Helsingin Yliopiston Almanakkatoimiston sivuilta löytyvät kalenterit, joissa on Suomen auringonnousu- ja laskuajat, sivut linkissä https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto.html
Makupalat-hakemiston Ajanlaskulinkeistä löytyy lisää kalentereita, osoite https://www.makupalat.fi/fi/k/1043%2B6560/hae?category=114398&sort=titl…
Tällaisia löytyi:
Schubert, Franz, Fantasia F-molli op.103 (=D940) nelikätisesti pianolle.
Dvorak: Slovanske tance op.46 ja op.72 nelikätisesti pianolle. Molemmissa löytyy nro 3, mutta op.46 nro 3 on ehkä tunnetuin.
Näiltä tanskalaisilta sivuilta löytyy tietoa arkkitehdistä ja hänen töistään. Valitettavasti sivut ovat osittain keskeneräiset.
http://www.utzon.dk/
Perustiedot Utzonista löytyvät myös täältä
http://www.greatbuildings.com/architects/Jorn_Utzon.html
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet - aineistohausta http://www.helmet.fi löytyy useita tanskalaista arkkitehtuuria käsitteleviä kirjoja hakusanoilla: arkkitehtuuri, tanska
Tuula Matintuvasta löytyy tietoja mm seuraavista lähteistä:
Kotimaisia nykykertojia 3
http://web.seinajoki.fi/kirjasto/kirjailijat/index.htm
http://www.porstuakirjastot.fi/
Käy katsomassa ensin näitä sivuja
http://www.kunnat.net/k_etusivu.asp?path=1
Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut.
Myös Suomen Kuntaliiton kirjasto palvelee kunnallisalan tiedontarvitsijoita:
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;145;30546;1042
Pääkaupunkiseudun kirjastojen helmet-aineistohaun (www.helmet.fi) perusteella Vihdistä ja sen historiasta ja kartanoista löytyy useampia teoksia. Hakutavaksi voi valita sanahaun ja käyttää hakusanayhdistelmiä Vihti and kartanot, Vihti and paikallishistoriat ja Vihti and historia. Useita teoksia on Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmassa, esim. teos Lajunen, Helmi-Briitta: Olkkala: kartanoajasta nykypäivään. Myös Pasilan kirjastossa on useita Vihdin historiasta kertovia teoksia. Luettelointitiedoista ei käy suoraan ilmi onko teoksissa, joissa on tietoa kartanoista, myös kummitustarinoita. Asiaa voisi tiedustella soittamalla kirjastoon, jossa kyseinen teos on paikalla. Henkilökunta voi tutkia sisällysluetteloa. Vihdin kunnan sivulla www....
Kyseessä on Lasse Heikkilän säveltämä ja sanoittama kappale nimeltä "Kuljen laulaen" ja se löytyy myös CD-levyltä. Ilmeisesti kaipaamasi version esittää lauluyhtye Sons de la Vie (Sons de la vie: Valkoinen uni, 1992). Laulu löytyy myös Harjun Nuorten Kuoro esittämänä (Harjun Nuorten Kuoro: Kuljen laulaen, 2000). Molempia CD-levyjä löytyy kirjastoista.
Etsimme Edustajamatrikkelista ilmoittamillasi tuntomerkillä sopivaa kansanedustajaa ja löysimme seuraavan. Emme mitenkään voi olla varmoja, että hän on etsimäsi henkilö. Tämä on tulos meidän työstämme.
Onni Peltonen on ollut kansanedustajana vv. 1933 – 1961. Hän on ollut veturinkuljettaja ja ministerinä olettamanasi aikana.
Edustajamatrikkeli 1907 – 2000 löytyy Eduskunnan internet-sivuilta, jossa käy ilmi mm. ministeriydet ja eduskunnan toimielimet, joissa ko. henkilö on toiminut.
Nehru on ollut vierailulla Suomessa 18-20.6.1957 ja käynyt tuolloin Eduskunnassa. Ei ole tietoa, keitä henkilöitä hän tapasi tuolloin.
Olavi Hurri on kirjoittanut teoksen Onni Peltonen Keski-Suomen veturina, Jyväskylä 1994. Tätä teosta ei valitettavasti ole...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa on Hämeenlinnan puhelinluettelot 1977 alkaen. Osa puhelinluettelot on merkitty verkkokirjastoon https://www.vanamokirjastot.fi/search?fGenre=puhelinluettelot Myös vuoden 1995 puhelinluettelo löytyy siis meiltä, ja voit pyytää sen käyttöösi pääkirjaston neuvonnasta.
Lintuaiheita seteleissä on kerätty esimerkiksi tälle sivustolle: http://members.hometown.aol.com/_ht_a/giervalk/birdsbanknotes.htm
Eurosetelit ovat samanlaisia kaikkialla Euroopassa. Euroseteleiden kuva-aiheina on ikkunoita, kaaria, porttikäytäviä ja siltoja sekä Euroopan kartta ja lippu.
Kolikoissa on toinen puoli kaikkialla sama, toinen puoli on kansallinen. Esimerkiksi Saksan 1 ja 2 euron kolikoissa on kuva-aiheena perinteinen Saksan valtion symboli, kotka.
http://www.euro.ecb.int/fi/section.html
http://www.eurocoins.co.uk/
Maiden entisiä seteleitä voi kätevästi selata vaikkapa täältä:
http://aes.iupui.edu/rwise/notedir/
Maamme-kirjan löydät kokotekstinä osoiteesta:
http://www-db.helsinki.fi/atko/muisti.muisti_haku.haku_sivu
Muisti-tietokanta löytyy ko. osoitteesta. Kun kirjoitat tekijän kohdalle Topelius ja nimekkeen kohdalle maamme, saat linkin josta avautuu Maamme-kirjan teksti kokonaisuudessaan sisällysluetteloineen.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta lainattua aineistoa ei voi palauttaa naapurikuntien kirjastoihin. Hämeenlinnan seudun kirjastoilla on yhteinen aineisto- ja asiakasrekisteri, mutta kirjastojen aineistoa ei kuljeteta yli kuntarajojen. Hämeenlinnan kaupungin rajojen sisällä Hämeenlinnan lainat voi palauttaa mihin tahansa toimipisteeseen eli pääkirjastoon, Jukolan tai Tuomelan lähikirjastoon tai kirjastoautoon.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet - aineistohausta ei löydy Ferngully - kirjaa, vain cd - levy (Ferngully : The last rainforest). Jos levy kiinnostaa löydät sen sijaintitiedot osoitteesta http://www.helmet.fi
Muutkaan käyttämäni aineistohaut eivät löytäneet Ferngully - kirjaa, ainoastaan soundtrack - levy ja elokuva löytyivät.
1. Entada gigas on tuttu kasvi, jolla ei ole suomenkielistä nimeä. Asiantuntija Leif Schulman Helsingin yliopiston Kasvitieteellisestä puutarhasta ehdotti puhelimessa, että siitä voisi antaa kuvauksen "jättimäinen hernekasveihin kuuluva liaani" tai että siitä puhuttaisiin tieteellisellä nimellä; nimen mahdollisesti toistuessa voisi käyttää entadaa.
2. Tristellata africana -nimistä kasvia ei ole. Tristellateia -niminen suku on mutta olemassa oleva Tristellateia africana ei ole Suomessa eikä Euroopassa tunnettu. Leif Schulmanin mukaan sitä voisi ohjelmassa kuvata trooppiseksi pieneksi pensaaksi tai puuksi Tristellateia africanaksi.
Helsingin yliopiston Kasvitieteellinen puutarha neuvoo tämäntyyppisissä yksittäisissä kysymyksissä, ja sinne...
Raili Mikkanen on voittanut Topelius-palkinnon vuonna 2001 teoksellaan Aavikoiden seikkailija Yrjö Wallin sekä Finlandia Junior-palkinnon vuonna 2002 teoksella Ei ole minulle suvannot.
Raili Mikkasen kotisivun osoite on http://personal.inet.fi/koti/mikkanen
Anni Polva on itse kirjoittanut omasta elämästään useita kirjoja. Ne ovat nimeltään
Kun olin pieni
Hyvästi lapsuus
Elettiin kotirintamalla
Antaa soittaa
Aina sattuu ja tapahtuu
Kaikkia näitä kirjoja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista hyllystä (Vantaalla luokasta 86.2 paitsi viimeksimainittu, joka on matkakertomus ja luokassa 48.21)
Netistä voi katsoa esim. sivua www.karisto.fi.
Tämä katkelma on runosta tai pikku tarinasta nimeltä Olipa kerran. Teksti löytyy ainakin Lasten omasta aapisesta (s. 110), jonka tekijät ovat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Tekstin kirjoittajaa ei Aapisessa mainita.
Lasten oma aapinen on ilmestynyt myös Otavan kustantamana näköispainoksena v. 2001 (2.p. 2003).
Löysin nuotit ja sanat lauluun nimeltä Kevätsää kirjasta: Ollaranta Ritva: Musiikkia muksuille : pienten lasten musiikkikirja (Otava, 1979) s. 228. Laulussa on kaksi säkeistöä, joista ensimmäinen menee näin: Kevätsää lämmittää, luonnon kaiken herättää. Katsokaa: sulaa maa, puut jo silmut saa. Lintusten nyt laulu soi, niityt kaikki vihannoi. Kevätsää lämmittää, luonnon herättää. Sävelmä on saksalainen sävelmä ja suom. sanat on tehnyt Samppa P. Asunta.
Meiltä Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyy yksi keltakantinen aapinen, jonka kannessa on kukko ja jonka ilmestymisaika sopisi antamiisi tietoihin. Kyseessä on Weilin+Göösin kustantama Aapinen, jonka tekijät ovat Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen ja Touko Voutilainen, kuvittaja on Kylli Koski. Tämän aapisen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1967. Aapisesta otettiin kaikkiaan seitsemän painosta, joista viimeinen vuonna 1973. Kannen kukko on tyylitelty puna-sini-vihreä-violetti väriltään ja sen piirtäjä on Alfons Eder. Muu kuvitus taas on tuttua Kylli-tätiä.
Suomenkielinen arvostelu Ajan lapsi –teoksesta löytyy Ydin-lehdestä:
Drufva, Juha: Kaksi kuvaa totalitarismista. Ydin 1989 : 8, s. 34-35
Myös Ulkomaisia nykykertojia 2 – teoksessa (Kirjastopalvelu, 1998) on kerrottu McEwanista ja Ajan lapsesta.
Internetistä ei löytynyt suomenkielisiä artikkeleita tai arvosteluja kirjasta. Sen sijaan jos hakee kirjan alkuperäisellä nimellä (The child in time) tietoa löytyy runsaastikin.
