Sakari on suomalainen lyhennelmä nimestä Sakarias, joka on esiintynyt almanakassamme myös kirjoitusasuissa Zacharias ja Zakarias. Nimellä on raamatullinen alkuperä, Johannes Kastajan isä oli nimeltään Sakarias ja nimi merkitsee suomeksi osapuilleen: "Jahve lahjoittaa, Jahve muistaa".
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (Wsoy, 1999)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Aivan kappalekohtaista juonen selostusta Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta ei taida löytyä. Tässä kuitenkin linkkejä muutamiin kirjan juonen kuvauksiin:
http://www.satakirjaa.fi/kirja.php?id=55
http://www.internetix.fi/uutiset/netixpress/0201/tuntematon.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuntematon_sotilas
http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Tutkielmat&luokka=Lukio&sivu=HY4_-_T…
Anne Saarikallen kirjassa: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön kerrotaan Birgitistä näin:
Birgit on lyhentymä Birgitasta, joka taas on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigida (iirin kielen Brigit ja Brigid). Kantanimen merkitys on 'korkea, korotettu'. Brigit-nimen teki tunnetuksi irlantilainen nunna ja Kildaren luostarin perustaja Pyhä Brigit (kuoli n. v. 525). Ilmeisesti hänen mukaansa nimettiin ruotsalainen uskonnollinen ja poliittinen vaikuttaja Pyhä Birgitta (1303-73), joka perusti Vadstenan luostarin ja joka julistettiin pyhimykseksi 1391.
Almanakassa Birgit on ollut vuodesta 1950. Nimeä on tavattu Suomessa jo 1800-luvun puolella, mutta yleisempi siitä tuli vasta 1900-luvun alussa.
Jani Johanneksen kirjasarjassa Tee itselle tai lahjaksi, Snickra till dig själv eller som gåva, osassa 109 on hyvät ja selkeät koristekaivon teko-ohjeet. Frank-monihaun mukaan kirja löytyy Hämeenlinnan kirjastosta. Sarjaan kuuluu monta muutakin hyödyllistä osaa kesämökin kunnostukseen. Oma kirjastosi varmaan auttaa mielellään.
Muutamia esimerkkejä aiheeseesi liittyvistä kirjoista:
- Welling, Heini: Turhamainen mies - narri vai sankari
- Selin, Jaakko: Kiinalaiset jalat
- Ruotsi, Suvi: Mies pukeutuu
Muita miehen pukeutumista koskevia, Oulun kaupunginkirjastossa olevia kirjoja voit katsoa aineistotietokanta-Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2&sesid=1145877255&ulang=fin kahdella asiasanalla, miehet pukeutuminen.
Asiasanoilla, miehet kauneudenhoito löytyivät
- Sillä silmällä: Fab Five - viisikon opas miehelle
- Bäckström, Bror: Mistä tyyli: Bror Bäckström ja miehen elämää
Kovin paljon miesten kosmetiikan käytöstä ei edellämainituissa teoksissa ole. Aikakauslehdissä asiasta usein kirjoitetaan, esim.
- Silvola, Jenni: Mies & kosmetiikka,...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannasta ei kyseistä videotallennetta enää löydy. Mainintoja löytyy sen sijaan Joensuun, Kajaanin, Kokkolan, Lappeenrannan ja Vaasan maakuntakirjastoista. Alla olevasta linkistä löydät kaukopalvelun tilauslomakkeen. Varausmaksu on 4 euroa.
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kilpikonnat, krokotiilit, liskot ja käärmeet kuuluvat sammakkoeläimiin. Ne ovat kaikki selkärankaisia eli niillä on ruumiissaan tukiranka. Kilpikonnan kuori on muodostunut selkärangasta, kylkiluista ja luulevyistä, jotka ovat kasvaneet yhteen. Ks. esim. Holland, Simon, Matelijat. Helsinki : Kirjalito, 2005. Wilke, Hartmut, Kilpikonnat : oikea hoito, terveellinen ruoka, käyttäytyminen. [Helsinki] : Tammi, 1999 (Tampere : Tammer-paino).
Vaasan kirjastoissa ei ole kyseistä teosta, mutta saat sen käsiisi kaukolainaamalla joltain muulta paikkakunnalta. Kaukolainapyynnön voit käydä tekemässä lähimmässä kirjastossa joko yleisessä kirjastossa tai oman oppilaitoksesi kirjastossa. Vaasan kaupunginkirjastossa kaukolainan maksu on yksi euro, jos laina tulee toisesta maakuntakirjastosta. Muissa kirjastoissa maksut voivat vaihdella.
Kirjasto 10:stä saa lainaksi Welho-laajakaistan tai -digisovittimen. Laajakaista ja digisovitin lainataan kahdeksi viikoksi maksutta. Lainaajalta edellytetään 18 vuoden ikää ja kirjastokorttia. Laajakaistat ja digisovittimet palautetaan Kirjasto 10:iin.
Laajakaistoja ja digisovittimia lainataan myös Kohtaamispaikka@lasipalatsin palvelupisteestä.
Kirjasto 10: n osoite on Elielinaukio 2 G eli Postitalo (Rautatieaseman vieressä).
Saat salasanan kirjaston verkkopalveluun, kun käyt henkilökohtaisesti kirjastossa. Valitettavasti emme voi antaa salasanoja sähköpostilla tai puhelimitse.
Maksimivarausmäärä tarkoittaa, että yhdellä asiakkaalla voi olla yhtä aikaa 20 varausta voimassa.
Kirkes-kirjastoissa aineisto kiertää yhteisessä varausjonossa. Jos siis laitat varauksen jonkin teoksen Tuusulan kappaleeseen, voit saada silti lainaan vaikkapa Järvenpään kappaleen, jos se vapautuu ensin lainasta. Yhteinen varausjono nopeuttaa aineiston liikkumista. Jos teoksesta on 86 varausta, kannattaa ottaa huomioon, että kirjoja on todennäköisesti hankittu Kirkes-kirjastoihin useampia kappaleita, jolloin kaikki nämä 86 varausta eivät kohdistu yhteen niteeseen vaan kaikkiin Kirkes-...
Tove Janssonin Muminpappans bravader ilmestyi vuonna 1950 ja suomennettiin nimellä Muumipapan urotyöt vuonna 1963. Vuonna 1968 kirjasta julkaistiin tekijän uudistama laitos nimellä Muminpappans memoarer. Kaikki suomennokset on tehty alkuperäisestä Muminpappans bravader –kirjasta, mutta kirjaa on käännetty eri kielille myös uudistetusta laitoksesta. Lähteet: mm. Salme Aejmelaeus, Kun lyhdyt syttyvät: Tove Jansson ja muumimaailma ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansallisbiografia:
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/1395/
Hakuja muotoiltaessa pitää vaihdella hakutermejä sen mukaan, miten saadaan tuloksia. Kirjastojärjestelmissä käytössä oleva Yleinen suomalainen asiasanasto YSA hyväksyy esim. asiasanatermit muoti, pukeutuminen, pukineet, pukuhistoria, tyylit, vaatetussuunnittelu, vaatteet, hiukset, kampaukset, peruukit, hiusala, kampaajat, parturi-kampaamot, parturit, 1930-luku, 1940-luku, 1950-luku ...
Verkossa YSA on VESA
http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
Internet-hauissa voi käyttää muitakin hakutermejä ja hakuja usealla hakusanalla, kaikkea mikä voi liittyä etsittäviin kysymyksiin.
Internet-lähteiden käytössä kannattaa pitää mielessä lähdekritiikki. So. käytä asiallisia, mieluiten organisaatioiden ja oppilaitosten sivustoja. Vältä...
Christopher Hartin piirustusoppaat kiinnostavat sekä lapsia että vanhempiakin kirjaston käyttäjiä, joten hänen kirjojaan voi löytyä sekä aikuisten että lasten osastoilta kirjastosta riippuen. Kannattaa tarkistaa asia kussakin kirjastossa erikseen.
Nuorten osastoon sijoitetusta aineistosta ei peritä Vantaan kirjastoissa varausmaksua. Aikuisten osaston aineistosta peritään 50 sentin varausmaksu varattua aineistoa kirjastosta noudettaessa.
Aihetta säätelee valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030542
Ympäristöhallinnon sivulta Haja-asutuksen jätevedet löytyy muuan muassa mallilomakkeet: "Selvitys jätevesijärjestelmästä, käyttö- ja huolto-ohje sekä päiväkirja" ja muuta tietoa.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=566&lan=fi
"Voiko mökillä syntyvät talousjätevedet johtaa suoraan maahan?" Tähän vastataan sivulla http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=118901&lan=fi
Vastauksen lopussa todetaan, että tarkempia ohjeita saa tarvittaessa mökkikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.
Aiheesta tietoa, lomakkeita ja lista usein kysytyistä kysymyksistä...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kaksi ruotsinkielistä kirjaa:
Aust, Stefan: Baader-Meinhof, sju år som förändrade förbundsrepubliken, 1990
Meinhof, Ulrike: Ulrike Meinhofs förbjudna tänkesätt, 1976
Aiheesta kerrotaan myös romanissa Theres, kirjoittajana Steve Sem-Sandberg sekä elämänkertateoksessa EigenSinnige Frauen, tekijänä Dieter Wunderlich 2000
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Tulossa on kirja Kun punainen armeijakunta iski: saksalaisterroristit Tukholmassa 1975, tekijöinä Dan Hansen ja Jens Nordqvist. Kirja ei ole vielä saatavissa kirjastosta.
Nuotit löytyvät seuraavasta teoksesta: Ritva Ollaranta - Maija Simojoki, PIUM, PAUM PAUKKAA. Laulu on kuitenkin nimeltään Hura, hura häitä ja se myös alkaa näillä sanoilla, mutta muuten sanat ovat lähes identtiset. Kirjaa on sekä Kouvolan että Kuusankosken kirjastoissa.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on suuri joukko kirjoja nallekarhuista. Luonto ja harrasteet-aihealueella (2.krs) on muutamia kuten Grey, Margaret: "Teddy bears", Cockrill, Pauline: "Teddybjörnen" ja Nyström, Marjaana "Nallekarhu". Suurin osa löytyy kuitenkin Saagasta (1.krs). Siellä on esim. Gibbs, Brian: "Making and dressing traditional teddy bears", Laing, Jennifer: "The art of making teddy bears" ja Nel, Martini: "Cuddly teddies: 15 teddy bear patterns". Kirjoja löydät aineistorekisteristämme Aino osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1140178993&ulang=…
Voit hakea asiasanoilla "leikkikalut", "nallet" ja "karhut". Jos haet nallen teko-ohjeita voit yhdistää esim. toiseen asiasanaan " "valmistus...
Tämä katkelma löytyy selityksineen kouluikäisten nykyperinnettä käsittelevästä kirjasta: Virtanen, Leea: Antti pantti pakana (WSOY, 1970). Kirjassa (s.111-112 kerrotaan: "Merja istui puussa tutti suussa nenä räässä järki jäässä potta päässä." Tätä lorua Leea Virtanen kutsuu kiusoitteluloruksi. Kiusoittelun kohteen nimi vaihdetaan tilanteen mukaan. Usein näihin loruihin liittyy myös nimenvääntely. Esim. "Ismo pismo pakana istuu oven takana, tutti suussa..."
Nämä lastenperinteeseen kuuluvat lorut ovat suullista kansanperinnettä, jota lapset käyttävät kaveripiireissä ja ne voivat esiintyä hyvinkin erilaisina muunnoksina ajasta ja paikasta riippuen.
Tätä Leea Virtasen kirjaa voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
