Voisikohan kirja olla Florence L. Barclayn Rukousnauha? Tässä kirjassa tosin mies on sokea. Mies rakastuu naiseen, joka ei ole kaunotar. Nainen epäilee miehen rakkautta, koska tietää miehen ihailevan kauneutta. Sitten mies sokeutuu tapaturmaisesti. Kirjasta on useita suomennettuja painoksia, ensimmäinen on jo vuodelta 1914.
Toinen mahdollisuus olisi joku Theresa Charlesin romaaneista, joita on suomennettu 1960- ja 1970-luvuilla.
Kyseessä saattaa olla Luurankojenkka-niminen kappale (tunnetaan myös nimellä Petetty. Sanat menevät jotenkin näin:
Sinä petit mun, sitä kestänyt en,
hankin köyden mä hamppuisen.
Ja kun toisen viettelit vuoteeseen,
vedin itseni hirtehen.
Ja kun tuuli mun luitani keinuttaa,
pirut tanssien tahtia lyö.
Ja kun tuuli mun luitani heiluttaa,
kuin unehen Tuonelan yön.
Varo vaan, varo veljeni, varo vierellä vierahan,
mä tuun sun luokses yöllä ja suon sulle suudelman.
Saat tuntea kylmä on kuoleman suu,
ja kylmä on kuoleman käsi.
Ja kun aamulla nouset vuoteeltas,
kasa luita on vierelläsi.
Tämä tieto perustuu perimätietoon, joten mitään painettua lähdettä en osaa sanoa.
Asiakkaan palautteesta saimme seuraavan version:
Petit kerran sä mun.
sitä kestänyt...
Muinaistulien yö (forneldarnas natt) on 1990-luvun Åbolands kulturrådetin ideoima ”perinne”, joka on saanut vaikutteita ruotsinkielisellä rannikkoalueella vietettävästä venetsialaisesta illasta (Venetiansk afton). Juhla on levinnyt sittemmin muuallekin Itämeren rannikolle.
Artikkeleita:
Anne Bergmanin artikkelissa käsitellään mm. juhlan oletettua alkuperää ja vartiotulijärjestelmää.
Bergman, Anne
Forneldarnas natt : framtidstro och historia i samtiden
Julkaisussa: Källan. - Helsingfors : Svenska litteratursällskapet i Finland. - ISSN 1237-8356. 2006 : 1, s. 6-20.
Bröckl, Birgitta
Forneldsnatten : kom för att stanna
Julkaisussa: Skärgård : tidskrift utgiven av Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy
allamainittu painos (tekijän sukunimi näyttää muuttuneen vuoden 2001 jälkeen). Nide on tällä hetkellä hyllyssä.
Altonen, Tarja
Catering-alan matematiikka / Tarja Altonen, Maarit Hakala ; [kuvitus: Sanna Kallio]. - 2. eurotark. p.. - Helsinki : WSOY, 2001. - 163 s.
ISBN 951-0-26023-1 (nid.)
Oppikirjasta on olemassa myös uudempi painos, jonka
sivumäärä on hieman suurempi. Tässä WSOY:n verkkokaupasta
poimitut tiedot:
Teos:
Catering-alan matematiikka
Tekijä:
Jobe, Tarja - Hakala, Maarit
5. painos • NID
ISBN: 978-951-0-26023-4 172 s.
OVH: 29.50 € , Tilattavissa
Hei hoo! -nimisen kappaleen sanat ja sävel löytyvät mm. seuraavista kirjoista:
Lasten kultainen laulukirja, osa 3
Lasten toivelaulukirja
Suuri lastenlaulukirja, osa 2
Toinen kysytty laulu on luultavasti nimeltään Tee työtäs laulellen. Siitä on olemassa ainakin kaksi erilaista suomennosta. Se löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Lasten oma toivelaulukirja
Suuri toivelaulukirja : lastenlaulut
Suuri toivelaulukirja, osa 4
Rotukoiraa ei, eikä usein monirotuistakaan, yleensä anneta ilmaiseksi. Koiraemon ja pentujen hoito ruokkimisineen ja rokotuksineen tulee kalliiksi. Kääpiö- eli pienpystykorvarotujen Kleinspitzin ja Pomeranianin kasvattajien yhteystietoja löytyy täältä:
http://netti.nic.fi/~pienpyst/
Haun rajaaminen johonkin tiettyyn kirjastoon HelMet-haussa onnistuu. Esimerkiksi jos haluaa tietää löytyykö elokuva Hikinen iltapäivä Pasilan kirjastossa niin voi kirjoittaa teoksen nimikenttään Hikinen iltapäivä ja painaa Hae-painiketta. Tämän jälkeen painaa Rajaa / Järjestä hakua painiketta, jonka jälkeen valitaan DVD-levy aineistovalikosta sekä Pasila kirjastovalikosta ja painetaan Vahvista-painiketta jonka jälkeen esiin tulee kaksi Hikinen iltapäivä viitettä, joista toinen on DVD-levy. Klikkaamalla DVD-levyn otsikkoa esiin tulee tieto, että kyseinen DVD-levy kuuluu myös Pasilan kokoelmaan. Samalla näkee onko DVD hyllyssä vai lainassa. HelMet-tietokannan osoite on: www.helmet.fi
Annarella-nimeä ei ole almanakassa eikä sitä löydy myöskään nimioppaista. Se voisi olla Anna-nimen lempinimi tai Annabella-nimen muunnos. Myös Annukka on joidenkin a-kirjaimella alkavien nimien, kuten Annan ja Annikin, lempinimi (Lähde: Saarikalle, Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön). Annukka on ollut almanakassa vuodesta 1973. Kaisa-nimestä on kyselty ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla tyhjään ruutuun sanat Kaisa etunimet.
Runon on kirjoittanut Minna Krohn. Runosta löytyy kaksi versiota.
Versio nimeltä Silmälasit poikkeaa kysyjän muistamasta tekstimuodosta vain vähän. Tämä versio on kirjassa nimeltä Kotipiirin kirja, joka löytyy Helsingin Pasilan kirjaston keskusvarastosta.
Enemmän poikkeava tekstiversio nimeltä Lasisilmät löytyy Minna Krohnin vuonna 1883 julkaisemasta kokoelmasta Pääskysen liverryksiä lapsille (Helsingin Pasilan kirjaston keskusvarastossa). Tämä versio löytyy myös kirjasta Pieni aarreaitta 3, jota saa monesta pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Runoa on kysytty aiemminkin. Tuolloinen vastaus oli seuraava (löytyy kysymysarkistosta esim. hakusanalla krohn minna):
"Runon on alunperin kirjoittanut Minna Krohn, ja se on ilmestynyt kokoelmassa...
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjassa (v. 2000) kerrotaan näin:
Nimi LAVI (156) esiintyy Suomen keskiajan lähteissä usein, mm. 1419 Olaus Laweson Kokemäellä, 1424 katsastusmies Lafwe Karjaalla, 1418 Lawe Puthahalta Vehmaalla. Sukunimenä Lavi esiintyy ainakin Lappeella (1664 Jören Lawj) ja Vehkalahdella. Eurajoella sen pohjalta on saatu talonnimi: 1550 Mons Lauila, 1552 Gres, Mons ja Thomas Lauilan. Sukunimijohdin -nen on liittynyt siihen Oulunsuussa: 1651 Thomas Lavinen. Lave lienee muinaistanskalainen muoto skandinaavisesta Laghe-nimestä. Sitä on pidetty myös lyhentymänä jostain skandinaavisesta -laf-loppuisesta henkilönnimestä. Sekä C.-E. Thors että Viljo Nissilä ovat olettaneet sen olevan skandinaavisen Olav, Olaver -nimen muunnos. Etelä-...
Suomenkielisiä tuon paksuisia Thaimaan matkaoppaita on useampia: Thaimaa (Näe ja koe), 2007 ; Lehtipuu, Markus : Thaimaa (Suomalainen matkaopas), 2004 ; Persson, Mikael : Thaimaa (Mondo matkaopas), 2007. Etsimänne kirja voisi olla joku näistä.
Pääskyset eivät syö käyttämättömiäkään pesiään. Kirjastomme lintuasiantuntijan mukaan pääskyjen pesät useinkin putoavat, koska niiden rakennusmateriaalina käyttämä savi on haurasta eikä kestä käyttöä. Pudonnut pesä hajoaa ja häviää nopeasti kokonaan.
Ihmiset ovat kyllä käyttäneet pääskysen pesiä monin tavoin. Vuonna 1788 ilmestynyt Christfrid Gananderin Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki neuvoo mm. tällaisen tavan:
Pääskysen pesä auttaa kurkku-taudisa, hunajan kansa, walkian Wijnan eli weden kansa keitetyn Camilli kukkain, kurkun ympäri, usein kääritty ; ja samoin kaikenlaisijn myrkyllisijn haawoin ja kurkun ajamisijn aiwan hywä.
Eli, ota pääskysen pesä hyöhemineen päiwineen, keitä pehmiäxi, pane kamilli öljyä, wähä tuoresta Woita,...
Virallisesti 28.12. suomalaisen almanakan mukaan juhlii vain Piia. Pia löytyy ruotsalaisesta almanakasta saman päivän kohdalta. Piia tuli almanakkaan vuonna 1973. Sitä aikaisemmin päivä oli vain Viattomien lasten päivä.
Piia- ja Pia -nimistä löytyy tietoa esim. Eero Kiviniemen kirjasta Iita Linta Maria.
Viralliset almanakat, siis nykyinen ja vanhemmat, löytyvät sivulta http://almanakka.helsinki.fi/
Työministeriön Ammattinetti-sivut http://www.ammattinetti.fi/c/portal/layout?p_l_id=1.1 kertovat automaatioasentajan palkasta näin:
Automaatioasentajan palkkaus määräytyy toimialalla solmitun työehtosopimuksen mukaan. Sähköasennusalalla perustuntipalkka perustuu 5-portaiseen palkkaryhmittelyyn. Työntekijän osaamista verrataan työehtosopimuksessa oleviin määrittelyteksteihin, ja näillä perusteilla työntekijä sijoitetaan hänen ammattiosaamisen mukaisen palkkaryhmään. Perustuntipalkan lisäksi työntekijälle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa joka määräytyy vuosittain käytävässä kehityskeskustelussa. Työehtosopimuksessa on ohjeet niistä tekijöistä, jotka ko. kehityskeskustelussa käydään läpi.
http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=...
Kirjastot.fi-sivustossa on Ammattikalenteri, jossa julkaistaan ilmoituksia avoimista työpaikoista, ks. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/ . Palveluun voi myös jättää työpaikan hakuilmoituksen veloituksetta.
Kirjastolehti julkaisee myös työpaikkailmoituksia. Kirjastolehden nettiversio on täällä:
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/
Sanomalehdet julkaisevat työpaikkailmoituksia. Tietoa avoimista ja avoimista kirjastovirkailijan työpaikoista saa tietoa luonnollisesti myös työvoimatoimistosta.
Myös esim. Makupalojen allaolevista linkeistä pääsette katsomaan eri mahdollisuuksia käyttää nettiä työpaikkojen katseluun ja hakuun.
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=0292d102-19a7-4a93-b76c…
sekä
http://www....
Etiopiassa käytettävän juliaanisen kalenterin mukaan syksyllä, meskerem-kuukauden aikana, juhlitaan vuodenvaihdetta. Meskerem on juliaanisen kalenterin 13. kuukausi ja vastaa länsimaisessa kalenterissa syyskuuta. (Suomen Pipliaseura) Mesmekerem merkitsee uuden vuoden alkamista. Se on myös vuoden runsaimman satokauden alkamisen kausi Etiopian useimmissa osissa. (lähde: Wikipedia) Meskerem-sana symboloi muutosta, uutta elämää, iloa ja toiveiden uudistumista. Meskerem on etiopialaisessa kalenterissa ensimmäinen kuukausi. Meskerem on niistä suosituin, koska päättää kesäkuusta elokuuhun kestävän sadekauden. Meskeremin sää on aurinkoinen ja miellyttävä, muistuttaa kevättä. Meskerem merkitsee vuotuista juhlaa etenkin Etiopian ortodoksi-...
Etiopiassa käytettävän juliaanisen kalenterin mukaan syksyllä, meskerem-kuukauden aikana, juhlitaan vuodenvaihdetta. Meskerem on juliaanisen kalenterin 13. kuukausi ja vastaa länsimaisessa kalenterissa syyskuuta. (Suomen Pipliaseura) Mesmekerem merkitsee uuden vuoden alkamista. Se on myös vuoden runsaimman satokauden alkamisen kausi Etiopian useimmissa osissa. (lähde: Wikipedia) Meskerem-sana symboloi muutosta, uutta elämää, iloa ja toiveiden uudistumista. Meskerem on etiopialaisessa kalenterissa ensimmäinen kuukausi. Meskerem on niistä suosituin, koska päättää kesäkuusta elokuuhun kestävän sadekauden. Meskeremin sää on aurinkoinen ja miellyttävä, muistuttaa kevättä. Meskerem merkitsee vuotuista juhlaa etenkin Etiopian ortodoksi-...
Suomen Numismaattinen yhdistys on julkaissut keräilijän oppaan nimeltä Suomen rahat arviohintoineen 2005 (lienee saatavissa omassa kirjastossasi. ks. HelMet-tietokanta: http://www.helmet.fi/search*fin/tsuomen+rahat+arviohintoineen/tsuomen+r… ). Sen mukaan vuoden 1963 1 markan setelin arvioarvo vaihtelee kuntoluokan ja numerosarjan mukaan 0,50-12 e.
Epävirallisen lähteen mukaan mukaan siitä on tänä vuonna pyydetty myytäessä euron kappaleelta, toteutuneesta hinnasta ei ole tietoa.
Kookas-sivuston keskustelufoorumilla todetaan 1 ja 5 markan seteleistä (http://www.kookas.fi/forum/thread/9830 ): ”Näissä ko. seteleissä hintaan vaikuttaa oleellisesti sarjanumero. Esim. markan seteli jonka sarjanumerossa esiintyy kirjaimet AI ovat virheettöminä...
Suomen Numismaattinen yhdistys on julkaissut keräilijän oppaan nimeltä Suomen rahat arviohintoineen 2005 (lienee saatavissa omassa kirjastossasi. ks. HelMet-tietokanta: http://www.helmet.fi/search*fin/tsuomen+rahat+arviohintoineen/tsuomen+r… ). Sen mukaan Helsingin olympiakisojen juhlarahan vuodelta 1952 (nimellisarvo 500 mk) arvo olisi kunnosta riippuen 15-45 e.
Kookas-sivuston keskustelufoorumilla (http://www.kookas.fi/forum/thread/9830 ) arvellaan olympiarahan hinnaksi 20-30 e.
Venlasta on kysytty aikaisemminkin ja tässä vastaus:
Kirjassa Mikä lapselle nimeksi, kirjoittanut Eeva Riihonen sanotaan Venla-nimestä näin: Muunnos ruotsin Vendlasta, Wendelasta, jotka on muunnettu germaanien slaaveista käyttämästä vendi-nimityksestä (vandaalit) tai paikannimestä Wendelburga. Nimipäivä on 2.6. Vendelasta sanotaan: Nimi on tullut tutuksi Kaari Utrion kirjasta. Ruotsin historioasta tunnetaan Vendela, Ruotsin, Göötanmaan ja Vendien kuningatar. Nimipäivä ruotsalaisessa almanakassa 8.11.
