Lapin maakuntakirjaston Lappi-osastolla on grönlanninkielinen Vanha testamentti, 2-osainen teos, jota saa lainata oman kirjaston kaukopalvelun kautta.
Lappi-osastolla on Grönlanti-kokoelma, johon teos kuuluu.
Lisää grönlanninkielistä kirjallisuutta voi etsiä
http://www.lapinkirjasto.fi
Ahvenanmaan ruokakulttuurista voit saada tietoa monista kirjoista, jotka käsittelevät suomalaisia perinneruokia. Tässä muutamia esimerkkejä kirjoista:
Finlandssvenska matboken (Finlands svenska Marthaförbund, Schildt 1991) teoksessa käsitellään laajemmin suomenruotsalaista ruokaperinnettä mutta Ahvenanmaata myös erikseen.
Saaristolaisherkkuja ennen ja nyt - Rosita Frimanin reseptikirja (Myrsjö invest 2002)
Kotomaamme ruoka-aitta - Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat (Jaakko Komonen, Patakolmonen ky 1988) Ahvenanmaan osuudessa on reseptejä paikkakunnittain ruotsiksi
Skärgådssmak - matuppöevelser från Skärgårdssmak (Lahti, Studio Avec Audiovisual 2002, teksti suomeksi, ruotsiksi, englanniksi) Skärgårdssmak-hankkeen ruokakirja, joka ei...
Henrika, Henriika ja Henriikka ovat Henrik-nimen naispuolisia vastineita. Nimen kanta on siis sama kuin Henrikillä. Henrik on pohjoismainen muoto muinaissaksalaisesta nimestä Haimrich, jonka merkitys liittyy kotiin 'haim' ja mahtavaan 'rich'.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: "Nimipäiväsanat: Mitä nimet kertovat" (Kirjapaja, 1994)
Vilkuna, Kustaa: "Etunimet" (Otava, 1991)
Tässä linkkejä verkkolähteisiin:
http://www.kansallispuvut.fi/
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/tietopalvelu.htm
http://kauppa.vuorelma.net/PublishedService?pageID=3&action=view&groupI…
http://www.kansallispuku.net/
Pulkkilan kirjastosta löydät kirjoja kansallispuvuista kirjastoluokasta 49.24 ja listan niistä saat kirjoittamalla tietokantaan (http://webbopac.kirikirjastot.fi/fi/) asiasanaksi kansallispuvut. Ainakin tällainen on kirjaston kokoelmissa:
Kansallispukuja kuvina / julkaisija Helmi Vuorelma Oy
Kansallispuvuista on usein kysytty. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta –laatikkoon kansallispuvut.
Kirsti Mirjami Lähteenkorva, 1904 - 1968, s. Heinolassa. Yo Käkisalmen yhteiskoulu, kansak.op. Helsingin ylioppilasseminaari. Kansak.opettaja Käkisalmi v:een 1939, Vaasa 1940-67, tuntiop. Vaasan käytännöllinen naisopisto 1940-67.
Tuotanto:
Hiljainen tukous. Uskonnollisia runoja 1945
Raamatun maa. Uskonnollisia runoja 1946
Savisydän. Runoja 1952
Lasinen kirkko. Runoja 1958
Kuin kukat ja linnut. Valikoima runoja, toim. Kastehelmi Karjalainen 1968.
Pilvi täynnä pisaroita. Valitut runot, toim. Anna-Maija Raittila 1979
Lisäksi Lähteenkorva on koonnut valikoiman suomalaista uskonnollista runoutta nimellä Kimalteleva tomu, 1947.
Lähde: Suomen kirjailijat 1945-1980. SKS 1985.
Piki-verkkokirjastosta (www.tampere.fi/kirjasto/piki) tai PIRKITTA-tietokannasta (www.tampere.fi/kirjasto/pirkitta) voi etsiä kansalaissotaan liittyvää aineistoa asiasanoilla kansalaissota TAI sisällissodat JA Tampere
Alla muutamia teoksia, joista löytyi tietoja punaisten hautaamisesta sodan aikana:
Tietokirjat:
ANTTILA, Tupu Pyynikki, Tampereen helmi. - [Tampere] : Pyynikin asukasyhdistys : Tampereen kaupunki, 1995
s. 22-23 kappaleet Lähetysjuhlissa Termopylen kentällä ja Pyynikki sodan puristuksissa
KAUKOVALTA, K. V.: Tampereen seudun kapinahistoria / K. V. Kaukovalta. - Helsingissä : Otava, 1921.
s. 263-264 ”Thermopylan” sankarihautajaisten kuvaus. Myös kuva hautaussaatosta.
RAEVUORI, Yrjö: Kaupungin kohtalokas kevät ja kesä / Yrjö...
Rosee- eli teneriffan- eli aurinkopitsin teko-ohje löytyy Internetistä google-haulla mm. sivulta http://www.pikku-k.vuodatus.net/blog/category/Rosee-pitsin+ohje .
Kauneimmat käsityöt 2 -kirjasta (1975) löytyy myös pitsin valmistusohje (s. 298-304).
Listasi vaikuttaa jo kattavalta, mutta siitä puuttuu vielä kaksi tärkeää tehtävää eli verkossa olevan (ja tietenkin myös perinteisen paperimuotoisen) tiedon jäsentely sekä tuottaminen.
Internetissä olevan tiedon suuri ongelma on käyttäjän kannalta sen laadullinen epätasaisuus ja epäluotettavuus. Kirjasto on omalta osaltaan pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaa tarjoamalla laadukkaita linkkilistoja eri aihealueista. Valtakunnallisesti ylläpidetty Makupalat on tästä paras esimerkki: http://www.makupalat.fi .
Ei sovi myöskään unohtaa Kysy kirjastonhoitajalta palvelun kaltaisia kysymys/vastaus-palveluja ja niiden valtavia vastausarkistoja:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/
Tulevaisuudessa kirjaston merkitys laadukkaan verkkosisällön...
Samu on Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Samuelin kutsumamuoto ja se on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1984, 20.8. Nimi Samuel on peräisin Raamatun vanhan testamentin saman nimisestä kirjasta. Samuel oli profeetta, joka voiteli Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin. Samuel tulee hepreankielisestä nimestä Schemuel, joka tarkoittaa "Jumalan nimeen" tai kansanomaisesti "jumalalta pyydetty".
Gabriel on hepreaa ja tarkoittaa 'Jumalan taistelijaa' tai 'Jumala on voimakas'. Raamatussa Gabriel on sen arkkienkelin nimi, jonka tuli ilmoittaa Johannes Kastajan ja Jeesuksen syntymästä näiden äideille.
Rafael on heprealainen nimi, joka tarkoitaa 'Jumala parantaa'. Rafael on Raamatun yksi seitsemästä pääenkelistä ja kuuluu niiden...
Maksullisena lisäpalveluna voit saada varattujen teosten saapumisilmoitukset matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palvelu on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Lisätietoja:
HelMet-aineistohaku http://www.helmet.fi
-> Ohjeita
-> Aineiston varaaminen
ja
-> HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus
Etsimäsi kirja on Tiina Holmbergin "Ville Vilkastuksen tunneseikkailu" (2003). Tarinassa kerrotaan pienen gorillanpoikasen tapahtumarikkaasta päivästä ja sen aikana koetuista erilaisista tunteista.
Suomeksi on ilmestynyt vain nuo kaksi jotka tiedät. Ruotsiksi on kolmas, nimeltään Dårarnas ö. Se on ilmestynyt tänä vuonna (2007). Suomalaiselta kustantajalta ei ole vielä tullut ennakkotietoa, tuleeko ja milloin tämä kolmas kirja suomeksi.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy Marja Kallelan teos
Vaihtoehtoja ravinnetalouden ja kasvintuhoojien hallintaan laajamittaisessa luomuvihannesviljelyksessä vuodelta 2004
ja Luomuvihannesten kasvinsuojelu vuodelta 2000.
Lisää kirjallisuutta aiheesta löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanoina kannattaa käyttää luonnonmukainen viljely ja
torjunta-, näin tulee 11 viitettä, teosten saatavuutta voi tarkastella samalla.
Kirjaston työasemilla voi käyttää myös Arto- ja Aleksi -artikkelitietokantoja. Edellämainituilla asiasanoilla Aleksista saa 114 viitettä ja Artosta 139 viitettä. Eniten viitataan Luomulehteen, joka näyttää tulevan Pirkanmaalla ainakin Urjalan ja Hämeenkyrön kirjastoihin...
Dahlin Matildaa englanniksi on monissa kirjastoissa. Ongelma on se että erilaiset painokset ovat erikseen, järjestelmämme ei suostu käsittelemään niitä yhdessä. Yhden laitoksen kohdalla tilanne on se, että ainoa kappale on poistettu. Silloin sen perustiedot ovat edelleen näkyvissä, mutta koska siihen ei liity lainattavaa kirjaa, sitä ei tietenkään kannata varata. Siksi se on estetty. Todennäköisesti tapauksenne oli juuri tällainen. Varausta tehdessä on ensin hyvä tarkistaa, että lainattavia kappaleita on ainakin yksi. Matildan kohdalla tilanne näyttää siltä, että sitä on yksittäisiä kappaleita ja sellaisia laitoksia joita on useita kappaleita. Jos haluaa kirjan pikaisesti, kannattaa valita sellainen jonka kirjalla on tila "HYLLYSSÄ",...
Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta löytyi kaksiosainen teos vuodelta 1936 ja 1938. Jostakin syystä tekijä on luetteloitu eri tavalla eri osissa.
Raudonikas, W. J.
Naskal’nye izobraženiâ Onežskogo ozera i Belogo morâ = Les gravures rupestres des bords du lac Onéga et de la mer Blanche
Osa: čast’ 1
(Trudy Instituta antropologii, arheologii, ètnografii , Arheologičeskaâ seriâ ; T. 9:1)
Moskva : Izd-vo Akademii nauk SSSR , 1936
Ravdonikas, V. I.
Naskal’nye izobraženiâ Onežskogo ozera i Belogo morâ = Les gravures rupestres des bords du lac Onéga et de la mer Blanche
Osa: čast’ 2
(Trudy Instituta ètnografii , Arheologičeskaâ seriâ ; T. 10:1)
Moskva , 1938
Nämä käsittelevät Karjalan kaliiopiirroksia.
Ruotsin...
Nils Ferlinin runo löytyy julkaistuna kahdestakin kirjasta, eri suomennoksina.
Ferlin, Nils: Dikter runoja, 1993, kääntäjä on Bertil Blomqvist, kirja lienee myös hänen kustantamansa, muita kustantajatietoja ei löydy. Runon nimi on ruots. Vid diktens port, suom. Runon portilla, kirjassa se on molemmilla kielillä.
Leena Krohnin suomennos samasta runosta löytyy julkaistuna kirjassa Runon portilla, valikoinut ja suomentanut Leena Krohn, kust. Porvoo, WSOY, 1985. Nämä käännökset ovat siis keskenään erilaiset, molemmat kirjat löytyvät esim. Rauman pääkirjaston kokoelmasta, tällä hetkellä molemmat ovat paikalla.
Sinun kannattaa käydä katsomassa Kysy kirjastonhoitajalta- palvelun Vastausten arkistosta aiempia vastauksia vastaavanlaisiin kysymyksiin kirjoittamalla hakutermiksi "kiinan kieli". Esim. Altavistan käännösohjelman (http://babelfish.altavista.com) avulla voi kääntää tekstiä englannista kiinaksi.
