Merenkulkualaa koskevaa kirjallisuutta ja merenkulkualan tutkimuksia voit hakea suoraan Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Internetsivuilta osoitteesta http://mkk.utu.fi
Helsingissä löydät tällä erää merikirjallisuuden bibliografioita Kansalliskirjastosta. Tässä luettelo bibliografioista:
- Aav, Yrjö: Suomen merikirjallisuuden bibliografia(julk. Suomen laivastoliitto,1963)
- Aav, Yrjö: Meribibliografia, Suomessa 1863-1968 painettua merenkulkukirjallisuutta(julk.Meriliitto,1970)
Turun yliopiston merenkulkualan koulutuskeskuksen julkaisuja:
- Nyman, Kristina: Suomen merikirjallisuuden bibliografia 3(1969-1974)(julk.1976)
- Nyman, Kristina: Suomen merikirjallisuuden bibliografia 4(1975-1979)(julk. 1981)
- Vähäkyrö, Ilse: Suomen...
Tommy ja Tuppence -kirjoja on viisi:
Salainen vastustaja (The secret adversary)
Rikos yhdistää: 15 rikoskertomusta (Partners in crime)
Salomonin tuomio (N or M?)
Eipä aikaakan niin voi kauhistus (By the pricking of my thumbs)
Kohtalon portti (Postern of fate)
Baresford -sarjasta kertova hauska Internetsivusto on osoitteessa:
http://uk.agathachristie.com/site/the_detectives/tommy_and_tuppence.php
Tuohon aikarajaan sopii vain yksi suomenkielinen kirja, joka löytyy yliopistojen yhteistietokannasta LINDA : sta. Toivottavasti se on oikea.
Koskinen Lennart. Terve, Jumala: kysymyksiä Jumalasta, elämästä ja rakkaudesta. Kirjaneliö 1988. Alkuteos Hallå Gud. Ulkoasu 99 s. ISBN 951-600-750-3
Runo löytyy Maaria Leinosen kokoelmasta Silmissä uudet unet (1989), sivulta 78.
Kirja kuuluu Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin, saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta (http://kirjasto.kuopio.fi/).
Meiltä löytyy tuolta ajalta mikrofilmattuna mm. Helsingin Sanomat sekä Satakunta. Lehdet ovat luettavissa pääkirjaston toisessa kerroksessa lehti- ja musiikkiosastolla. Mikrofilmatuista lehdistä voi ottaa kopioita; kopion hinta on 50 senttiä itse otettuna, palvelukopion hinta on 2 euroa.
Seinäjoella on oma lukudiplomi alakouluikäisille. Sen on suunnitellut kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston työntekijöistä ja alakoulujen opettajista koottu yhteistyöryhmä. Lukudiplomin nimi on Lukuseikkailu ja sillä on omat www-sivut, jotka löytyvät osoitteesta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/
Sivuilta löytyy diplomin suorittamisen ohjeet oppilaille ja opettajille sekä kirjalistat kunkin vuosiluokan diplomia varten. Lisätietoja Lukuseikkailusta saa esimerkiksi Seinäjoen kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastosta. Lisäksi Seinäjoen yläkouluissa ja lukiossa voi suorittaa lukudiplomin. Niistä saa tietoa koulujen äidinkielen opettajilta.
Kalevi Heiton teokset: Muistojen mosaiikkia Imatralta, Imatran seudun hoveja ja kartanoita sekä Vanhaa Imatraa sanoin ja kuvin löytyvät Imatran kaupunginkirjastosta sekä muutamasta muusta kirjastosta. Teosten saatavuus kirjastoissa on mahdollista tarkistaa Suomen kirjastojen kokoelmatietokannoista, osoite on http://www.kirjastot.fi/kirjastot tai Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi . Varkauden kirjastossa teoksia ei ole, mutta ne on mahdollista kaukolainata. Teokset on julkaissut Kanta-Imatra seura. Seuralta voisi tiedustella, onko teoksia vielä myytävänä.
Musiikin oppikirja Musisoiden 1-2 ja siihen kuuluva kasetti ovat ilmestyneet vuosina 1986-1992. Näyttää siltä, että cd-levyn sisältävää versiota ei ole julkaistu. Kirjan ja kaksi kasettia sisältävä pakkaus löytyy Turun lähistöltä ainakin Salon pääkirjastosta:
http://kirjastot.salonseutu.fi/
Sivulta http://www.uta.fi/koskivoimaa/kulttuuri/1940-60/makelanp.htm
löydät Mäkelän piirin perustajat. Kulttuuripiirin jäseniä olivat alussa Tampereen kirjaston johtajan Mikko Mäkelän lisäksi Ilpo Kaukovalta (fil.maisteri), Aladar Valmari (kartanpiirtäjä) ja Veikko Pihlajamäki (varastomies). Pian myös Lauri Viita liittyi piiriin ja myöhemmin Väinö Linna. Sivulta löydät muutakin tietoa piiristä.
Lisätietoa aiheesta löytyy mm. Yrjö Varpion kirjasta Mäkelän piiri (Wsoy, 1975). Aleksanteri Ahola-Valo ei ollut Mäkelän piirin jäsen.
Lähteiden perusteella vuoden 1955 10000 markan setelissä on Snellmanin, ei Paasikiven kuva. Keräilijän oppaassa Suomen rahat arviohintoineen (2002) setelin arvo on noin 35-250 euroa kunnosta riippuen (sivu 91). Teoksessa Standard Catalog of World Paper money (1994) tämän setelin arvo vaihtelee 20-65:een dollariin kunnosta riippuen. Rahoilla on keräilyarvo viidessä eri kuntoluokassa. Varsinkin setelin arvo riippuu sen kunnosta. Siksi luotettavan arvion saadakseen pitäisi aina kääntyä rahaliikkeen puoleen. Rahojen hinnoista saa lisätietoa Suomen numismaatikkoliiton sivulta http://www.numismaatikko.fi/ . Rahoihin liittyvää neuvontaa saa myös Suomen numismaattisen Yhdistyksen nettisivulta http://www.snynumis.fi.
Kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa 31.7.2006: "Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Veera on slaavilainen nimi ja merkitsee ortodoksisessa uskonnossa uskoa. Saattaa olla myös muunnos saksan Verenasta tai Veronikasta (latinan vera on todellinen, oikea)."
Vastaus löytyy palvelun arkistosta kirjoittamalla hakusanaksi Veera.
Lisää tietoa etunimistä löytyy mm. kirjoista Lempiäinen: Suuri etunimikirja ja Vilkuna: Etunimet
"Gale Literature Database"-tietokanta löysi 5 huomattavaa costaricalaista kirjailijaa: Carmen Naranjo, Margarita Madrigal, Robert de Roos, Juan D. Bruce-Novoa ja Rodolfo Aguilar. Heidän teoksiaan ei ole suomennettu.
Etsin myös internetistä costaricalaista kirjallisuutta käsitteleviä artikkeleitä, joita löytyikin useita:
http://photo.net/cr/moon/arts-and-culture
http://www.infocostarica.com/culture/prose.html
http://www.infocostarica.com/culture/poetry.html
http://centralamerica.com/cr/moon/moart.htm
Kävin läpi kaikki artikkeleissa mainitut kirjailijat. Keneltään ei löytynyt suomennettua teosta. Kannattaa käydä artikkelit läpi ja blokata niistä kirjailijoiden nimiä. Costa Ricassa kirjallisuudella ei ole yhtä merkittävää asemaa kuin useissa...
Teknillisen korkeakoulun kirjaston TEPA- termipankki sisältää rakennusalankin sanastoa viidellä kielellä. www.tsk.fi/tepa
Lisää tekniikan sanastoa löytyy termisanastosta osoitteesta www.cs.tut.fi. luokasta 6, johon sisältyy rakennustekniikka.
Internetistä löytyy runsaasti tietoa erityisesti japanilaisista sotilaista, jotka ovat jatkaneet 2. maailmansotaa jopa vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen. Heitä kutsutaan termeillä straggler tai holdout (=vastarannankiiski). Historian kuuluisin vastarannankiiski taitaa olla Shoichi Yokoi, joka antautui vasta vuonna 1972 28 vuoden piileskelyn jälkeen.
Nettisivuja aiheesta:
http://www.wanpela.com/holdouts/
http://www.primitiveways.com/jungle_30_years.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Japanese_holdout
http://history1900s.about.com/od/worldwarii/a/soldiersurr.htm
Mitään "virallista" termiä ei löytynyt ja sotilassanastoissa käytetyt holdout tai straggler on käännetty "jälkeen jääneet" tai "harhailijat", eivätkä siis
vastanne kysyttyä...
Kirjastojen kokoelmatietokannat löytyvät Internetistä. Tietokannoista voit etsiä julkaisutietoja aineistosta. Jos tiedät teoksen nimen, kirjailijan etunimi löytyy helposti. Voit myös käyttää sanahakua mm. silloin, jos muistat vain esimerkiksi osan teoksen nimestä. Eri kirjastojen tietokannat löytyvät kirjastojen kotisivujen kautta tai esimerkiksi kirjastot.fi- palvelusta. Osoite on http://www.kirjastot.fi.
Sieltä löytyvät linkit kunnankirjastojen, Amk-kirjastojen, yliopistokirjastojen ja erikoiskirjastojen kotisivuille ja kokoelmatietokantoihin. Vaikka olisit ostanut kirjat kirjakaupasta,löydät haluamasi tiedot mitä todennäköisimmin tätä kautta. Tietenkin voit pyytää apua myös asioidessasi kirjastossa.
Ehdottaisin, että kääntyisitte ao. teosten kustantajien puoleen. Heillä on parhaat tiedot tekijänoikeuden tämänhetkisistä haltijoista. Kopioston nettisivujen mukaan kääntäjilläkin on tekijänoikeus, http://www.kopiosto.fi/index.php?cid=kopiosto&mid=82
Contemporary Authors –tietokanta (sis. tiedot yli 120 000 kirjailijasta) antaa tuloksesi 446 eteläafrikkalaista kirjailijaa, kun hakuehtona on kansallisuus. Tietokantaa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla. Hieman suppeampia listauksia eteläafrikkalaisista kirjailijoista antaa englanninkielinen Wikipedia (vapaa netti-tietosanakirja) osoitteista
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_South_African_writers ja http://en.wikipedia.org/wiki/Category:South_African_writers tai Google-hakuna (south african writers wikipedia).
Helmet-tietokannasta ei saa listauksia kirjailijan kansallisuuden perusteella. Mainittakoon tässä muutamia eteläafrikkalaisia kirjailijoita, joiden teoksia löytyy myös Helmet-aineistohausta: Peter...
Sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan kirjakaupoista, esimerkiksi Akateemisesta tai Suomalaisesta. Internetistä löydät liikkeiden yhteystiedot sekä nettikaupat. Suomalaisen Kirjakaupan Internetsivujen mukaan ainakin joitakin sarjan englanninkielisiä teoksia voi tilata. Toimitusaika on kaksi viikkoa. Internetosoitteet ovat:
http://www.akateeminen.com
http://www.suomalainen.com
Melankolinen mielenlaatu oli olennainen osa 1900-luvun alkupuolen dekadentin kirjallisuuden estetiikkaa. Pirjo Lyytikäinen on käsitellyt tältä aikakaudelta mm. L.Onervan ja Volter Kilven tuotantoa, joista on löydettävissä malliesimerkkejä melankolisista henkilöhahmoista.
Tämänpäivän kirjailijoista melankolista mielenlaatua ovat käsitelleet ainakin Bo Carpelan, Riku Korhonen, Asko Sahlberg, Juha Siro ja Pasi Jääskeläinen. Näistä mm. Sahlbergin teos "Yhdyntä" sisältää melankoliaan kuuluvaa kohtalonomaista alakuloa ja yksinäisyyttä. Jääskeläinen on tutkinut melankoliaan liittyviä kysymyksiä erityisesti runoissaan ja mutta myös muissa kirjoituksissaan. Anna Hollsten on tutkinut Bo Carpelanin teosten melankoliaa mm. "Kirjallisuus, tunteet ja...
