Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmissa kirjaa on yksi lainattava kappale. Voitte kaukolainata sen tekemällä kaukopalvelupyynnön oman kirjastonne kautta. Kirjaa voi ostaa Kirkisten sukuseuran sihteeriltä.
Nykysuomen sanakirjan (osa 3) mukaan sana vihmoa juontaa juurensa sanasta vihma, joka puolestaan tarkoittaa pienipisaraista tihkusadetta. Sana tarkoittaa myös pirskottamista, eli veden ripottamista pieninä pisaroina.
Lähde: Nykysuomen sanakirja (osa 3). WSOY.
Polvijärven kirjastossa tarkistettiin sisältääkö kyseinen kirja tietoja mainitsemistanne henkilöistä. Valitettavasti heitä ei kirjasta löytynyt. Kirjassa on Polvijärven ja Ilmomantsin Haarasten sukutaulut, Tohmajärven Kutsunvaaran, Tuupovaaran, Pälkjärven, Karstulan,
ja Keski-Suomen Haarasten sukutaulut.
Tilastotietoja lainamääristä löytyy Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokannasta, osoite on
http://tilastot.kirjastot.fi/default.aspx?langId=fi
Tieteellisten kirjastojen osalta on vastaava tietokanta , http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/yhteistilasto/
Valitse KITT-tilastotietokanta
Sivulta löytyy linkkejä myös muiden maiden kirjastotilastoihin.
Ruotsin yleisten kirjastojen tietoja löytyy osoitteesta
http://www.kulturradet.se/templates/KR_Page.aspx?id=3211&epslanguage=SV
Suomessa kirjastojen käyttö ja lainaus on yleistä. Kuvaa muihin maihin nähden saa vertaamalla esim.lainoja asukasta kohden. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on ensimmäinen, tietoja löytyy esim. Nordic Statistical Yearbookista.
Unescon tilastoista, osoite...
Nykysuomen sanakirjan mukaan kimmel on runomuoto sanoista kimmelle, kimmellys. Esimerkkeinä Nykysuomen sanakirja esittää "Tähtien kimmel" ja "Silmissä väikkyy kostea kimmel". Kimmelle on synonyymi sanoille kimalle, välke, hohde, loiste.
Kirjaa on tilattu Espoon kirjastoihin ja varmasti myös Helsinkiin ja Vantaalle. Kannattaa seurata aineistotietokantaamme www.helmet.fi ja heti kun sinne on kirjaa merkitty johonkin kirjastoon, siihen voi jättää varauksen.
Tuorein Liisa Keltikangas-Järvisen kirja, joka löytyy HelMet-tietokannasta on nimeltään ”Temperamentti ja koulumenestys”. Kirjan on kustantanut WSOY ja kirja ilmestyi viimevuonna (2006). Suomen kansallisbibliografian mukaan tämä on viimeisin Keltikangas-Järviseltä ilmestynyt kirja. Kirjan voi varata HelMet -tietokannan kautta. Varausta tehdessä tarvitaan käytössä oleva HelMet-kirjastokortti sekä siihen liittyvä PIN-koodi. HelMet löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Alex on lyhentymä Alexanderista. Nimi on kreikkaa ja tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa ja auttajaa.
Ella on muuntuma Helenasta ja siitä muodostuneesta Elinasta mutta useissa maissa sitä käytetään myös Eleonoran kutsumamuotona. Saksassa on Ellan yhteydessä viitattu lisäksi Elisabethiin ja voipa se olla Gabriellan, Isabellan ja Petronellankin lyhentymä. Englannissa nimen tulkitaan tarkoittavan kaunista keijukaista.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Teoksessa HAAVIO, Martti, 1899-1973: Kultainen aapinen / laat. Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen ; kuv. Maija Karma. julk. alun perin v. 1957 on sivulla 121 Kevätruno, jonka viimeiset säkeet menevät näin: ...leivo laulun virittää. Vuokot hymyilevät. Suomessa on kevät. Mahtaisikohan kyseessä olla tämä runo?
Lorcalta suomennetut valikoimat ovat yksikielisiä. Mutta voisit varmaan lukea rinnakkain suomen- ja espanjankielistä kirjaa. Pääkaupunkiseudun kirjastoista on saatavana espanjaksi kokoelma ”Poema del cante jondo”, joka on suomennettu nimellä ”Runoelma cante jondosta”, sekä kokoelma ”Romancero gitano”. Kirsi Kunnaksen suomentama valikoima ”Mustalaisromansseja” sisältää lähes kaikki ”Romancero gitanon” runot.
Suomennoksia on olemassa useimmilla kirjastoilla, espanjalaisia alkuteoksia vain muutamilla. Näet tilanteen Helmet-tietokannastamme. Esim. Helsingin pääkirjastolla on kirjaa, jossa ”Poema del cante jondo” ja ”Romancero gitano” ovat samoissa kansissa.
Lisäksi kirjastoissa on kokoelmaa ”Poet in New York”, jossa on rinnakkaisteksti...
MTK:n lakimies Pekka Airaksinen kertoi, että metsälaki edellyttää, että mikäli metsää hakataan on siitä tehtävä metsänkäyttöilmoitus ja viiden vuoden sisällä on istutettava uudet taimet tilalle, eli asia on lakisääteinen.
Metsälaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
Se kuinka kauan metsä on taas entisensä näköinen riippuu maaperästä sekä leveysasteesta. Suomessa kasvukausi on varsin lyhyt, joten vie vuosikymmeniä ennen kuin metsä on ns. täysikasvuinen.Lisätietoja voi tiedustella MTK:sta: http://www.mtk.fi/
Alla kaksi varsin tuoretta lehtiartikkelia, jotka käsittelevät pölynimureita.
Sihvonen, Lauri: Paljon pölyä tyhjästä / Kuluttaja: 2007 ; (41) ; 3 ; 8-11. (Testissä 19 pölynimuria, joista 2 pussittomia);
Purhonen, Antti: Vain muodon vuoksi : pussittomat pölynimurit / Tekniikan maailma : 2006 ; (54) ; 7 ; 134-139. (Testissä pölynimurit, joissa on pölypussin sijaan tyhjennettävä säiliö. Imurimerkit: LG V -KC402CTUG, Electrolux TwinClean Z 8245, Dyson DC08 T SSTV-EU, Hoover TC 2665, Severin 7946, Volta Cyclone XL U 6620).
Lehtien saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta: www.helmet.fi
Kirjan voi varata heti kun ensimmäinen nide ilmestyy HelMet-tietokantaan lainattavana laitoksena, eli kirja ei saa olla ”käsittelyssä” vaan ”hyllyssä”. Hankintatoimiston mukaan kirja ilmestyy suomeksi kuitenkin vasta elokuussa, joten menee aikaa ennen kuin se on lainattavissa. Kannattaa seurata tilannetta osoitteessa: www.helmet.fi.
Sampo nimi on peräisin Kalevalasta, jossa se oli seppä Ilmarisen takoma ihmelaite, rikkauden ja onnen lähde. Sakari Topelius käytti nimeä sadussaan Sampo Lappelill (1866). Suomen almanakassa Sampo on ollut v:sta 1929 lähtien. Nimen tavallinen muunnos on Samppa.
Oikeusministeriö on koonnut vaaleihin liittyvää erilaista tietoa on koottu Vaalit- sivustolle.
http://www.vaalit.fi/teksti/index.htm
Sieltä löytyy mm tämä tieto:
Eduskuntavaalit 2007 - tietojen mukaan RKP:llä on ollut vaaliliitto vain Varsinais-Suomen vaalipiirissä, Suomen Keskustan kanssa. http://192.49.229.35/E2007/s/ehd_listat/kokomaa.htm
Puolueiden ja ehdokkaiden äänimäärät löytyvät myös näiltä sivuilta. http://192.49.229.35/E2007/s/ehd_listat/kokomaa.htm
Sivuilla on myös kerrottu miten vaaliliitossa äänet lasketaan.
http://www.vaalit.fi/teksti/34845.htm kohdassa vaalien tuloksen määräytyminen.
Tilastokeskuksella on omat vaaleihin liittyvät tilastosivunsa osoitteessa http://www.tilastokeskus.fi/til/vaa.html
Kappale on katkelma Gaetano Donizettin kuuluisaa aariaa Una furtiva lagrima oopperasta L'elisir d'amore. Kappale on italiaa ja löytyy ainakin Rukajärven tie -elokuvan soundtrackilta sekä lukuisilta oopperalevyiltä eri tenorien esittämänä. Levyä on saatavilla Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta http://hameenlinna.kirjas.to
Martti Helminen kaupunginarkistosta kertoi seuraavaa:
Kaupungintalosta ja sen korttelista on julkaistu seikkaperäinen
tutkimus. Kaupunginmuseon julkaisusarjassa "Kaupungin Leijona-sydän" (Narinkka 1998). Tuossa em teoksessa mainitaan kristallikruunuistakin jotakin. Kuvia vertailemalla, joita
on kirjassa, voi todeta, että 1930-luvun kuvassa on ainakin nykyinen komea
ilmestys. Heimola-kytköksestä en tiedä mitään mutta Eduskunnan ens kokoussalia
ns VPK:n talossa vuonna 1907 koristi kuvien perusteella (minun mielestä)
samanlainen suuri kruunu kuin nykyinen kaupungintalon.
Yllä mainitun kirjan saatavuustiedot löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Helsingin Sanomien artikkelit 21.02.1999; 02.02.2002 & 11.11.2006 käsittelevät mm. Heimolantalon...
Menemällä Finfoodin sivun hakukenttään ja kirjoittamalla asiasanat nauta, sianliha, ruhonosat saat perustietoa asiasta: http://www.finfood.fi/
Voit tarvittaessa ottaa yhteyttä suoraan Finfoodiin:
finfood@finfood.fi
Enkeliakatemia kirjasarjan suomennoksia on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiempi vastauksia on arkistossa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=… .
Valitettavasti meillä ei ole tänäänkään enempää tietoa sarjan käännöksistä. Kannattaa kysyä kustantajalta, Wsoy:ltä.
