Osakkeita varten tulee lahjansaajalla olla arvo-osuustili.
Pankeista esimerkiksi Nordean sivuilta löytyy vastaus kysymykseen: "Haluaisin lahjoittaa lapselleni osakkeita, miten se tapahtuu?" Vastaus käsittellee myös isovanhempien lahjoituksia.
http://www.nordea.fi/Henkil%C3%B6asiakkaat/Kysymyksi%C3%A4+ja+vastauksi…
Suomen Arvopaperikeskuksen (APK) arvo-osuustili on yksityiselle suomalaiselle sijoittajalle pääosin ilmaista. APK:n arvo-osuustili sopii hyvin esimerkiksi lahjaksi saatujen osakkeiden pitkäaikaiseen säilyttämiseen. Lisää tietoa Pörssisäätiön sivulta http://www.porssisaatio.fi/default.aspx?path=4;160;257&id=5835
Tätä teosta ei vielä ole ehditty tilata kirjastoon. Jos haluat, voit tehdä hankintatoivomuksen kirjaston etusivulla olevalla hankintatoivomuslomakkeella
https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Pelkästään antamiesi tietojen pohjalta rahan arvoa ei voi määritellä. Vanhan rahan arvoon vaikuttaa lyöntivuoden lisäksi esimerkiksi rahan kunto.
Sinun kannattaa kääntyä alan asiantuntijoiden puoleen. Internetistä löydät Suomen Numismaatikkoliiton sivut http://www.numismaatikko.fi ja Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivut http://www.snynumis.fi.
Nurmijärven kirjastossa on Fred Reinfeldin kirja Catalogue of the world's most popular coins, josta saattaisi olla sinulle apua.
Kaukolainatilauksen voit tehdä kirjaston etusivulta linkistä Kaukolainaus löytyvällä kaukopalvelulomakkeella.
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Lomakkeessa kysytään kirjastokortin numeroa.
Kaukolainasta saatat joutua maksamaan postituskuluja 5-7 euroa.
Kaukolainatilauksen voi tehdä myös asioimalla missä tahansa Espoon kaupunginkirjaston toimipisteessä
Kysymänne Helvi Hämäläisen runo on nimeltään
Joutsenen purema, ja se löytyy Hämäläisen runoteoksesta Punainen surupuku: runoja.
Se on WSOY:n kustantama ja julkaistu 1958.
Maija on Marian vanha kansanomainen muunnos, joka on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950 Marian rinnalla. Skandinaviassa ja Saksassa Maija-nimen vastine on Maja. Maijalla oli vahva lempinimen leima vielä 1800-luvulla, jolloin sitä ei juurikaan käytetty ristimänimenä. Virallisena etunimenä Maija yleistyi 1900-luvun alussa.
Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) ja Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Voit käyttää HelMet-korttia asioidessasi pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Tee osoitteenmuutos. Osoitteenmuutoslomake on HelMet etusivulla vasemmassa palkissa.
https://www2.helmet.fi/address/
Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös kirjastossa paikan päällä.
HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi seuraavia teoksia:
Pekkala, Else. Hankintojen kilpailuttaminen. 2007
Hannula, Antti: Yrityksen käytännön lakiasiat. 2004
Kylänpää, Esa: Liike-elämän kirjallinen viestintä. 2004
Jälkimmäinen teos on saatavana myös sähköisenä e-kirjana. Voit ladata sen tietokoneelleesi. Lataamiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja henkilökohtaisen PIN-koodisi.
Napsauta linkkiä https://www2.helmet.fi/ebook/index.html?isbn=952-99166-1-2
Tieke:n sivulla on tietoa sopimuksista:
http://www.tieke.fi/verkostot/ict_klusteri/ict-sopimukset/perustietoja_…
Rakennusalan sopimuksia:
http://www.sopimuslomake.net
Kirja löytyi musiikkiopiston eteisestä ja on nyt menossa seuraavalle lukijalle. Kiitos palautuksesta. Jatkossa kannattaa muistaa, että musiikkiopiston postilaatikko ei ole kirjaston palautusluukku ja kirja ei välttämättä löydä tietänsä sieltä kirjastoon palautettavaksi.
Salla-nimi on muodostunut Salli-nimen rinnakkaismuodoksi, ja sen syntyyn on varmaan vaikuttanut Lapin-innostus lappilaisen paikkakunnan Sallan ja Sallatunturin mukaan. Ensimmäiset Salla-nimiset tytöt on kastettu jo 1800-luvulla, mutta nimi yleistyi vasta 1960-luvulla. Nimipäiväkalenteriin Salla pääsi vuonna 1950. Suosionsa huipulla Salla on ollut vuonna 2001, jolloin se oli 41:nneksi yleisin etunimi.
Salli taas on suomalainen muoto englantilaisesta etumimestä Sally.
lähteet:
Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen (1993)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (2005)
Kirjailijoiden omiin elämänkokemuksiin perustuvia romaaneja on mm. seuraavia: Kreetta Onkeli, Ilonen talo; Benjamin Lebert, Kreisi; Ranya ElRamly, Auringon asema; Viktor Astafjev, Selville vesille; Zlata Filipovic, Zlatan päiväkirja; Ishmael Beah, Leikin loppu: lapsisotilaan muistelmat; Uzodinma Iweala, Ei kenenkään lapset (myös lapsisotilaista); Nicky Cruz, Juokse poika juokse; Anne Frank, Nuoren tytön päiväkirja; Umayya Abu-Hanna, Nurinkurin.
Torey Hayden on erityisopettaja, joka on kirjoittanut useita kirjoja kokemuksistaan oppilaidensa kanssa, mm. Pöllöpoika.
Celia Rees, Merirosvoja!: tositarina kahden naismerirosvon, Minerva Sharpen ja Nancy Kingtonin uskomattomista seikkailuista (en tiedä onko ihan tositarina).
Jana Hensel,...
Verensokeriin vaikuttavat ruuassa pääosin hiilihydraatit niin diabeetikoilla kuin muillakin. Esim. hedelmämehuissa on hiilihydraatteja yhtä paljon kuin sokeroiduissa mehuissakin. Hedelmämehut ovat tietenkin esim. vitamiinipitoisuuksiensa takia suositeltavampia kuin muut, mutta verensokerin kannalta samanarvoisia.
Aspartaamin, kuten muidenkaan keinotekoisten makeutusaineiden, ei pitäisi kohottaa verensokeria.
Nämä tiedot ovat peräisin Diabetesliiton sivuilta (http://www.diabetes.fi/), joilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa diapeteksesta, mm. hiilihydraattitaulukko http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=2144
ja tietoa makeuttajista http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=239
Toiminto on otettu tänä vuonna käyttöön HelMet tietokannassa, mutta vanhoja lainaustietojasi ei ole missään.
Ohje oman lainaushistorian käyttöön ottoon löytyy tästä
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#lainaushistoria
Vanadiini on metalli, jota ihmiselimistö tarvitsee hyvin vähän. Sitä käytetään esimerkiksi rauta- ja terästeollisuudessa, koska se tekee teräksen ja valuraudan sitkeämmäksi, lujemmaksi, kuumuudenkestävämmäksi ja taipuisammaksi.
Nettikeskusteluissa väitetään, että diabeteksen hoidossa insuliinin voisi korvata kromilla ja vanadiinilla. Tiedustelin asiaa tarkemmin tuttavalta lääkäriltä. Hänen mukaansa vanadiinilla voidaan ainakin jonkin tyyppistä diabetesta hoitaa, mutta parempiakin vaihtoehtoja on olemassa.
Luontaistuotekauppojen valikoimissa mahdollisesti olevat valmisteet ovat pitoisuuksiltaan niin vähäiset, että niistä ei ole apua. Tämä edelleen lääkärin sanomaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanadiini
Tarinat kuuluvat nk. 'arvoituskertomuksiin', jotka ovat sukua lyhyemmille arvoitusvitseille. Näitä arvoituskertomuksia löytyy mm. teoksista:
- Kilon toinen poliisi : vanhoja ja uusia koululaisjuttuja / toimittanut Ulla Lipponen
(s. 123 alkaen)
- Ota mamma mato : kompatehtäviä / toimittanut Ulla Lipponen
(s. 127 alkaen)
Arvoituskertomusten lisäksi samantyyppisiä ns. 'kompatarinoita' löytyy yllämainitsemistani teoksista. Arvoituskertomuksista on kerrottu tarkemmin kirjassa 'Ota mamma mato : kompatehtäviä' (sivuilla 198-199).
Tarinat kulkevat usein eteenpäin henkilöltä toiselle nimenomaan suullisena kansanperinteenä, nykytarinoina.
Helsinki perustettiin 1550. Kaupungit olivat tuohon aikaan Suomessa pieniä ja niitä oli vähän. 1500-luvulta säilyneistä kameraalisista (julkiseen talouteen liittyvistä) lähteistä käy ilmi porvarien lukumäärä kaupungeissa. Porvarien lukumäärän perusteella lasketun arvion mukaan Kustaa Vaasan hallituskauden lopulla, eli 1500-luvun puolivälissä, Turun väkiluku olisi ollut 2000-3000, Viipurin noin 2000, Rauman noin 600, Porin noin 500, Helsingin noin 500 ja Porvoon ja Tammisaaren kummankin noin 200.
Lähde: Suomen taloushistoria 1, Agraarinen Suomi, Tammi 1980.
Helsingin historiasta löytyy tietoa Helsingin kaupunginmuseon sivuilta ja museolta voi myös kysyä kaupungin historiaan liittyviä kysymyksiä. Helsingin kaupunginmuseon sivut www.hel.fi/...
Seuraavat julkaisut löytyvät Helmet sanahaulla: julkaisun laadinnan oppaat historiankirjoitus
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=julkaisun+laadinnan+oppaat+his…
Historiikinkirjoittajan opas / Kimmo Katajala
Opas historiakirjan tekijälle / Wahlroos, Lasse
Haluatko historiankirjoittajaksi? / Lappalainen, Jussi T.
Yrityshistorian kirjoittaminen / Jorma Ahvenainen
Kylä kirjaksi : ohjeita kylä- ja yhteisökirjojen kirjoittajille
Kannattaa tutustua myös Suomen Historiallisen Seuran
julkaisuihin, arkistoon ja linkkeihin. http://www.histseura.fi
Henriikka on on Henrikin tai Heinrichin sisarnimi. Nimestä on monenlaisia suomalaisia muunnoksia kuten Henriina, Hinni, Hinriikka ja Hintriikka.
Henrik on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich
(haim= koti, talo ja rich=mahtava) ja Heinrich (hagan=hovi, rich=mahtava).
Heinrich -nimestä on runsaasti erikielisiä muunnoksia: englantilainen Henry ja Harry, ranskalainen Henri, tanskalainen Hendrik, saksalainen Heinz, italialainen Enrico ja Enzio, espanjalainen Enrique, unkarilainen Imre ja virolainen Indrek
Keisarillinen käskykirje yliopiston siirtämisestä Helsinkiin saapui Turkuun 25.10.1827, viimeinen konsistorin kokous Turussa pidettiin 12.9.1828 ja toiminta Helsingissä aloitettiin 1.10.1828. Edellisenä keväänä ei enää ollut annettu opetusta vaikka tutkintoja sai vielä suorittaa. Tuohon aikaan ei Suomessa ollut muita yliopistoja tai vastaavan tasoista koulutusta antavia oppilaitoksia. Seuraava oli Helsingin teknillinen korkeakoulu (v. 1908), joka tuli aiemmin perustetun Polyteknillisen opiston tilalle. Uudet varsinaiset yliopistot perustettiin Turkuun yksityisinä laitoksina. Suomenkielinen Turun yliopisto avattiin 27.6.1922. Ruotsinkielinen Åbo akademi aloitti opetustoiminnan tammikuussa vuonna 1919.
Helsingin yliopisto 1640-1940 / kirj....
