja voisi olla Martti Haavion Iloinen eläinkirja eli kaksitoista viisasta mestaria. Kirjan sadut pohjautuvat kansansatuihin. Kirja jakaantuu kahteentoista osaan niin, että kussakin osassa on satuja jostakin eläimestä. Esim. satuja neuvokkaasta koirasta -osassa on sadut Koira suutarina, Koiran ja suden sota ja Koiran aateliskirja. Kirjan kansi on punainen.
Kirja on ilmestynyt vuonna 1946 ja siitä on ilmestynyt jo 14 painosta, viimeisin vuonna 2002.
Iloinen eläinkirja löytyy myös Hyvinkään kirjaston kokoelmista.
Kirjastoissa on luettavana Yliopistojen valintaopas 2008. Siinä esitellään yliopistojen ja korkeakoulujen hakumenettely, mutta tarkemmat hakuoppaat löytyvät yliopistojen sivuilta. Ks. http://www.helsinki.fi/opiskelijaksi/index.html ja http://www.hse.fi/FI/education/admission/ .
