Sinun kannattaa olla yhteydessä Luomukseen eli Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Siellä ehkä löytyisi asiantuntemusta vastaamaan tähän kysymykseen. Linkki Luomuksen yhteystietoihin.
Ukulelea pääsee kesällä soittelemaan ryhmässä vain Vantaalla Tikkurilassa. Alkaen 1.7. klo 12-13. Linkki Helmet tapahtumahakuun.Syksyllä suositut ukulele-ryhmät jatkuva ainakin Espoon Tapiolassa.
Liber Sancti Jacobista on tehty uusi painos 1992. Teos löytyy Kansalliskirjastosta. Linkki Finna -hakuunKirjan eri painoksia on maailmalla enemmänkin. Ne löytyvät worldCat-haulla. Linkki hakutulokseen.Helmet kirjaston kokoelmista löytyy myös paljon Santiagoon kävelyn oppaita. Kaikkiaan 70 kpl esim. Waltteri Haapala: Pyhä vaeltaja : askelia Camino de Santiagolla ja Päivi Aikasalo: Pyhiinvaeltajan jalanjäljillä : kohti Santiago de Compostelaa ja Trondheimiä. Linkki Helmet hakutulokseen.
Esimerkiksi kermavaahtoa syntyy, kun vispaamisen seurauksena kermaan pääsee ilmaa, ja sen rasvamolekyylit asettuvat uudenlaiseen asentoon synnyttäen vaahtomaisen rakenteen. Monet tutkijat ovat argumentoineet, että ruoan rakenne on tärkeä tekijä ruoan aistimisen takana. Lillford (2016) nostaa esiin muun muassa sen, että ruoan vaahtomaisuus assosioituu mielissämme automaattisesti korkeaan rasvapitoisuuteen riippumatta siitä, onko sen taustalla pelkkä tosiasiallinen rasvaisuus vai pelaako esimerkiksi ilma roolia vaahtomaisen rakenteen synnyssä. Tälle ilmiölle voi edelleen esittää mahdollisia evolutiivisia selityksiä: rasva on korkeakalorinen ravintoaine, minkä vuoksi sen havaitseminen ja himoitseminen on ollut evolutiivisesti hyödyllistä...
Blake Edwardsin elokuva Suuri kilpa-ajo (The Great Race, 1965) on julkaistu Suomessa vain VHS-kasettina. Televisiosta se on tullut viimeksi vuonna 1991. Elokuvan voi katsoa suomenkielisin tekstein Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn kirjastossa Helsingissä.
Arkkitehti Kai Blomstedt on yleisen kirjaston lähdekirjallisuudessa kovin tuntematon henkilö. Finna-haku "Blomstedt, Kai" antaa 16 osumaa (https://www.finna.fi), lähinnä Arkitekten-lehden artikkeleita. Mukana on myös viite Blomstedtin Teknillisen korkeakoulun diplomityöhön "Tennis-stadion" vuodelta 1934. Se on saatavilla Aalto-yliopiston kautta. Lisätietoja Kai Blomstedtin töistä voisi tiedustella Arkkitehtitoimistojen liitosta (atl.fi), vaikka heidän sivuiltaan löytyvästä hakuportaalista ei suoraan löytynytkään tietoja Kai Blomstedtista. Samoin Arkkitehtuurimuseon kirjaston Finna-haku antoi nollatuloksen. Arkkitehtuurimuseosta saattaisi kuitenkin olla apua Blomstedtin suunnittelemien rakennusten kartoittamisessa. Linkki...
Valitettavasti en löytänyt tietoa kyseisestä sanonnasta yhdestäkään tarkistamastani kirjastosta löytyvästä sanontoja/sananlaksuja käsittelevästä kirjasta.Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä Kieli- ja nimineuvonta sattaa olla avuksi https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta Heikki Paunosen kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja (6. painos 2017) mukaan sanonta "Kova sana" esiintyy Helsingin slangissa merkityksellä merkittävä, vaikuttava. Käytössä se on ollut ainakin 1970-luvulta lähtien.Erkki Karin kirjassa Naulan kantaan : Nykysuomen idiomisanakirja (1993) sanonnan "Kova sana" merkitys on vahva valtti.
Runoa ei löytynyt Kalliota käsittelevästä kirjallisuudesta. Runo on voinut säilyä jossakin arkistossa tai sukulaisten hallussa. Asiaa voisi tiedustella esimerkiksi Kansallisarkistosta tai Keskustan ja maaseudun arkistosta, https://keskusta.fi/yhteystiedot/keskustan-ja-maaseudun-arkisto/Paavo Pihlajamaasta löytyi sangen vähän tietoa. Vanhoista sanomalehdistä löytyy muutamia uutisia, joissa hänet mainitaan, mutta mahdollinen kuolinilmoitus osunee vuodelle, jonka digitoidut sanomalehdet eivät ole vapaasti saatavilla.Löytämäni Kuhmon sotatapahtumat eivät suoranaisesti selitä Pihlajamaan kaatumista. Lisää tietoa Kuhmon sotatapahtumista on seuraavissa teoksissa:Kuoleman kujanjuoksu-Talvisota Kuhmon rintamalla, Väinö Mononen, Alfamer Oy. ISBN 952...
Urheiluselostaja Niki Juuselan usein käyttämää ”viitasusi” sanaa (esim. formulakuski Valtteri Bottaksen ajon yhteydessä ”Valtteri ajaa kuin viitasusi!”) ovat pohtineet monet muutkin; mikäli aiheesta etsii tietoa esimerkiksi Googlesta, on hakutuloksena lähinnä hämmentyneitä urheilun ystäviä pohtimassa, mikäs ihmeen olento tämä kuuluisa viitasusi oikein on. Tämän perusteella on varsin turvallista päätellä, että kyseessä ei ole ainakaan tieteellisesti vakiintunut nimitys millekään eläimelle.Vuonna 2022 julkaistussa Urheilucastin jaksossa no. 418 haastatellaan Juuselaa, ja heti ensimmäisenä kysymyksenä hänelle esitetään, mikä viitasusi on. Juusela vastaa humoristisesti, että viitasusi on hänen mielessään jonkin sortin evoluutio lastenkirjojen...
Vaikuttaa siltä, että Klovholmen-nimistä aluetta ei todellisuudessa ole Helsingissä olemassa, vaan se on saari Porvoossa. Klovholmen näkyy Googlen kartassa Tapanilassa, mutta sitä ei löydy mistään vanhasta tai uudesta virallisesta Helsingin kartasta. Kyseessä voi olla virhe Googlen karttapalvelussa.
Aurinkopaneelin ja litiumioniakun yhdistämistä ohutkalvotekniikalla käsittelevät ainakin nämä tutkimukset:Development towards cell-to-cell monolithic integration of a thin-film solar cell and lithium-ion accumulatorIntegrated Thin-Film Rechargeable Battery on α-Si Thin-Film Solar CellPhotoelectrochemical application of thin-film silicon triple-junction solar cell in batteriesCompatibility study towards monolithic self-charging power unit based on all-solid thin-film solar module and battery
Gloria Estefan (koko nimi Gloria María Milagrosa Fajardo García) ei ole marokkolaistaustainen. Hän on syntynyt Havannassa, Kuubassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gloria_Estefan
Kysymyksessä viitataan Helsingissä vuonna 1844 perustettuun valtion kouluun Svenska fruntimmersskolaniin, joka oli tarkoitettu sivistyskotien tyttärille. Oppilaitoksen samanniminen sisarkoulu aloitti toimintansa samoihin aikoihin myös Turussa. Ruotsinkielinen kouluhistoriallinen yhdistys Suomessa ry:n sivuilla on Helsingin koulun historiaa pähkinänkuoressa. https://www.skolhistoria.fi/sv/svenska-flickskolan-helsingfors/Kysymyksessä mainitussa Suomen suuriruhtinaskunnalle säädetyssä asetuksessa koulujärjestyksestä (26/1872) luetellaan tosiaan tietyt kouluun pääsyn kriteerit, jotka liittyvät mm. oppilaiden terveyteen, ikään, siveellisyyteen ja tiedollisiin taitoihin. Asetuksen mukaan taidot tulee mitata tutkinnolla, jonka perusteella...
Hei,Nietzsche: Hyvän ja pahan tuolla puolen (Delfiinikirjat-painoksessa 1984) Kohta on s. 77. Kokonaisuudessaan tuo #147 kuuluu: "Jos taistelee hirmuja vastaan, katsokoon, ettei hän itse muutu siinä hirmuksi. Ja kun katsot kauan kuiluun, katselee myös kuilu sinuun."
Opiskeljaelämästä:Lindroos, Harri: Kolmen markan insinöörejäSuonpää, Visa: Elämää mehiläiskennossaJansson, Henrik: Otteita kumouksellisista kokouksistaNuorisokulttuurista:Lehtonen, Terhi: Nuoret, ajat ja tilatPernaa, Ville: Pimeä vuosikymmenSeuraavat nuortenromaanit ovat ilmestyneet 1970-luvulla ja käsittelevät nuorisoa, tapahtumapaikkana lienee kuitenkin muu kuin Turku:Arjatsalo, Arvi: Viltsi ja muutSaarto, Tuula: RottasotaVirtanen, Rauha S.: Lintu pulpetissa
Sammalen ja jäkälän suhdetta voi käsitellä tietysti monella tavalla. Yksi tällainen tapa on tarkastella sitä, mitä eroja jäkälällä ja sammalella on huolimatta siitä, että ne usein populaaristi niputetaan eräällä tavalla samaan pakettiin: millaisia eroja jäkälällä ja sammalella on liittyen niiden rakenteeseen, luokitukseen, levinneisyyteen ja moniin muihin ominaisuuksiin? Tällainen vertailu voi onnistua lukemalla jäkälästä ja sammalesta erikseenkin, ja tähän soveltuvat lukuisat lähteet. Esimerkiksi Jouko Rikkisen "Jäkälät ja sammalet Suomen luonnossa" (2008) alkaa yleisen tason kuvauksilla jäkälästä ja sammalesta, jonka jälkeen se siirtyy kuvailemaan yksittäisiä lajeja ja niiden ominaisuuksia. Kyseistä teosta löytyy laajasti kirjastoista...
Topeliuksen Lukemisia lapsille suomentajia ovat Viljo Tarkiainen, Valter Juva ja Ilmari Jäämaa, mutta yksittäisen runon suomentajaa en löytänyt. Suomentajat on mainittu esimerkiksi Lukemisia lapsille III -teoksessa (1993), josta löytyy runo Taivaan lapset: https://finna.fi/Record/outi.355783?sid=4740814642
