Urinator (alkuperäinen ääntäminen olisi jotenkin kuin uuriinaator, paino viimeistä edellisellä tavulla -na-). Kirjastoista löytyy sanakirja Pitkäranta, Reijo, Suomi-latina-suomi, josta kannattaa katsella käännöksiä.
Nimistä ei löydy kovinkaan paljon tietoa. Eeva Riihosen (1992): Mikä lapselle nimeksi -kirjassa kerrotaan, jotta Minda ja Mindi ovat Suomessa Minnan ja Englannissa Mintan muunnoksia. Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (1999) sanotaan Meri(i)nan olevan toisinto Marinasta. Marina on feminiinimuoto latinan sanasta marinus, merellinen, merestä nouseva ja latinalainen vastine kreikan nimelle Pelagia. Paikoin Marinaa on pidetty myös Marian ja Margaretin muuntumana. Riihosen kirjassa (1992) Meriinan sanotaan olevan Meri-nimen muunnos. Meri on Meerin rinnaismuoto tai Marian venäläinen muunnos. Nimi yhdistyy myös meri-sanaan.
Bruce Lanskyn (1999) kirjassa: Baby names around the world sanotaan, jotta Mindy on kreikkalainen nimi ja...
Anna Erikssonin kappale Kesällä kerran löytyy juuri julkaistusta kokoelmasta Suomi-iskelmä 2007 (Helsinki, F-kustannus, 2007) ISBN: 978-952-461-142-8.
Kokoelma on suurimmassa osassa Suomen maaakuntakirjastoja vielä hankintavaiheessa - Kuopiossa se näkyi olevan jo lainattavana. Kokoelma on hankinnassa myös Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmiin ja siihen voi tehdä varauksen jo tässä vaiheessa. Varauksen voit tehdä netissä osoitteessa: http://www.aaltokirjastot.fi. Voit myös soittaa musiikin tietopalveluun p. 014-624448 (ma-pe 11-20 ; la 11-16)
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjassa ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” sanotaan näin:
Jonna on yksi Johannan monista lyhentymistä ja täten senkin taustalta löytyy Johannes ja merkitys ”Jumala on armollinen”. Suomenkieliseen almanakkaan Jonna otettiin vuonna 1984. Jonna oli Suomessa erittäin harvinainen nimi 1960-luvulle saakka. 1970-luvulla nimi yleistyi nopeasti.
Kristiina on suomalainen kirjoitusasu nimestä Kristina, latinan Christiana. Nimet ovat naispuolisia vastineita miehen nimelle Kristian, jonka pohjana ovat kreikan ja latinan ”kristittyä” tarkoittavat sanat. Nimen sukulaisia ovat esim. suomen Kirsi, Kirsti, saksan Christa, Christel ja Krista, englannin Christine ja Chris sekä skandinaaviset Kerstin, Kirsten,...
Adalminan helmi-satu löytyy ilman kuvitusta aika monesta teoksesta, muun muassa Otavan toimittamasta Topeliuksen kauneimmat sadut-kirjasta, viidennen painoksen sivulta 90. Maija Karman kuvittaman kauniin, Adalminan helmi-nimisen kuvakirjaversion on painattanut Tammi. Helmet-haulla löytyy lisää teoksia. Sivulla www.helmet-fi kannattaa valita Sanahaku, rajata aineisto suomenkielisiin kirjoihin ja kirjoittaa hakutermiksi Adalminan helmi.
Linna, Väinö. Soldados desconocidos / Väinö Linna ; [traduccion de Rafael Vázquez-Zamora. Barcelona: Ediciones Destino, 1957. 328 s. Colección Áncora y delfin; 139. Alkuteos: Tuntematon sotilas; käännetty ranskasta.
Jos teoksesta ei ole otettu uusia painoksia, on todennäköistä, että sitä ei ole enää saatavilla kirjakaupoista. Kustantajan verkkosivujen luettelosta, edelleen julkaistavasta ”Áncora y delfin” -sarjasta, sitä ei löydy. Ediciones Destino: http://www.edestino.es/catalogo.aspx .
Parissa kansainvälisessä antikvaarisessa verkkokirjakaupassa sitä tarjotaan:
Books.com:
http://www.biblio.com/search.php?stage=2&ocx=27be598240551282141217227d…
Todocollecion.net: http://www.allcollection.com . Voit hakea vaikka kirjailijan nimellä...
Kertomus on vanhaa perua ja siitä löytyy varmasti useitakin eri versioita.
Tarinassa on ideana demonstroida kuinka helposti juoru leviää, ja kuinka vaikeaa sitä on sen jälkeen korjata ihmisten mielessä perättömäksi. Viime aikojen kuuluisimmista kyseisen tarinan kierrättäjistä lienee Madonna, kuvakirjassaan Herra Peabodyn omenat.
Kirjassa tyyny avataan ulkona urheilukentällä, jolloin höyhynet leviävät kentälle kuin juoru ihmiseltä toiselle. Pienessä ajassa juoru-höyhenet ehtivät levitä vaikka kuinka pitkälle, ja kentälle levinneistä höyhenistä ehjän tyynyn kokoaminen aika haastava tehtävä.
Madonna itse kertoo kuulleensa tarinan Kabbala-opettajaltaan. Madonnan mukaan kertomuksen olisi alunperin kirjoittanut opettaja nimeltään Baal Shem Tov...
Petri Virtasen lauluun ”Minun ystäväni” (laulun alkusanat: Minun ystäväni on kuin villasukka) on nuotit seuraavissa kirjoissa: MUSICA 3-4 : Oppilaan kirja. - [Espoo] : Warner/Chapell Music Finland, 2003. - ISBN 952-461-016-7. sivu 42. Tätä kirjaa ei ole Jokioisten kirjastossa, mutta Forssan kirjastossa se näyttää olevan hyllyssä musiikkiosastolla. MUSIIKIN mestarit 3-4 : [Oppilaan kirja] - Helsingissä : Otava, 2002. - ISBN 951-1-17492-4. sivu 6.
Googlaamalla "ystäväni on kuin villasukka" löytyi ainakin yksi blogi jossa laulun sanat ovat.
Runohyrrä-nimistä kirjaa ei valitettavasti löytynyt edes Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta. Mainitsemanne Satuhyrrä sieltä sen sijaan löytyy. Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista teoksista ja kausijulkaisuista. Immi Hellénin runo "Äiti leipoo", joka alkaa sanoilla "Äiti leipoo hymyellen, kelle leivot, äiti, kellen?" löytyy monesta kirjasta, mm. "Punaposki, kultasuu: runoaarteita" -nimisestä teoksesta (Karisto 2000). Teoksen saatavuuden voitte tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi
Laulu on Georg Malmsténin säveltämä Nukku-Matti. Sanat ovat R. R. Ryynäsen. Laulun sanat ja nuotit löytyvät monestakin laulukirjasta. Kaikissa kirjastoissa on ainakin Suuri toivelaulukirja -sarja, jonka neljännessä osassa laulu on sivuilla 94-95. Nukku-Matti löytyy myös mm. Lasten toivelaulukirjasta, 1981 (ISBN 951-757-093-7).
Tarkastin Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, että ko. teosta ei ole suomennettu. Virallista suomennostakaan ei siten voi osoittaa. On tiestysti mahdollista, että sitaatti on suomennettu jotakin tarkoitusta varten. Tietoja tästä en kuitenkaan löytänyt.
Vangin laulu –nimisen suomalaisen kansanlaulun sanat ja nuotit ovat ainakin Suuressa toivelaulukirjassa numero 18. Toivottavasti tämä on oikea laulu. Sen sanat alkavat näin: Auran aallot hiljallensa laskee niin monivaiheisena merehen…
Hakusanalla halloween pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmästä löytyvät kuvakirjat Bourgeois: Franklin kummitusjuhlissa, Scarry: Kaikkien aikojen naamiaiset, Disneyltä Hupinoita Matami Mimmi, Nalle Puh ja Möhköfantin halloween sekä Nalle Puh: juhlaa koko vuosi.
Hirveä halloween ja 69 muuta karmivaa tarinaa on kummitusjuttukokoelma, joka saattaa olla 7-vuotiaille liian pelottava.
Hakusanoilla kummitukset ja hirviöt löytyy lisää tarinoita, joiden aihepiiri liittyy halloweeniin, vaikka ei suoranaisesti kuvaa juhlan viettämistä.
Halloween-lastenjuhlan järjestämiseen vinkkejä tarjoaa Bull, Jane: Halloween, hyllyluokka 30.81.
Kovin tuoretta tilastoa kirjastojen asiakaspäätteiden määrästä ei ole. Opetusministeriössä tehtiin vuonna 2005 selvitys julkisista asiakaspäätteistä.
(http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/tyoeryhmaet_ja_…)
Selvityksen mukaan vuoden 2004 lopulla kirjastoissa oli 8930 tietokonetta, joista asiakaspäätteitä oli 3630. Helsingin kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä eli lokakuussa 2007 338 asiakastietokonetta eli Asko-konetta.
Mitään vertailevaa tahoa en valitettavasti löytänyt. Eettinenkuluttaja.net -verkkosivustolla arvioidaan joidenkin hyväntekeväisyysjärjestöjen julkaiseman tiedon luotettavuutta sekä järjestön poliittista, uskonnollista ja taloudellista riippumattomuutta: http://www.eettinenkuluttaja.net/hyvantekevaisyysjarjestot
Tässä joitakin lehtiartikkeleita aiheesta:
Ahonen, Anneli: Avustusjärjestöt brändäävät entistä ammattimaisemmin. Rikkumaton julkisuuskuva on järjestöille kullanarvoinen. Helsingin Sanomat 12.7.2007
Ahonen, Anneli: Suoraveloituksella lahjoittavien määrä kasvaa nopeasti: moni järjestö saa suuren osan tuloistaan kuukausilahjoituksista. Helsingin Sanomat 26.6.2007
Vihonen, Ilona: Viidennes suomalaisten antamasta hätä- ja kehitysavusta...
Agatha Christien novelli Puolustuksella on puheenvuoro (Witness for the Prosecution) on ilmestynyt erillisenä painoksena Tammen isotekstiset -sarjassa vuonna 1983. Se sisältyy Christien rikosnovellikokoelmaan Kuoleman koira ja muita kertomuksia (The Hound of Death) joka ilmestyi suomeksi ensi kerran WSOY:n kustantamana (Sapo ; 226) vuonna 1978. Isotekstisen version on suomentanut Jouko Linturi, Kuoleman koira -kokoelman novellin puolestaan Anna-Liisa Laine. Tässä kokoelmassa novellin nimi on Syyttäjän todistaja. Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa selviävät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Ikävä kyllä Google Earthin kuvien tarkkuus riippuu palvelun käyttämien lähdekuvien tarkkuudesta. Nähtävästi Rauman kuvat ovat olleet resoluutioltaan tarkempia kuin Uudenkaupungin kuvat.
Lisätietoja Google Earthin ominaisuuksista saa esimerkiksi Wikipediasta "Google Earth"-hakusanalla.
