Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvat ainakin seuraavat teokset, joista voisi olla hyötyä tutkielmasi tekoon:
Muumien taikaa : Tutkimusretkiä Tove Janssonin maailmaan
Salme Aejmelaeus: Kun lyhdyt syttyvät : Tove Jansson ja muumimaailma
Mirja Kivi: Muumilaakso : Tarinoista museokokoelmaksi
Karoliina on polveutunut latinan- ja ranskankielisestä nimestä Carolina, Caroline. Carolina tarkoittaa "Carolukselle (Karlille) kuuluva" tai "pieni naisellinen". Karoliina on suomalainen versio näistä nimistä. Saman nimen muunnoksia ovat mm. englantilaiset nimet Carrie, Carol, Lina ja Charleen ja saksalaisten käyttämä Karla. Suomalaisia muunnoksia nimestä ovat Karuliina, Karu, Karukka, Karliina, Liina ja Liinu. Vanhahtavuutensa ansiosta Karoliina on kuulunut 1900-luvun lopulta alkaen muodikkaisiin nimiin. Sitä on käytetty paljon toisena etunimenä.
Lisätietoja nimestä löytyy mm. kirjastoista saatavilla olevista nimikirjoista.
Pirkko Routasalo on käsitellyt monessa yhteydessä fyysistä kosketusta vanhusten hoitotyössä. Hänen lisensiaatintutkimuksensa vuodelta 1993 on Kosketus vuodeosastolla olevan vanhuksen hoidossa ja se on saatavana Helsingin yliopiston kirjastosta.
Lisäksi hän on kirjoittanut aiheesta seuraavat artikkelit:
-"Mitä aikuinen enää hallaamista tarttee" (Vanhustyö 6-7/1999)
-Fyysinen kosketus iäkkään potilaan hoitamisessa hoitajan kokemana (Gerontologia 1/98)
-Fyysinen kosketus iäkkäiden potilaiden kokemana (Gerontologia 4/97)
-Kosketus iäkkäiden potilaiden hoitamisessa (Hoitotiede 3/1997)
-Fyysinen kosketus iäkkään potilaan auttamisessa (Sairaanhoitaja 5/1997)
Muita aihetta käsitteleviä lehtiartikkeleita ovat:
-Puolakka, Anna: Kosketus...
Ehkä tarkoitatte seuraavaa levyä? Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaku-tietokannasta löytyy tekijänimellä Collage levy nimeltä Parimad lood 1970-76 = Complete recordings Se kuuluu Itäkeskuksen kirjaston, Kirjasto Kympin ja Leppävaaran sekä Tapiolan kirjastojen kokoelmiin. Tarkemmat tiedot Helmet-aineistohausta osoitteessa http://www.helmet.fi Kirjoittakaa Sanahaussa hakukenttään Uni tule silma peale. Ko levyn tiedoissa ei kuitenkaan mainita Otto Donneria.
Tarja-nimen lähtökohtana kreikan Daria, mikä on Darius ”mahtava” -nimen sisarnimi. Darja-nimi (Darja) on hyvin suosittu nimi Venäjällä, Länsi-Euroopassa nimeä ei juuri käytetä.
Liistematto-sanaa ei tunne Nykysuomen sanakirja eikä Etymologinen sanakirja.
Liistekatto (pärekatto, tuohikatto) tehdään kapeista puukaistaleista, jotka on tehty kiskomalla puusta
Liistet ovat siis puusta kiskottuja kapeita puuliuskoja. Reen irtopohjan yhteydessä on myös puhuttu liisteistä.
Monikkomuotoista sanaa tarjat on käytetty tarkoittamaan ”työreen irtopohjaa”.
Suomi-Kiina sanakirjoissa on merkkien lisäksi kirjoitettu sanojen ääntämysasu latinalaisin kirjaimin. (nk.pinyin-translitteraatio). Sanat on järjestetty tämän ääntämysasun mukaiseen aakkosjärjestykseen. Tiedossamme ei ole sellaista Suomi-Kiina sanakirjaa, josta kirjoitusmerkit olisi jätetty pois, sillä kiinan kielessä on useita samoin ääntyviä sanoja, joiden merkitys kirjoitetussa tekstissä selviää kirjoitusmerkin avulla.
HelMet-tietokannasta löytyvät Suomi-Kiina sanakirjat:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=suomi-kiina+sanakirjat+and+not…
HelMetistä voi hakea tietyn kirjaston äänikirjat seuraavalla tavalla: Opastetun haun alapuolelta valitaan sanahaku. Kirjoitetaan hakusanaksi äänikirjat. Rullataan sivua hieman alaspäin, niin esiin tulee kirjastovalikko. Tästä pudotusvalikosta voi valita kirjaston esim. Pitäjänmäki. Lisäksi voi valita kielen ja rajata julkaisuajankohdan, jos haluaa. Kun kaikki halutut valinnat ja tarkennukset on tehty, painetaan hae. Näin saadaan esille Pitäjänmäen kirjaston aikuisten äänikirjat. Lasten äänikirjoja haettaessa on kirjastoksi valittava Pitäjänmäki lapset.
Sweet Valley High -kirjoista on kysytty usein aikaisemminkin. Voit lukea kysymykset ja vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun Arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakusanaksi Etsi arkistosta -kohtaan Sweet Valley High.
Sweet Valley High -sarjaa on isommissa kirjastoissa englanninkielisenä vaihtelevia määriä, esim. Kotkan kaupunginkirjastossa on 4 kpl, koko Kymenlaakson kirjastoissa yhteensä 10, Helsingin kaupunginkirjastossa 38 kpl. Kirjastot hankkivat englanninkielisiä kirjoja oman harkintansa mukaan, hankintatoiveita voi aina esittää. Käänny Kotkan kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen, jos haluat lainata esim. Helsingin kaupunginkirjaston kirjoja.
Nimi Ooda (Oda lienee sen muunnelma) ei näytä sisältyvän erilaisiin Suomessa ilmestyneisiin etunimihakuteoksiin. Nimihän on germaanista (muinaissaksalaista) alkuperää, nykysaksassa sen muotoja ovat mm. Uta, Utta, Ute. (Duden :
Der grosse Vornamenlexikon). Nimeä Oda on myös käytetty Ranskassa. Siellä ei tiettävästi ole samanlaista 'puolivirallista' nimipäiväkalenteria kuin meillä Suomessa, mutta eräs ranskalainen nettisivu (http://www.lexilogos.com/noms_prenoms.htm) antaa Odalle ja sen monille muunnelmille (Odette, Odetta, Odian) nimipäiväksi huhtikuun 20 päivän. Odaa on myös käytetty venäläisen Svoboda-naisennimen lyhennelmänä (N.A.Petrovskij: Slovar russkih litsnyh imen).
Nimipäiväkalenterimme perustuu pyhimyskalenteriin. Laajemmissa...
Leena Satta-nimiseltä henkilöltä ei löydy kirjaa Songasta. Songasta on kyllä kylähistoria: Maanselän laidalla,
kyläsuunnitelma: Sonka, kuninkaitten kylä ja lehtiartikkeleita.
Kirjat ovat lainattavissa Lapin maakuntakirjaston Lappi-osastolla ja myös artikkelit saa meiltä.
Englannin kielen sanastoja ja sanakirjoja on cd-rom-muodossa. Tässä Vihdin kirjastosta löytyviä:
- Suomi-englanti-suomi sanakirja
- Englannin yo-sanat
- Suomi-englanti-suursanakirja
Löydät ne Vihdin Lukki-kirjastojen tietokannasta kirjoittamalla asiasanaksi sanakirjat ja valitsemalla aineistolajiksi cd-rom-levyt:
http://vihti.kirjas.to/
Tittamari Marttisesta löytyy tietoa ja kuva teoksesta
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (toim. Ismo Loivamaa) BTJ Kirjastopalvelu 2001.
Kirja löytyy kokoelmastamme ja se on käsikirjastossamme. Käsikirjaston kirjoja ei voi lainata kotiin, joten kirja on varmasti paikalla, kun haluat tulla tutustumaan.
Tervetuloa kirjastoon!
Tähän kysymykseen voisi saada vastauksen aihepiirin erityisasiantuntijalta. Helsingin yliopiston eri laitosten henkilökunnan yhteystiedot löytyvät yliopiston internet-sivulta www.helsinki.fi. Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen henkilökunnan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/hum/aakkl/henkilokunta/henkilokunta.htm (tai: www.helsinki.fi > Helsingin yliopisto > Tiedekunnat, laitokset, erilliset laitokset ja muut yksiköt > Humanistinen tiedekunta. Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitos > Henkilökunta). Laitoksella on omana yksikkönä mm. Arabian kielen ja islamin tutkimus ja Keski-Aasian tutkimus. Alan varsinaiset erityisasiantuntijat vastaavat varmasti mielellään omaa alaansa...
Kirsti Kuronen on kirjoittanut Vili Voipio- kirjat. Hänestä ei löydy kirjoista tietoja, mutta kustantajan sivuilta löytyy jonkin verran. Voit varata itsellesi internet-ajan vaikka täältä kirjastosta ja voimme auttaa sinua löytämään tuon tiedon.
Toiseen kysymykseesi: on useita sarjoja,joiden kirjailijat ovat kirjoittaneet yli viisi kirjaa. Voit tulla itse paikan päälle ja löytää sinua miellyttävän sarjan/kirjailijan.
Löytämisen iloa sinulle!
Netin kautta Kake Randelinin Kielletyt tunteet –laulun sanoja ei näytä löytyvän. Kappale on ainakin hänen levyillään Hitit, Randelin ja 20 suosikkia: kirje kotiin.
R L Stine on yhdysvaltalainen kirjailija, syntynyt 8 lokakuuta 1943. Hän varttui Ohiossa Columbus-nimisellä esikaupunkialueella. Lisätietoa hänestä saa netistä, vaikkapa Googelista, stine R L, tai kirjasta, Koski Mervi; Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001.
Teija on joko lyhentymä Dorotean muunnoksesta Toroteija (Dorotea on kreik. Jumalan lahja) tai lähtökohtana on murresana teija (karjakko, navettapalvelija; ruotsiksi vastaava on deja). Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Kysymistäsi kappaleista ei tuntunut löytyvän suomenkielisiä painettuja sanoituksia kuin The Phantom of the opera (Oopperan kummitus, san. Mali, Turkka), kirjasta Musiikin mestarit 5-6 (Otava, 2005).
The phantom of the operan kappaleita toki on levytetty suomeksi seuraavasti:
Vain näitä pyytäisin (=All I ask of you) / Lund, Tamara: Rakkauden siivin (AXRCD1158, 1998)
Oopperan kummitus (=The phantom of the opera) / Lund, Tamara: Rakkauden siivin (AXRCD1158, 1998) san. Lund
Opperan kummitus (=The phantom of the opera) / Kaitila, Harri, kokoelmalla 20 suosikkia/ Taattua kotimaista! (SECD107, 1992), san. Mali, Turkka
Kuuntele kun soittaa meille yö (=The music of the night) / Kaitila, Harri (single, SES112, 1991)
Kappaletta Angels ei tietojemme...
