Agit Prop -yhtye on levyttänyt Eero Ojasen sävellyksen Oppimisen ylistys Bertolt Brechtin runoon Lob des Lernes. Suomenkieliset sanat lauluun on kirjoittanut Hannu-Pekka Lappalainen.Laulun nuotti sisältyy esimerkiksi sävelkokoelmaan Silmät armaat : Eero Ojasen lauluja (2000) sekä Suuren toivelaulukirjan osaan 24 (2018).Silmät armaat : Eero Ojasen lauluja HelmetissäSuuri toivelaulukirja 24 Helmetissä
Kirjastojen tietokannoista lauluja voi etsiä laulun nimen ja kotimaisia nuotteja myös alkusanojen mukaan, joskus myös kertosäkeen mukaan.Aiheen mukaan lauluja voi etsiä Yleisradion Fono-tietokannasta. Aiheella laiva löytyy 185 suomenkielistä viitettä, purje-alkuisella sanalla 23 viitettä. Valitettavasti Yle Arkisto on lopettanut Fono-tietokannan päivittämisen tammikuussa 2022.Yleisradion Fono-tietokanta:www.fono.fiFonon tarkennettu haku:http://www.fono.fi/LaajennettuHaku.aspx
Maakuntatunnuksia on valittu eri tavoin ja pitkällä aikavälillä (1980-luvulta 2010-luvulle). Esimerkiksi Uudenmaan liiton sivuilla, sanotaan että Uudenmaan maakuntatunnukset on valittu äänestämällä. Myös kaikki maakuntajärvet on äänestetty vuonna 2011. Valinnan on voinut tehdä myös mm. asiantuntijaraati tai maakuntahallitus. Esimerkiksi Pirkanmaan maakuntaeläimen (valkohäntäkauris) on valinnut Maakuntahallitus. Maakuntakukat puolestaan nimesi vuonna 1982 Suomen Kotien Kukkasrahaston ja Suomalaisuuden liiton asettama maakuntakukkatoimikunta. Linnut on valinnut Lintuntieteellisten yhdistysten liitto (LYL, nykyinen BirdLife Suomi) vuonna 1985 yleisöäänestyksen perusteella. Mitään yhtenäistä tapaa tai valitsijatahoa ei siis ole ollut. ...
Hei,Tarkoittanet tätä:Suomen ehdotonta antautumista koskeva sopimusluonnosKliment Voroshilovin Saksan ja sen liittolaisten välirauhanehtoja selvittelevä komissio 26.6.1944 (13.10.1943) SNTL:n ulkoasiainministeriölle.Kyseinen teksti löytyy kirjasta: Sotasyyllisyyden asiakirjat (toim. Hannu Rautkallio; EC-kirjat, 2006) sivut 99-106.
Jyrki Lehikoisen kokoamasta teoksesta Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1999) löydät tietoa Helsingin katunimistön historiasta. Julkaisun eri painokset löytyvät verkosta: Helsingin kadunnimien historiaTeoksen osassa 1 käsitellään myös Vartiokylän alueen nimistön historiaa, ja sen mukaan Arhotien nimeämisen perusteena on luonnonkukkiin liittyvä ryhmänimistö. Alueelta löytyy muitakin kukkiin viittaavia nimiä, kuten Kielopolku, Orvokkitie ja Kukkaniityntie. Arho viittaa tässä tapauksessa siis kohokkikasvien sukuun.
Hei!Viimeisin Merja Jalon Nea-kirja on ilmestynyt vuonna 2015, joten voi olla, että uusia osia ei enää ole tulossa. Täysin varmasti ei tietenkään koskaan voi tulevaisuutta ennustaa. Merja Jalon uusimpia teoksia on julkaissut ainakin Kvaliti-kustantamo, jonka kautta mahdollisesti voisi saada tietoa Jalon suunnitelmista. Sähköpostiosoite sinne on info(at)kvaliti.com.
Kianto kuvailee Rovaniemen-esiintymistään kirjassaan Mies on luotu liikkuvaksi : Iki-Kianto muistelee matkojaan, luvun Kiertävä kirjailija osiossa Kaukana ja korkealla (s. 181–184).
Ilta-Sanomissa vuosina 2017 ja 2018 julkaistujen Kivi-tuikkuja ja niiden keräilyä käsittelevien artikkelien mukaan saadakseen kaikki värivaihtoehdot tästä Heikki Orvolan suunnittelemasta kynttilälyhdystä niitä pitää hankkia 47.Maarit Rasi, Ostitko tämän Kivi-tuikun? Saattaa olla tulevaisuuden arvokas keräilytuote Maarit Rasi, Kivi-tuikku on suomalaiskotien suosikki – 3 erikoisväriä, joista keräilijät ovat valmiita maksamaan
Sekä kissanpennut että aikuiset kissat naukuvat huomiota herättääkseen – pennut emolleen, aikuiset kissat ihmisilleen – joten nau'unnan määrä ei välttämättä liity niinkään kissan ikään, vaan enemmänkin siihen, kuinka paljon sillä on asiaa nau'untansa kohteelle. Naukuminen on luontaista, mutta sen käyttö kommunikointiin paljolti opittua, ja tätä kautta se, kuinka paljon kissa naukuu, näyttäytyy mitä suurimmassa määrin yksilöllisenä ominaisuutena.Pienet kissanpennut naukuvat herättääkseen emonsa huomion, kun ne ovat nälissään ja tarvitsevat ruokaa tai peloissaan ja tarvitsevat lohtua. Kasvaessaan isommiksi pennut kuitenkin lakkaavat kommunikoimasta emon ja muiden kissojen kanssa naukumalla. Ne alkavat käyttää hienostuneempaa...
Suomen kuntien yhteinen €-Kirjasto otettiin keväällä käyttöön myös Helmet-alueella. Yhteinen E-Kirjasto korvaa vähitellen aiemmin Helmet-kirjastojen tarjoamat ekirja- ja eäänikirjapalvelut sekä ePress-aikakauslehtipalvelun. Näistä tämä ePress-aikauslehtipalvelu suljettiin ensimmäisenä, tämän kuun alussa. Jatkossa kirjaston asiakkaat voivat lukea sähköisiä aikakauslehtia uuden E-Kirjaston kautta. Sen lehtikokoelma ei ole aivan sama kuin ePressissä, jonka Helmet-kirjastot aiemmin tarjosivat. Esimerkiksi Iltalehteä yhteinen E-Kirjasto ei tarjoa. E-Kirjastoa voi toistaiseksi käytttää vain mobiililaitteella. E_Kirjaston käyttöönotto:1. Lataat älypuhelimeesi tai tablettiisi E:kirjasto-sovelluksen sovelluskaupasta (AppStore tai PlayKauppa)2...
Kyseessä on ruotsalais-suomalainen yhteistuotanto vuodelta 1986 (ruotsinkielinen nimi on "Vägg i vägg"). Tuottajina Oy Yleisradio Ab ja Sveriges Television AB TV2.Ei valitettavasti taida olla saatavilla. Verkosta löytämieni tietojen perusteella sarjasta ei ole olemassa videojulkaisua. Eikä sitä löydy mistään suoratoistopalvelustakaan. Lähteet:https://www.svenskfilmdatabas.se/sv/item/?type=film&itemid=36646#technical-specificationshttps://sv.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4gg_i_v%C3%A4gg
Julia Quinniltä on nyt heinäkuussa tulossa uusi osa Smythe-Smith suvun sarjaan nimeltään "Petollinen kosija". Lisätietoja teoksesta kustantajan sivulta: Petollinen kosija (tammi.fi)Muita historiallisia, mutta romanttisia kirjoja voi yleisten kirjastojen tarjonnasta etsi hakusanoilla "historialliset rakkausromaanit". Sinua saattaisivat kiinnostaa esim. Karen Swanin teokset, samoin kuin Simona Ahrnstedin teokset, joista jälkimmäiset sijoittuvat Ruotsin historian eri ajanjaksoille. Sara Medbergin teoksia on puolestaan kutsuttu "Ruotsin Bridgertoniksi" eli niistäkin saattaisit löytää luettavaa. Suomalaisia historiallisten ja osin myös romanttisten kirjojen kirjoittajia ovat esimerkiksi Kaari Utrio sekä Kristiina Vuori.
Tässä asiassa kannattaa kääntyä Kilpailu- ja kuluttajaviraston (https://www.kkv.fi/) puoleen. Heidän sivustoltaan löytyy neuvoja remonttien ongelmatilanteisiin: https://www.kkv.fi/kuluttaja-asiat/asuminen/remontit/ . Sivulta https://www.kkv.fi/kuluttaja-asiat/kuluttajaneuvonta/ löytyy kuluttajaneuvonnan yhteydenottolomake.
Sähköiset aikakauslehdet ovat siirtyneet valtakunnalliseen E-kirjasto -palveluun. Palveluun ei tarvitse kirjastokorttia, vaan siihen rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella (pankkitunnuksen tai mobiilivarmenteen avulla). E-kirjasto on sovellus, jonka voi ladata mobiililaitteelle, eli esimerkiksi älypuhelimelle tai tabletille. Tällä hetkellä sitä ei voi käyttää tietokoneella. Tämän ominaisuuden eteen tehdään kuitenkin kehitystyötä ja se on saatavilla myöhemmin, mutta tarkempi aikataulu ei ole vielä tiedossa. Lisätietoa: E-kirjaston usein kysytyt kysymykset
Kanan (tai käärmeen) pään irti pureminen on joskus ollut osa Amerikassa kiertäneitä "geek show" -esityksiä. Se siis on oikea sirkusjuttu.LähteetMerram-Webster: Geek: https://www.merriam-webster.com/dictionary/geekThe New Yorker 29.10.1995: https://www.newyorker.com/magazine/1995/11/06/geek-showsThe Daily Omnivore: https://thedailyomnivore.net/2022/03/13/geek-show/
Gösta Ågrenin runo Europas katedraler on kokoelmasta Den andre guden (1985). Runon on suomentanut Caj Westerberg ja se on suomenkieliseltä nimeltään Euroopan katedraalit. Runon voi lukea teoksesta Ågrenin runojen kokoelmasta Katve : valittu runous 1955-1985 (1991).Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/
Otollisin kanava lukuvinkkejä kaipaavalle on Tampereen kaupunginkirjaston Mitä lukisin? -palvelu, josta saa omien toiveiden mukaan räätälöityjä kirjasuosituksia.Toivomukset voi esittää oheisella kaavakkeella: E-lomake - Mitä lukisin? (tampere.fi)Omasta puolestani tarjoan Selja Ahavan kirjaa Nainen joka rakasti hyönteisiä.
Hei,Kyseessä lienee Eino Leinon runo Mirjamin laulu, jonka on lauluksi säveltänyt Erkki Melartin.Laulun/runon kolmas säkeistö kuuluu:"Missä viivyt sä armaani?Missä valkea orhisi?Joudu jo luokseni, angervoisen’,vaiko jo löysit toisen?"
