Sonata Arctican musiikkia en löytänyt nuottijulkaisuna.
Sonata Arctican kotisivulla, joka tosin
on englanninkielinen http://www.sonataarctica.info/site07/
on kuitenkin kitaratabulatuureja, myös kysymääsi The Misery-kappaleeseen. Valitse MISC - tabulatures ja saat eri albumien tiedot.
Sivulla on keskustelupalsta FORUM, jolla keskustellaan myös bändin musiikista ja nuoteista. Valitse FORUM - Sonata Arctica discussions - Questions about playing Sonata songs. Keskustelupalstan suomenkielisellä osalla en huomannut mainintoja nuoteista.
Little Hercules hakusanalla löydätte Googlesta paljon sivuja ja jopa videoita Richard Sandrak-nimisestä lapsivoimailijasta:
Kotisivu löytyy mm. osoitteesta http://www.richardsandrak.com/
ja artikkeli englanninkielisestä WIKIPEDIAsta sivulta
http://en.wikipedia.org/wiki/Richard_Sandrak
Suomeksi löytyy Internetistä sangen vähän tietoa, joten kuulumiset täytyy lukea englanniksi.
Siivekkäitä muurahaisia tapaa kesän loppupuolella, kun niille paritteluaikaan kehittyy siivet. Kyseessä on usein mauriainen (ks. kuva, http://www.pbase.com/image/21339786 ). Sen torjunnasta löytyy tietoa esim. Puutarhamaailman sivuilla, http://www.yhteishyva.fi/puutarhamaailma/tietotori/ravinteet_ja_kasvins… . Torjuntaan voi yrittää käyttää "luonnontuotteita", kanelia, etikkaa tai suolaa, jota ripotellaan muurahaisten reiteille. Sisätiloihin saa muurahaismyrkkyjä kaupoista joko sirotteena, ansoina tai aerosolina. Muurahaisten torjunta silloin, kun lentävät on sisätiloissa vaikeaa, koska näistä myrkyistä melkein ainoa, jota voisi käyttää on sumute. Muurahaisille voi rakentaa myös itse ansoja laittamalla jotain makeaa nestettä esim. pulloon...
Askaisten koululla on 9-12-vuotiaille teatterikerho tiistaisin klo 14.30 - 16.00.
http://www.askainen.fi/vapaaaika/nuoriso.htm
Tuo kerho on siis lapsille, voit kysyä Askaisten vapaa-ajan ohjaajalta tietoja muista kerhoista. Yhteystiedot:
http://www.askainen.fi/palveluhakemisto/vapaa_ajan%20ohj.htm
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteisessä maksuohjeessa sanotaan, että asiakkaan on maksettava kadonneesta tai vahingoittuneesta teoksesta kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu, joka yleensä on teoksen hankintahinta. Joissakin tapauksissa teoksen voi korvata toisella vastaavalla teoksella, silloin asiasta on sovittava erikseen aineiston omistavan kirjaston kanssa.
Kirjasto ei palauta korvausmaksua, vaikka korvattu teos löytyisikin myöhemmin.
Aineiston korvaus on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista.
HelMet kirjastojen maksuohjeet: http://www.helmet.fi/screens/maksut_fin.html
Helsingin kaupunginkirjastojen yhteystiedot: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Näitä etunimiä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palstalta. Tässä vastaukset:
Susanne on Susannan muunnos, joka puolestaan on alkuaan heprean Shushannah eli lilja tai valkoisten liljojen kaupunki.
Jari on tiettävästi kirjailija Jalmari Finnen (1874-1938) luoma lyhentymä omasta etunimestään. Ensimmäinen Jariksi kastettu oli Finnen kummipoika v. 1937. Almanakassa nimi on ollut Jalmarin rinnalla 20.11 vuodesta 1964. Jalmari taas puolestaan on suomalaistunut muoto Hjalmarista, almanakassa muodossa Jalmar 20.11 1890-1906 ja Jalmari vuodesta 1907. Kansanomaisia lyhentymiä Jarin lisäksi ovat Jali, Jallu ja Jammu. Hjalmar on muinaisskandinaavinen nimi, joka tarkoittaa "kypäräpäinen sotilas".
Lähde: Suuri etunimikirja / Pentti...
Elle on ollut Suomessa mm. Eleonooran, Elinan ja Ellenin lempinimi. Nimen merkityssisällöksi voidaan ajatella myös ranskan sana elle, jonka merkitys on ”hän” (naispuolinen).
Maarit -nimestä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palstalta. Tässä vastaus:
Maarit on länsi- ja pohjoissuomalainen lyhentymä nimistä Margareta ja Margit. Nimeä on kuitenkin käytetty myös Marian kutsumanimenä. Margaretan ja Margitin pohjana on kreikan helmeä merkitsevä sana 'margareta'. Pyhä Margareta oli puolestaan marttyyri, joka surmattiin keisari Diocletianuksen toimesta 300-luvulla. Keskiajalla Pyhä Margareta oli yksi suosituimmista naispyhimyksistä.
Lähteet:
Saarikalle, Anne: ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007)
Lempiäinen,...
Sanat lauluun löytyvät ainakin nuottikirjasta 80-luvun suomalaiset iskelmät.
Laulu löytyy ainakin levyiltä
80-luvun hitit
80-luvun huiput 2 : 20 hittiä vuosilta 1982-83
Baarihitit
Kake Randelin: Kirje kotiin
Kake Randelin: Hitit
Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta löydät verkkojulkaisun Helsinki aluettain 2006. Julkaisussa on runsaasti tilastotietoa Helsingin seitsemästä suurpiiristä ja 33 peruspiiristä.
http://www.hel2.fi/tietokeskus/helsinki_alueittain_2006/index.html
Otavan arkistosta kerrottiin, että Markku Turusen kirjoittaman elämäkertaromaanin Hyvä Joel kannessa Joel Lehtosen vasemmalla puolella istuu Rakel Kansanen ja oikealla Lydia Lehtonen.
Kyseisiä julkaisuja ei löydy HelMet -tietokannasta. Niitä ei löytynyt myöskään Helka -tietokannasta eikä myöskään Lindasta, joten painetussa muodossa niitä ei ilmeisesti suomalaisista kirjastoista löydy. Sen sijaan kaikki julkaisun 13 numeroa ovat luettavissa, ladattavissa tietokoneelle ja tulostettavissa Internet Archive -virtuaalikirjaston kokoelmissa. Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli kyseisestä julkaisusta, ja siihen on liitetty suorat linkit kuhunkin numeroon Internet Archivessa.
The Yellow Book : an illustrated quarterly Wikipediassa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Yellow_Book
Internet Archive:
http://www.archive.org/index.php
Nimi Tea on lyhentymä nimestä Dorotea, joka taas on kreikkalainen nimi ja tarkoittaa "Jumalan lahjaa". Nimestä tunnetaan lisäksi kirjoitusasut Teea ja Thea.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Seuraavien kappaleiden nuotteja löytyy Kymenlaakson kirjastoista:
Andrea Bocelli 'Vivo per lei' nuottijulkaisussa Andrea Boccelli: The collection,
Laura Pausini 'Non c'e' ja 'Incancellabile' nuottijulkaisussa Laura Pausini: The best of,
'Favola' nuottijulkaisussa Eros Ramazotti: Eros.
Tarkista saatavuus Kyyti-aineistohausta http://www.kyytikirjastot.fi/
Muiden kappaleiden nuotteja en onnistunut löytämään, internetistä saa kyllä lähes kaikkien sanat.
Uutuuskirjojen saapuminen HelMet-kirjastoon (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) asiakkaiden saataville tai varattaviksi vaihtelee ilmestymispäivän jälkeen muutamasta päivästä viikkoon silloin, kun on kysymyksessä suurten kustantajien valikoimiin kuuluvista teoksista. Tilaukset tehdään ennakkoon, esim. juuri Marklundin Elinkautinen ja Lindellin Orkesterimonttu on tilattu Vantaan kirjastoon kesäkuun alkupuolella, kirjakauppoihin k.o. teokset tulevat lokakuun puolessa välissä, ja samoihin aikoihin ne ovat myös rekisterissä asiakkaiden saatavilla. Pieniltä kustantajilta tulevat uutuudet ja täydennyskappaleet vaativat pitemmän toimitusajan. Muissa HelMet-kirjaston kaupunginkirjastoissa toimitusaika on samalla tavalla vaihteleva, mutta...
Metakieli on, Uuden suomen kielen sanakirjan mukaan, tieteen kieli, jolla kuvataan toista kieltä tai muuta symbolijärjestelmää.
Yleisen kielitieteen professorin, Fred Karlssonin mukaan metakieli on erityiskieltä, jollaisia eri tieteet ovat kehittäneet ilmaistaakseen täsmälliseti tutkimuksen tulokset. Kielitieteissä on yleistä, että metakielenä on jokin luonnollinen kieli, jota täsmennetään teoreettisilla käsitteillä (ks. "Yleinen kielitiede").
Metateksteillä tarkoitetaan puolestaan tekstejä teksteistä: metateksti kertoo, millä tavoin teksti etenee, toisaalta se myös arvottaa tekstiä(ks. Iisa ja Piehl "Tekstintekijän käsikirja").
Tutkielmissa verrataan ja arvioidaan yleensä useanlaisia määritelmiä keskenään, esim. arkimääritelmiä,...
Ihastumisen ja tykkäämisen taustalla vaikuttavat lait ovat suuri mysteeri. Ihmiset ihastuvat toisissa ihmisissä eri asioihin, kukin omalla tavallaan ja eri syistä. Monesti ihastumista ei voi myöskään välttää, jos se vain päättää sattua kohdalle. Kyse on valtavan voimakkaasta tunteesta, joka saa aikaan niin viatonta punastumista kuin joskus yrityksen esittää jotain muuta kuin on.
Selitystä sille, miksi ihmiset esittävät roolia voidaan etsiä monesta suunnasta. Roolinvetäminen saattaa tuntua muista kovin tyhmältä ja merkityksettömältä, mutta on sillä toisaalta tarkat tehtävänsäkin.
On kovin tavallista esittää itsensä jonain muuna tai parempana kuin on varsinkin silloin, kun haluaa tehdä toisiin ihmisiin mahdollisimman hyvän vaikutuksen....
Alla olevien verkkosivustojen mukaan puna-armeijan miesvahvuus oli noin 34 miljoonaa miestä. Japanin armeijan miesvahvuus taas oli 9,700,000 miestä. Sivuilta käy myös ilmi kaatuneiden ja haavoittuneiden lukumäärät sekä paljon muuta kiinnostavaa tietoa liittyen toiseen maailmansotaan.
http://www.eisenhower.archives.gov/quick_links/military/WWII_cost.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_Army
Kuvauksestasi minulle tulee mieleen ensimmäiseksi Akseli Gallen-Kallelan Afrikka-kirja. Ainakin osa tunnusmerkeistä sopii: kirja on alunperin julkaistu vuonna 1931 (toinen painos 1964), sivumäärä on 266, kooltaan se on jonkin verran pienempi kuin A4 ja tekstin lomassa olevat kuvat ovat mustavalkoiset - tosin niiden lisäksi kirjassa on myös 17 värillistä kuvaliitettä, joissa on Gallen-Kallelan maalauksia. Nidotun laitoksen kansien väriä en nyt pysty tarkistamaan, koska meillä täällä kirjastossa on vain sidottu laitos, jonka kannet ovat tyypillisen punaiset (kuten tuon ajan sidotuilla kirjoilla usein).
Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa HelMet-tietokannasta ( http://www.helmet.fi/search*fin/ ).
Saattaa tietysti kuitenkin...
