Kyseinen runo sisältyy kokoelmaan Kipling:Valkoisen miehen taakka, valinnut ja suomentanut Antero Manninen.Hki WSOY 1976. Suomennoksessa on rinnakkain alkuperäinen, englanninkielinen, ja suomenkielinen teksti.
Hankintaehdotuksen voi jättää Helsingin kaupunginkirjaston sähköisellä lomakkeella, suora linkki lomakkeesseen:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Varausmaksu kirjautuu asiakkaan tietoihin, kun kirja palautuu johonkin kirjastoon eli varaus ns. nappaa kiinni. Jos varauksen ehtii perua ennen kirjan palautusta, varausmaksua ei mene. Jos taas kirja on palautunut ja varaus napannut kiinni, varausmaksu menee, vaikka varauksen peruisi. 1,50 euron varausmaksu ei kuitenkaan pitäisi aiheuttaa lainauskieltoa (jos maksu on tullut tänä vuonna eikä edellisinä vuosina). Lainauskiellosta kannattaa kysyä suoraan kirjastosta soittamalla, sähköpostitse (kirjasto@kotka.fi) tai käymällä kirjastossa. Maksut voi maksaa mihin tahansa Kotkan kirjastoon. Kun lainauskielto on hoidettu, voi lainata kirjastosta sekä varata ja uusia lainoja Kyyti-verkkokirjastossa.
Valitettavasti en löytänyt kysymääsi kirjaa nettikaupoista, en suomalaisesta enkä myöskään ulkomaisesta mm. http://www.amazon.com/gp/homepage.html/105-3871985-2022852. Voit kysyä asiaa suoraan kirjailijan aikaisempia suomennoksia (Dream Kiss) kustantaneelta Sangatsu Manga -kustantamolta http://www.sangatsumanga.fi/asp/empty2.asp?P=6212&VID=default&SID=46752…. Toivon että sitä kautta kirjan saatavuus selviää.
Kirjat eivät kuulu Helmet-kirjastojen kokoelmiin, eivätkä ne ole tällä hetkellä hankittavien listalla.
Frank-monihausta voi selvittää kirjojen saatavuutta muiden kirjastojen kokoelmista. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulukirjastoista kirja Kuljetukset ja varastointi löytyy EVTEKin kirjastosta Leppävaarasta ja Laurea-kirjastosta Leppävaarasta. Kirja Toimiva pakkaus on EVTEKin Leppävaaran kirjaston hankintalistalla.
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/
Tiitus/Titus-nimen alkuperäinen merkitys ei ole aivan selvä, mahdollisesti sillä on yhteys latinankieliseen sanaan titulus 'otsikko', 'arvonimi', merkitys siis voisi olla 'kunnioitettava'. Toisaalta kreikan kielessä tunnetaan myös linnun nimenä τίτις/titis (nimi jäljittelee linnun viserrystä). Rooman keisarina Titus Flavius Vespasianus oli vuosina 79-81 ja on jäänyt historiaan maineeltaan tarmokkaana ja pystyvänä hallitsijana. Paavalin uskollinen työtoveri Τίτος/Titos=Titus (nykyinen vuoden 1992 raamatunkäännös käyttää lyhytvokaalista muotoa Titus, vuoden 1938 käännös pitkävokaalista Tiitus) mainitaan Uudessa testamentissa 13 kertaa. Lisäksi hän oli yhden Paavalin kirjeen vastaanottaja (nykytutkijoiden enemmistön käsityksen mukaan ko....
Sanat, sekä saksaksi että suomeksi, ovat tällaisessa nuotissa:
Freundorfer, Blumen aus Salzburg=Kukkia Salzburgista (1966).
Nuotti on Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa. Sen voi saada kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Sinun kannattaa ottaa yhteys omaan kirjastoosi. Salasanan uusiminen vaatii yleensä henkilökohtaisen käynnin kirjastossa, eikä sitä anneta puhelimitse tietoturvallisuussyistä. Asiakastunnus on yleensä kirjastokortin numero.
Clea-nimellä ei ole nimipäivää suomalaisessa kalenterissa. Bruce Lanskyn Baby names around the world -kirjan mukaan Clea on kreikkalainen nimi ja nimien Cleo ja Clio rinnakkaismuoto. Valitse nimi lapselle -teos (toimittaneet Olga Chastnaya-Leppäniemi ja Katariina Krabbe) sanoo Clea-nimen olevan ranskalainen nimi ja, että Clealla on nimipäivä 13.7.
Ensimmäinen Pratchettin Kiekkomaailmasta kirjoittama kirja on The Colour of Magic, joka ilmestyi 1983. Se on ilmestyi suomeksi vuonna 2000 nimellä Magian väri.
Brittiläisen Lets go gardening-sivuston, http://www.letsgogardening.co.uk/ , maailmanennätykset osion mukaan painavin päärynä on painanut 2,1 kg ja sen kasvatti Warren Yeoman of Arding New South Walesissa Australiassa. Katso, http://www.letsgogardening.co.uk/Information/WorldRecords_p2.htm .
Raamatussa mainitaan asiasta ainakin kahdessa kohdassa. Jeesuksen Vuorisaarnassa (luvut 5-7) kohdassa Matt 7:12: "Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille" ja Luukkaan evankeliumissa (Luuk 6:31) on: "Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille".
Kyseista nuottia on etsitty tässä verkkopalvelussa aiemminkin,ja vielä hiljakkoin, joten kopioin vastauksen tähän:
Kyseessä taitaa nyt olla sellainen kappale, josta nuottia ei ole julkaistu. Etsin sitä kaikista maakuntakirjastoista ja Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Sinne on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen ja äänitteistä viime vuosisadan alusta alkaen. Skädäm-niminen yhtyehän levytti kappaleen vuonna 1986.
Facta-tietopalvelu-tietokannan mukaan hepoasteet ovat tuulettomia korkeapaineen vyöhykkeitä valtamerillä 30–35° pohjoista ja eteläistä leveyttä. Tietokanta kertoo, että ”hepoasteilla antipasaati laskeutuu alemmaksi ja kääntyy pasaatituulena takaisin päiväntasaajaa kohti. Nimitys johtuu siitä, että Amerikkaan hevosia kuljettaneet esp. laivat joutuivat viipymään näillä leveysasteilla niin kauan, että suuri osa hevosista kuoli.”
Suomenkielisiä kirjoja hepoasteista ei taida olla. Tässä joitakin englanninkielisiä kaunokirjallisia teoksia, joiden nimessä sana horse latitudes esiintyy. Tiedot ovat peräisin tietokannasta nimeltä WorldCat, joka on maailmanlaajuinen 41 000 kirjaston yhteinen tietokanta, http://worldcat.org/ . Se, millä tavoin ne...
Valitettavasti tuota tuttua Four Catsin kappaletta ei nuottina ole saatavissa. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy kyllä cd-levy, joka on tällä hetkellä paikallakin. Sanat löytyvät Toivelauluja-vihkosta (osa 57), jota ei saa lainaksi (kopiointimahdollisuus kirjastossa on).
Pertti Santalahti toimi Humppilan lasitehtaan (ja sen ostaman Kumelan) suunnittelijana 1971-1981 ja Humppila/Iittala-Nuutajärven suunnittelijana vuodesta 1982 alkaen. Kirjassa Humppila, lasitehdas tien varrella (Suomen lasimuseon lasitutkimuksia 14, 2002)on kuvia Santalahden suunnittelemista tuotteista. Kirja löytyy Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta ja teidän kannattaisi tarkistaa se. Kumelan lasia käsittelevät myös teokset
- Löfberg, Aimo: Kumelan lasitehdas oy 1937-1977 (Humppilan lasitehdas 1977).
- Oy Kumela : lasimaalaamosta tehtaaksi : 1937-1985 / toimittanut: Kaisa Koivisto (Suomen lasimuseo 2002).
Molemmat kirjat löytyvät Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, kuten myös teos Suomen lasi = Finnish glass (Sunderland Arts...
Merirosvoista kertovia fiktiivisiä kirjoja on viime vuosina ilmestynyt joitakin, jos siis sailor-kirjoilla tarkoitat sellaisia?
Kaksi melko tuoretta kirjaa on muun muassa Somper, Vampiraatit; Rees, Merirosvoja! Viimeksi mainittu kertoo kahden naismerirosvon seikkailuista.
Muutaman vuoden vanhempia ovat romaanit: Ruusuvuori,Itämeren merirosvot: piraattitarinoita pohjoisesta; Smith, Monsuuni; Edessä tyrskyjä!: kertomuksia merestä ja merenkulkijoista; Jo viheltää takilassa: kertomuksia merestä ja merenkulkijoista.
Erilaisista etunimien historiaa käsittelevistä kirjoista ja vastaavilta nettisivuilta ei valitettavasti löydy yksiselitteistä tietoa Adalmiina-nimen alkuperästä ja nimipäivästä. Mahdollisesti nimi on sadun kirjoittajan Topeliuksen muodostama. Nimen alku kuitenkin on muinaisaksan adal-, adel-, joka tarkoittaa 'jaloa, jalosukuista' ja joka on varsin tavallinen saksalaisperäisissä nimissä, esim. naispuoliset Adelgunde, Adelheid, Adelhilde, Adalberta, Adelie, miespuoliset Adalbero, Adalbert, Adalfried (Alfried), Adalger (Elger). Loppu sitten olisi tuttu Miina, joka on lähtöisin Vilhelmiinasta (miespuolinen vastine Vilhelm). Nimipäiväksi Adalmiinalle voisi edellisen perusteella ajatella (alkuosan mukaan) 16.12. (Aada, Ada), 27.7. (jonka Heidi...
Eino Säisän bibliografiasta ei löydy mainintaa siitä, että hän olisi julkaissut 'Kukkivat roudan maat' -romaanisarjan tapahtumiin liittyvää karttaa (ks. esim. Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia:
http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/se_s/saisa_eino/). Romaanisarjan syntyhistoriaa kuvaavassa artikkelissaan Säisä tosin kertoo suunnitelleensa tarinaa varten "kartan maisemasta teineen ja taloineen" (Kirjastolehti 12/1974). Piirrosta ei kuitenkaan tiettävästi ole julkaistu missään teoksessa, ei Säisän omissa eikä muidenkaan tekijöiden julkaisuissa. Useissa lähteissä (esim. Bibliophilos 2/2005 s. 17; Kantti kestää -lehti 26.1.1991) sen sijaan todetaan, että Säisän kuvaama Kurensalmi on todellisuudessa Kurenpolven asemaseutu...
Yleisillä kirjastoilla ei yleensä ole kirkonkirjoja. Vanhempia kirkonkirjoja säilytetään maakunta-arkistoissa.
Kurun alue kuuluu Hämeenlinnan maakunta-arkiston alueeseen, Mikkelin maakunta-arkisto taas säilyttää mikrofilmattuja kirkonkirjoja. Kannattaa ehkä aluksi tiedustella sieltä. Mikrofilmejä on mahdollista saada myös kaukolainaksi. Kaukolainapyyntö tehdään omaan kirjastoon.
