Lauluja voi etsiä aiheen mukaan Yleisradion Fono-tietokannasta, jonka päivittäminen on loppunut tammikuussa 2022. Aiheella salakapakka sieltä löytyy yksi laulu: Mika Toivasen säveltämä ja Jiri Nikkisen sanoittama "Ratsia", jonka on levyttänyt Susanna Heikki (2002). Laulu alkaa: "Sumuverho laskeutuu ylle sataman." Laulu sisältyy nuottiin "Tähtitaivas. 2" (F-Kustannus, 2003).Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Eino Kettusen sanoittamassa "Sortavalan laulussa" toinen säkeistö alkaa: "Unissani istui[n?] Sortavalan kirkossa akkojen parvella". Laulun melodia on kansansävelmä. Laulun ensimmäinen säkeistö alkaa: "Tänäkin iltana olen minä aikonut pistää lauluksi." Laulu sisältyy nuottiin Kettunen, Eino: "Eino Kettusen ikkuna maailmaan : humoristi sanoittaja, esittäjä ja säveltäjä" (koonnut: Kauko Ratilainen; [Kauko Ratilainen], 1996). Nuotin nimiösivulla lukee: "Eino Kettusen savo-karjalaisia y.m. humoristisia lauluja". Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta.Eino Kettusesta ja hänen tuotannostaan on kirjoittanut Jaakko Kotimäki Suomen historian Pro gradu -tutkielmassaan (2008).Finna-hakupalvelu:https://finna.fiKotimäki, Jaakko: "Terve...
Ranskassa kirkollinen rakennuskanta kuuluu suurimmaksi osaksi kunnille. Tämän poikkeuksellisen käytännön takana on sekä Ranskan vallankumouksen yhteydessä tapahtunut papiston omaisuuden kansallistaminen että 9.12.1905 voimaan astunut laki valtion ja kirkon erottamisesta. Kunnat vastaavat rakennusten kunnosta ja korjaamisesta, mutta eivät peri kirkkorakennuksista vuokraa eivätkä voi tehdä yksipuolisia päätöksiä niiden käytöstä.Historiallisiksi monumenteiksi luetut kirkkorakennukset, kuten 87 katedraalia Pariisin Notre Dame mukaanlukien, ovat puolestaan Ranskan valtion omaisuutta. Niiden suojelu, konservointi ja entisöiminen kuuluu kulttuuriministeriölle. Kulttuuriministeriön, sisäministeriön ja Ranskan piispakonferenssin (CEF) laatima...
Tässä lukuvinkkejä:Sandra Brownin kirjatLisa Jewellin kirjatMirva Saukkola: Silkkiä, safiireja ja salaisuuksia; Siveltimenvetoja ja silmänlumetta Vera Vala: Arianna de Bellis -sarjaRosie Walsh: Hän lupasi soittaa
Hei, Runon tai oikeastaan rukouksen alkuperästä sain jotain tietoa. Kyseessä on yksityishenkilön käyttämä iltarukous, jota ei todennäköisesti ole painettu. Kyseisen yksityishenkilön luvalla iltarukous on julkaistu keskustelupalstalla netissä.
Etsimäsi kirja on unkarilaissyntyisen Ágota Kristófin teos Iso vihko (Le grand cahier, suom. Anna Nordman, 1988). Voit lukea lisää kirjasta alla olevasta linkistä kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3958https://finna.fi/Record/vanamo.849173?sid=4789073621Kristófilta ilmestyi vuonna 2023 kaksi suomennosta Todiste ja Kolmas valhe, jotka ovat jatkoa Isolle vihkolle.
Kuvailemiesi tietojen perusteella kirja on Timo Tuomen kirjoittama Jalan halki Ranskan.https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Jalan+halki+Ranskan%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
Etsimäsi suomennos Alfred de Vignyn runosta La mort du Loup sisältyy teokseen Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa : alkutekstein varustettu laitos ja nimenomaan teoksen vuoden 1957 laitokseen.https://finna.fi/Record/lumme.2828421?sid=4789007579https://finna.fi/Record/satakirjastot.37724?sid=4789045622#componentpar…
Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen verkkosivuilta löytyy Suomen murteiden sanakirja. Sen mukaan naprakka on adjektiivi. Valitettavasti edes murresanakirjasta ei löydy sanan tarkkaa merkitystä vaan sitä on käytetty kahdessa esimerkkilauseessa, joiden perusteella sanan merkitystä voi pohtia: naprakka - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi).Lisätietoja voi vielä kysyä Kotuksen kielineuvonnasta: Kielineuvonta - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi).
Näillä tiedoilla en onnistu löytämään etsimäsi kaltaista julkaistua teosta aiheesta, vaikka hain Kansallisbibliografia Fennicasta, jossa pitäisi olla kaikki Suomessa ilmestynyt painettu aineisto. Voi olla että jos on kyse noin vanhasta teoksesta, sen asiasanoitus ei ole kovin kattava, eli löytääkseen pitäisi tietää tekijä tai teoksen nimi. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Content/fennicaUudempi aihetta sivuava teos löytyi: Antti Lappalainen: Savon metsärosvojen jäljillä (SKS, 2001)Kannattaa kurkata sekin, jos sieltä löytyisi esimerkiksi viitteitä Ukko Uokariin tai hänestä mahdollisesti julkaistuun aikaisempaan teokseen.
Verkosta löytyy erilaisia sivustoja, joista voi katsoa vanhojen Singer-koneiden valmistustietoja. Sivustot eivät ole virallisia Singer-yhtiön sivustoja, mutta kaikki sivustot ilmoittavat saman valmistusvuoden/-paikan. Seuraavien sivujen mukaan kone sarjanumerolla G783088 on valmistettu 1910 Elizabethportin tehtaalla Yhdysvaltojen New Jerseyssa. https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-machines.htmhttps://www.singermachines.co.uk/faq/date-a-old-sewing-machine-from-serial-number-letter.html https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htmSinger-ompelukoneiden historiasta ei löydy painettua lähdekirjallisuutta (ainakaan Suomesta).
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-kuullut-joskus-runon-joka?language_content_entity=fi
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle, kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan. Ilmoitamme sinulle heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palstamme seuraajista kyseistä kirjaa?
En valitettavasti löytänyt juuri tuollaista runotekstiä, Olli Järvisen Joulun kangastus -runossa on tällainen kohta ...Kaikki hiljaisuuden syliin vaipuu, rauhaan syvään jouluyön.-...Runo on kokonaisuudessaan luettavissa Digi.kansalliskirjasto.fi;ssä, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1355514?term=vaipuu&term=rauhaan&term=syv%C3%A4%C3%A4n&term=Rauha&term=rauha&page=3. Usein lapsuudesta mieleen jääneet runot löytyvät aapiskirjoista ja koulujen lukukirjoista. En löytänyt selaamistani tätä runoa, mutta aapisia voi tutkia Digi.kansalliskirjasto.fi:ssä, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?collection=341&orderBy=DATE_DE…Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
Sävellyksestä löytyy jonkinlainen nuotinnos vihosta Polttava liekki; Savukuva (Scandia-Musiikki, 1960). Harvinaista julkaisua löytyy yksi lainattava kappale Varastokirjastosta.
Liito-oravien hyppytolpat Länsiväylällä liittyvät Liito-orava-LIFE -hankkeeseen (2018-2025), jossa Espoon kaupunki on mukana.Kysymys kannattaa suunnata suoraan hankkeen projektipäällikölle: laura.lundgren@espoo.fi tai Espoon ympäristönsuojeluun: ymparisto@espoo.fiTietoa hankkeesta löydät osoitteesta: https://www.espoo.fi/fi/liikunta-ja-luonto/tietoa-luonnosta/liito-orava-life-hankeTäältä puolestaan löydät yleistä tietoa liito-oravasta Espoossa sekä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin:https://www.espoo.fi/fi/liito-orava-espoossa
Siiri Angerkoskesta ja hänen puolisostaan Kaarlo Angerkoskesta on julkaistu yhteiselämäkerta:Kari Uusitalo: Siiri ja Kaarlo: näyttelijäparin tarina (Edita, 2002)Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta:Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi (finna.fi)Muutamia kiinnostavia nettiartikkeleita Siiri Angerkoskesta:Siiri Angerkoski piti Puupää-elokuvia hölynpölynä - Kotiliesi.fiSiiri Angerkoski: Yhden roolin vanki – Valkokankaan varjot 4/10 | ApuLegendaarisen näyttelijän viimeistä roolia varjosti surullinen salaisuus (iltalehti.fi)Tällainen oli Siiri Angerkoski, sadan elokuvaroolin nainen | YleAngerkoski, Siiri (1902 - 1971) | SKS Henkilöhistoria (kansallisbiografia.fi)
Kyseessä lienee Eric Linklaterin teos Kuussa tuulee (WSOY 1980). Tarinassa kurittomat sisarukset mm. syövät itsensä ilmapalloiksi ja laihtuvat tulitikuiksi. Taikajuomaa saatuaan he muuttuvat kenguruiksi ja erinäisten sattumusten myötä joutuvat eläintarhaan. Kattava kuvaus kirjan tarinasta löytyy mm. oheisesta kirjablogista:https://joklaaja.blogspot.com/2017/03/eric-linklater-kuussa-tuulee.html
Internet-haun perusteella vaikuttaa siltä, että havaijinleike on suomalainen ilmiö. Muissakin maissa kyllä syödään Havaiji-nimisiä liharuokia, mutta ne eivät ilmeisesti kuitenkaan ole sama asia kuin Suomessa tunnettu havaijinleike.Kirjaston vanhoista keittokirjoista ei löytynyt mitään tietoa havaijinleikkeestä, muita leikkeitä kirjoissa kyllä esiintyy. Vanhoissa sanomalehdissä sana "havaijinleike" alkaa esiintyä noin 1970-luvulla.Havaijinleikkeellä lienee jonkinlainen yhteys Hawaii-pizzaan (kinkku-ananaspizza) ja Toast Hawaii -leipään, joissa molemmissa käytetään ananasta. Ananas ei ole alkuperäinen kasvilaji Havaijilla, mutta alueella oli paljon ananasviljelmiä 1900-luvun alussa.
