Kyseistä Brodskyn runoa ei ole suomennettu. Asia on tarkistettu Brodskyn runojen suomentajalta Jukka Malliselta.
Brodsky itse muuten jossakin vaiheessa kieltäytyi ennen vuotta 1964 kirjoitettujen runojensa uudelleenjulkaisuista. Kysytty runo on kirjoitettu vuonna 1962.
Valitettavasti kirjaa Bert och kalla kriget ei ole vielä ilmestynyt Suomessa. Emme löytäneet Bert-kirjoja kustantaneen Otavankaan kevätluettelosta kirjaa, joten sitä ei ole vielä tulossa.
Viimeisin suomennos on Bert ja basillit vuodelta 2001.
Valitettavasti kirjojen suomennosvauhti ei ole ollut kovin ripeä. Toivotaan, että suuri suosio saa vauhtia suomentamiseen.
Verkkotietosanakirja Wikipedian mukaan kirjailija Anna-Leena Härkönen asuu Helsingissä miehensä ja poikansa kanssa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna-Leena_H%C3%A4rk%C3%B6nen) Kirjailijasta löytyy tietoa myös esim. Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika –tietokannan kautta: http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=36&lang=FI . Härkösestä on artikkelit Kotimaisia nykykertojia (toimittanut Ismo Loivamaa) ja Suomalaisia nykykirjailijoita (Pekka Tarkka) –kirjoissa. Myös monet lehdet ovat kirjoittaneet hänestä.Tuoreimmat artikkelit ovat Anna-lehdessä (2006, nro 37, s. 12-17) ja Eeva-lehdessä (2006, nro 9, s. 66-73). Ehkä näiden avulla löydät vastauksia kysymyksiisi.
Kirsi Nuortevan nimellä ei löydy mitään tietoa. Sen sijaan tietoa löytyy Kerttu Nuortevasta, joka toimi desanttina jatkosodan aikana. Hella Wuolijoki oli hänen yhdyshenkilönsä. Nuorteva jäi kiinni ja tuomittiin kuolemaan, mutta tuomiota ei pantu täytäntöön. Wuolijoki tuomittiin kuritushuoneeseen. Kumpaakaan ei teloitettu. Heidän sodan aikaisesta toiminnastaan kerrotaan mm. seuraavissa kirjoissa:
Ohto Manninen: Kerttu Nuorteva: Neuvostokaunotar vakoilujohtajana. Edita 2006.
Pekka Lounela: Kahden naisen sota: vuosisadan vakoilutarina. WSOY 1987.
Seppo Sudenniemi: Salaisen sodan varjot: tiedustelua ja desanttitoimintaa talvi- ja jatkosodassa. Otava 1987.
Erkki Tuomioja: Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala...
Pentti Lempiäinen kirjoittaa Suuressa etunimikirjassaan, että pohjoismainen nimi Hulda tulee sanasta huld, joka tarkoittaa suopeaa, lempeää, hellää ja uskollista. Saksan kielen Huld merkitsee myös lempeyttä, suosiota, suloa, viehättävyyttä, uskollisuuden lupausta. Vuosina 1908-28 Hulda on ollut Suomen almanakassa tosiaan 20.2. Ortodoksisessa kalenterissa Hulda mainitaan toisena sunnuntaina ennen Kristuksen syntymää eli Pyhien esi-isien sunnuntaina.
Elintarviketurvallisuusviraston, Eviran verkkosivustosta (http://www.evira.fi ) löytyy runsaasti tietoa elintarvikkeiden lisäaineista, niihin liittyvästä lainsäädännöstä sekä myös muita asiaankuuluvia linkkejä:
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/lisaaine…
Myös Helmet-tietokannasta kannattaa etsiä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta asiasanoilla ”elintarvikkeet” ja ”lisäaineet”: www-helmet.fi
Tiedustelemasi kappale löytyy cd-levynä Sky: The Great Balloon Race pääkaupunkiseudun kirjastosta Espoosta Leppävaaran kirjastosta luokasta 78.891. Oman kirjastosi kautta kaukopalvelupyynnön täyttämällä cd-levy lähetetään asiakkaan kotikirjastoon, josta sen saa lainaksi.
Sarjan kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt englanniksikaan. Kirjailijan kotisivulla http://www.sitestories.com/ravenscliff/ ei näkynyt olevan kuin katkelma kolmannesta osasta. Sivua seuraamalla saat varmasti tietää milloin kirja ilmestyy englanniksi. Suomenkielisen ilmestymiseen menee yleensä noin puolesta vuodesta vuoteen alkuperäisen ilmestymisen jälkeen.
Ernest Hemingway (1899 - 1961) on yksi 1900-luvun tärkeimpiä yhdysvaltalaisia kirjailijoita, joka sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1954. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat mm. Jäähyväiset aseille (1929), Kirjava satama (1937) ja Vanhus ja meri (1952) Hemingwaysta löytyy Internetistä tietoa suomen kielellä esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hemingway).
Men without women on Hemingwayn vuonna 1927 ilmestynyt novellikokoelma. Siihen kuuluvat kertomukset The Undefeated, In Another Country, Hills Like White Elephants, The Killers, Che Ti Dice La Patria?, Fifty Grand, A Simple Enquiry, Ten Indians, A Canary for One, An Alpine Idyll, A Pursuit Race, Today is Friday, Banal Story ja Now I Lay Me. Lisätietoa kokoelmasta...
Kirjo on Suomessa toimivan Btj:n uutuusluettelo kirjoista,
jossa esitellään vuosittain noin 8000 uutuusnimekettä. Kirjo ilmestyy 20 kertaa vuodessa ja se on ilmainen aineistoa tilaaville asiakkaillemme.
Näin Btj:n mukaan. Katso lisää:
http://www.btj.fi/index.php?file=89
Kirjavälityksen tiedot
http://www.kirjavalitys.fi/
www.kirjastot.fi tai ruotsiksi www.biblioteken.fi on portaali, mistä löytyy tietoa kirjastoista ja kirjallisuudesta,
Katso lisä:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/
Avoimessa netissä ei löydy suomalaisia kirjallisuus-arvoisteluja, kuten esim Svensk bokhandelin sivuilla.
Helsingin Sanomien ja muiden lehtien arkisto ovat hyvät lähdeet.
Narsismi tarkoittaa rakkautta omaan itseensä eli itsensä rakastamista. Näin narsistinen ihminen on narsismiin taipuvainen.
Narsismi sanalla taas viitataan kreikkalaisen mytologian hahmoon nimeltä Narkissos, joka rakastui omaan heijastukseensa lähteessä. Erään version mukaan Narkissos riutui oman heijastuksensa ääreen kunnes hänestä ei jäänyt jäljelle kuin lähteeseen päin kääntynyt narsissi.
http://en.wikipedia.org/wiki/Narcissus_(mythology)
Kovin yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei taida olla. Esim. Tampereen yliopiston sivuilla sanotaan korvaavuusasiasta mm., että ” ammattikorkeakouluopinnoista voi yleensä saada korvaavuuksia vain valmiista tutkinnosta. Asiasta pitää aina keskustella tiedekunnan opintoasiain päällikön kanssa. Korvaamisesta vastaa ko. laitos ja siellä opintokokonaisuudesta vastaava opettaja.” (http://www.uta.fi/opiskelu/ukk/index.html#avoimen_opinnot)
Kannattaa siis ottaa yhteyttä opetusta antaviin laitoksiin. Tampereen yliopiston Informaatiotutkimuksen laitoksen yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.info.uta.fi/index.php
ja Åbo Akademin täältä:
http://www.abo.fi/fak/esf/bii/
Hannu Salama asuu Helsingissä. Tämä asuinpaikka ja teosluettelo löytyvät Wikipediasta, sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Hannu_Salama
Hannu Salamasta ja hänen tuotannostaan löytyy tietoa Kirjasammosta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272674426226 sekä Otavan sivulle, jossa esitellään kirjailija Salamaa: https://otava.fi/kirjailijat/hannu-salama/
Teoksessa Kuka kukin on 1994 kerrotaan Hannu Salaman olleen naimisissa Irma Jerkkolan kanssa vuodet 1963-1980. Hänellä on kaksi lasta: Markku (synt. 1964) ja Laura (synt. 1966).
Kaisa Häkkisen teoksen Nykysuomen etymologinen sanakirja mukaan elokuvan arkikielinen nimitys leffa on lainaa ruotsin slangijohdoksesta leffa, joka perustuu ilmaukseen levande bilder eli ”elävät kuvat”. Sana on suunnilleen yhtä vanha kuin yleisölle esitetyt elokuvatkin. Helsingin puhekielessä se on esiintynyt 1910-luvulta lähtien.
MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
leffa9 ark. elokuvat; elokuva, filmi. Käydä leffassa. Jännä leffa.
yks. nom. leffa
yks. gen. leffan
yks. part. leffaa
yks. ill. leffaan
mon. nom. leffat
mon. gen. leffojen, (leffain)
mon. part. leffoja
mon. ill. leffoihin
Kirjastoon kyllä otetaan kirjoja, joita kouluissa saatetaan käyttää musiikintunneilla, mutta kaikkia koulujen käyttämiä kirjoja yleisissä kirjastoissa ei ole. Enemmän meillä varmasti on kirjoja ja nuotteja, joita kouluissa ei käytetä, koska kirjaston tehtävänä on palvella muitakin kuin kouluja.
Koulujen musiikinoppikirjoissa on yleensä myös laulujen tai instrumenttikappaleiden nuotteja, vaikkei koko kirja olisikaan pelkästään nuottikokoelma. Tällaisia laulujen nuotteja sisältäviä koulujen musiikinkirjoja ovat mm. seuraavat oppikirjasarjat:
Lukion musiikki
Amadeus
Opus
Koulun musiikki
Lukion musiikin aika
Musica
Musiikin aika
Musiikin mestarit
Musikantti
Uusi lukion Musiikin aika
Viva la musica
Valikoima vaihtelee kirjastoittain. Eniten...
Teija on lyhentymä 'Dorotean' suomalaistuneesta muodosta 'Toroteija'.
'Dorotea' on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on 'Jumalan lahja'.
Pyhän Dorotean muistojuhlaa vietetään katolisessa kirkkokunnassa 6.2. Suomalaisessa almanakassa Teija on ollut tuona päivänä vuodesta 1973 lähtien.
Lähteet:
Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4. uudistettu painos 2005.
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. 1997.
Kirjat löytyvät kirjastosta.
Tässäpä visainen kysymys, johon emme ole löytäneet vastausta.
Lähetimme tiedustelun Vuokattiin - Snowpolikseen, josta ei ole vielä saatu vastausta. Voit itsekin ottaa yhteyttä sinne, yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.snowpolis.fi/
Sivuilla todetaan Snowpoliksen tutkimusalasta seuraavaa:
Talven teknologiat. Snowpoliksen talven teknologiat perustuvat pitkäaikaiseen kokemukseen urheiluvälineiden talvitestauksesta. Vuokatin Urheiluopisto ja Vuokatinrinteet sekä hiihtoputki ja lumilautatunneli ovat toimineet testausympäristönä jo useita vuosia. Haemme myös uusia ulottuvuuksia lumesta, jäästä ja kylmästä. Visiona on yhdistää lumiurheilu, jääurheilu ja ajoneuvotestaus kitkailmiöiden ympärille.
No Doubt on levyttänyt 7 albumia tai kokoelmaa:
No Doubt (1992)
Beacon Street (1995)
Tragic Kingdom (1995)
Return of Saturn (2000)
Rock Steady (2001)
The Singles 1992-2003 (2003)
Everythinh in Time, B-sides, Rarities, Remixes (2004)
http://www.nodoubt.com/music/
Sen lisäksi bändin kappaleita löytyy mm. näistä kokoelmista:
Beavis and Butt-Head do America (1996)
A Very Special Christmas 3 (1997)
The Rugrats Movie (1998)
Burning London: The Clash Tribute (1999)
Rock Against Bush, vol 2 (2004)
Lisää soundtrackejä:
http://www.nodoubt.com/music/soundtracks.asp
http://www.nodoubt.com/default.aspx
http://www.helmet.fi
Kirjat poistetaan luettelosta niiden tultua kovin huonokuntoisiksi tai jos ne ovat olleet kateissa pitkään. Ilmeisesti tämänkin teoksen osalta on käynyt näin. Teos on luettavissa ainakin Kansalliskirjaston lukusalissa. Voitte myös jättää teoksesta kaukolainapyynnön lähikirjastossa. Alla ovat tarkat tiedot teoksesta.
Kivioja, Yrjö, Krenatööri numero 88 / [toimittanut] Aune Kivioja. [Jalasjärvi] : [A. M. Kivioja] , 1992 (Vaasa : Vaasa oy. ISBN: 952-90-3888-7 (sid.)
Maitohampaat jäävät pieniksi leuan kasvaessa. Pysyvät hampaat ovat suurempia kuin maitohampaat ja ne ohjaavat leukaluun kasvua niin, että ylä- ja alahampaiden purenta kehittyy tehokkaaksi. Sama pätenee eläimiin.
http://www.tiede.fi/kysyasiantuntijalta/vastaus.php?id=386&k=22
http://www.tieteenkuvalehti.com/Crosslink.jsp?d=195&a=1219&id=9701_2
