Eduskunnan kirjastossa on historiikki " 2. divisioonan jalkaväkirykmentti 49 sodassa 1941-44." Toim. Tapio Peitsara ym. Hki 1981.
s. 211-222 on prof Kaarlo Koroman artikkeli: II Pataljoonan vaiheet 3.7 1944 alkaen.
Noita partiolaisten käyttämiä piirihuutoja on kerätty PartioWikiin:
http://wiki.partio.net/Piirihuuto
Savolaisten huuto sieltä puuttuu, tällainen versio löytyi verkosta: Savolaenen, savolaenen, jouseen tartu, tartu jo ! "No, oeskohan tuota, no, oeaskohan tuota.. No, johan tok! No, johan tok!" Savolainen, savolainen, jouseen tarttui, maaliin ampui, hyvin sattui. - SAVO, HEI
http://www.spyp.fi/PY2_2005.pdf
Vaasan kaupunginkirjaston käyttösääntöjen mukaan "aineiston voi korvata hankkimalla tilalle vastaavan teoksen tai maksamalla kirjaston määrittämän korvaushinnan. Videotallennetta, CD-ROM- tai DVD- levyä ei voi kappalekohtaisen tekijänoikeusmaksun vuoksi korvata vastaavalla tallenteella. Kunnostamiskelpoisen aineiston kirjasto korjaa itse. Korjauksesta syntyvät kustannukset korvaa lainaaja."
Mikäli lainaamasi kirja on kadonnut / tuhoutunut, sinun kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon ja sopia korvaustavasta.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy mm. seuraavat aiheeseen liittyvät teokset.
Nhat, Tämä hetki on ihmeellinen hetki (Biokustannus, 2002)
Pyhä kilpikonna laahaa häntäänsä: zen-kertomuksia Kiinasta (Otava, 1976)
Ryokan, Suuri hupsu (Basam Books, 2006)
Wu-men, Portiton portti: zenkertomuksia
Zen: sydän on tie (Minerva, 2007)
Achille Chavéen kirjoja tai runoja ei löydy suomennettuina itsenäisinä teoksina. Tietokannat, joista on yritetty asiaa selvittää, ovat Fennica ja Frank monihaku sekä Lahden kaupunginkirjaston käännösrunojen tietokanta.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=all
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Linda-tietokannasta ja Frankista (pudotusvalikko: kaikki kirjastot) käy ilmi, että Chavéen tekstejä löytyy kyllä, mutta ei suomeksi.
https://finna.fi
Myöskään lehtiartikkeleita ei löytynyt viitetietokannoista ALEKSI ja ARTO, joita voi käyttää kirjastossa tai oppilaitoksissa.
Suomennoksia saattaisi olla jossakin antologiassa, johon on koottu belgialaisten kirjailijoiden runoja tai aforismeja, mutta...
Meillä Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Domashni otshag -niminen naistenlehti. Sitä on Sammonlahden kirjastossa saatavana vuoden 2005 alusta tähän päivään.
Terveyskirjaston sivuilta ( http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00… ) voi lukea Antti Aron artikkelin Mitkä ovat ravinnon energiantuottajat? Artikkelissa on kappale Hiilihydraatit ovat nopeaa käyttöenergiaa, proteiinit rakennusaineita ja rasvat varastoenergiaa. Artikkelissa käsitellään tarkemmin kyseisiä aineita ja niiden ravintolähteitä. Bios 4 -kirjassa (kappaleen 8 alussa) sanotaan, että energia-aineenvaihdunnan kannalta tärkeitä orgaanisia molekyylejä ovat erityisesti ravinnon sisältämät hiilihydraatit ja rasvat. Ihmisen fysiologia ja anatomia (2004) -kirjassa kerrotaan, että energiaravintoaineita ovat hiilihydraatit, rasvat ja valkuaisaineet ja ajoittain myös alkoholi (s. 394). Kirjan mukaan...
Kirja on varmaankin vuonna 1964 suomeksi ilmestynyt (2. p. 1976) Margaret Friskeyn kirjoittama ja Katherine Evansin kuvittama Pikku Nopsajalka ja hänen hevosensa. Kirjassa Nopsajalka etsii turhaan itselleen hevosta. Isä neuvoo häntä ajattelemaan kuin hevonen: niinpä pikku Nopsajalka etsii itselleen mukavan, varjoisan paikan ja nukahtaa. Silloin hevonen löytää Nopsajalan.
Kyseessä taitaa nyt olla sellainen kappale, josta nuottia ei ole julkaistu. Etsin sitä kaikista maakuntakirjastoista ja Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Sinne on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen ja äänitteistä viime vuosisadan alusta alkaen. Skädäm-niminen yhtyehän levytti kappaleen vuonna 1986.
Spa-nimen alkuperästä liikkuu seuraavanlainen kansanetymologia. Sen väitetään perustuvan latinan sanoihin ”sanus per aquam” tai "sanitas per aquam", joka tarkoittaa ”terveyttä vedestä”. Todellisuudessa näyttää siltä, että Spa-nimitys on levinnyt belgialaisen kylpyläpaikkakunnan nimestä englannin kieleen, jossa se jo 1600-luvulla sai yleismerkityksen kylpylä, kylpyläpaikkakunta. Nykyään Spa-sanaa käytetään kansainvälisesti merkitsemään kylpylää. Nämä tiedot sanan alkuperästä löytyvät ruotsinkielisestä artikkelista, jossa tutkitaan myös ruotsin kielessä esiintyvä Spa-sanan etymologiaa. Kirjoittaja on englannin kielen professori Arne Olofsson, "Makten över etymologin. Några fallstudier", teksti löytyy tästä osoitteesta http://hum.gu.se/...
Yhdysvaltojen historiasta on useita yleisesityksiä. Ainakin uusimmissa on käsitelty kansalaisoikeusliikettä, esim.
Henriksson, Markku
Siirtokunnista kansakunnaksi : johdatus Yhdysvaltain historiaan. - Helsinki, 1990.
Kero, Reino...et al.
Uuden maailman jättiläinen : Yhdysvaltain historia. - Helsinki, 1991.
McInerney, Daniel J.
Matkaopas historiaan : Yhdysvallat. - Kuopio, 2005.
Useissa maailmanhistorian yleisesityksissä on myös käsitelty USA:n sisäisiä jännitteitä, laajimmin ehkä kirjassa
Bjøl, Erling
Kansojen historia 23 : Rikas länsi. - Porvoo, 1985.
Seuraavassa puheenvuoroja, esseitä, muistelmia, elämäkertoja ja raportteja aiheesta:
Bonsdorff, Johan af
Black Power : mustan USA:n nousu. - Helsinki, 1968.
Davis, Angela
Sydämeni halusi...
Jos tarkoitat energian kulutusta, se riipuu lieden koosta ja uunin laadusta. Isompi levy kuluttaa enemmän energiaa luin pieni ja kiertoilmauuni enemmän kuin tasalämpöuuni. Lieden mukana tulee ohjekirja, josta voit itse laskea kysymäsi energian kulutuksen.
Kuluttajatukimuslaitoksen tietokannasta löydät tietoa liesistä http://www.kutuke.fi/kultu/kultu_tavaratjapalvelut.html
Kirjoita asiasanaksi liedet.
Se on suruni -runo löytyy kirjastosta Hessen runokokoelmasta Huilunsoittaja. Suomennos on Anna-Maija Raittilan, alkusanat Kärsin siitä, että minulla on taito käyttää naamioita.
Kyllä löytyy. Helmet sanahaulla http://www.helmet.fi/search*fin/X kuorsa** ja aineistorajauksella cd-levy saadaan kaksi äänitehoste cd-levyä:
55 waanzinnige geluiden : voor video filmers en discjockeys
sisältö: Sekalaisia ihmisääniä (naurua, itkua ym.) ja ihmisen tuottamaa hälyä (vihellyksiä, kuorsausta ym.)
Stakkato : Die Hörtest-CD von AUDIO
sisältö: soittimien, kirkonkellon, särkyvän lasin, luonnon, moottoreiden, keilaamisen, jalkapallostadionin, ilotulituksen, aplodien, kuorsauksen ja hiljaisuuden ääniä, sekä testisignaaleja.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kuorsausta sisältyy seuraaviin myös Helmet-hausta löytyviin cd-levyihin:
Noiruttu Pohojam'maa / Rehupiikles kappale Iiskan tupairylli = Looking out my backdoor, sisältö:...
Vaikuttaa siltä, että kysyttyä kirjaa ”Yhden asian mies : Asperger-lapsen kasvu aikuiseksi / Liisa Laukkarinen, Marius Rüfenacht. Helsinki : Tammi, 1998; ISBN 951-31-1304-3” ei tosiaankaan ole enää myynnissä missään. Tarkistin mm. Booknet-nettikaupan. Siellä myydään sekä käytettyä että uutta kirjallisuutta, mm. poistoeriä. Myöskään antikvariaattien Antikka.net -verkkokirjakaupassa ei kirjaa ole myynnissä.
Koska Antikkaan kuuluu lukuisia suomalaisia antikvariaatteja, se lienee kuitenkin suhteellisen tehokas myyntikanava. Antikassa on Puutelista-lomake, jonka avulla voi ilmoittaa tiedot halutusta teoksesta.
Kirjatoiveen voi esittää myös yksittäiselle antikvariaatille.
Myöskin nettihuutokauppaan Huuto.net kannattanee laittaa kirjasta kysely...
Paavo Sarkkinen on kirjoittanut teoksen "Ruoppaustyöt" (Rakennusalan kustantajat 2003), jossa käsitellään Suomessa tehtyjen ruoppaustöiden historiaa ja esitellään jonkin verran erilaisia ruoppauskoneita. Imuruoppausta käsitellään myös Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Kymijoen pilaantuneiden sedimenttien koeruoppaus Myllykoskella 2001" (Alueelliset ympäristöjulkaisut 286).
Tekniikan kirja 2 (WSOY 1964) sisältää tietoa ruoppauskoneiden toiminnasta ja tekniikasta. Tietoa löytyy kirjan ensimmäisestä osiosta Rakennustekniikka (luvuista Rakennuskoneet ja Sataman- ja väylänrakennus). Nämä kolme julkaisua löytyvät Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastosta.
VTT eli valtion teknillinen tutkimuskeskus on myös julkaissut ruoppausta...
Kyseessä on ilmeisesti Ilmari Schepelin kirjoittama juttu Vanhalla Volgalla Venäjän vainioille. Tämä artikkeli on ilmestynyt Carelia-lehden numerossa 5/2007, (s.143-151).
Carelia-lehteä tulee Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä ainoastaan Itäkeskukseen. Kirjasto säilyttää lehden kuluvan vuoden numerot.
Tällä hetkellä numero 5/2007 on paikalla, joten artikkeli voidaan kopioida ja lähettää Kallion kirjastoon. Toimitusaika on 2-3 arkipäivää. Lähetetyistä valokopioista kirjasto perii palvelukopiomaksun, joka on 1 euro per sivu (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/kirjavarasto/palvelukopiot ).
Vanha nimi Linus tulee kreikankielisestä sanasta linon, joka tarkoittaa pellavaa. Perimätiedon mukaan Linus oli Rooman piispa, Pyhän Pietarin seuraaja. Nimi oli Suomen almanakassa vuosina 1708-1869. Ruotsin almanakkaan se tuli vuonna 2000.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Eufemia tarkoitaa kreikan kielellä hyvämaineista. Nimi on Suomessa esiintynyt ensimmäisen kerran vuonna 1488 Turun tuomiokirkon Mustankirjan kalenterissa. Nimi on 16.9. sekä ortodoksisen että katolisen kirkon kalenterissa. Nimestä on peräisin esim. nimi Miia. Eufemia-nimeä on annettu 1900-luvulla 340 henkilölle, eniten se on ollut käytössä 1900-luvun alkupuolella.
Tiedot löytyvät kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 1990, Kiviniemi, Eero: Suomalaisten etunimet, 2006.
