Robert Jordanin Ajan pyörä -kirjasarjan 24. osa Unten veitsi ilmestyi huhtikuussa suomeksi Karistolta. Tilauksessa ollutta teosta on hankintajärjestelmämme tietojen mukaan saapunut 31. toukokuuta Helsingin kaupunginkirjastoihin. Kirjojen vastaanottoon ja käsittelyyn menee jonkin aikaa, mutta heti kun teoksen nide- ja tilaustietueet on syötetty järjestelmään ja niteet on selvitetty KÄSITTELYSSÄ-tilasta, voit tehdä opuksesta varauksen.
Vuonna 1980 säädetty vapaakappalelaki koskee myös ääni- ja kuvatallenteita eli tallenteen valmistaja on velvollinen luovuttamaan valmistamiaan tuotteita Helsingin ylipiston kirjastolle. Laki kokonaisuudessaan löytyy täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1980/19800420?search%5Btype%5D=pi…
Vapaakappaleet on sijoitettu Kansalliskirjaston musiikkikirjaston kokoelmiin. Kokoelmiin kuuluu äänitteiden lisäksi mm. nuotteja, musiikkikirjallisuutta, kausijulkaisuja ja pienpainatteita. Musiikkikirjaston yhteydessä toimivaan Kansalliseen äänitearkistoon on koottu suurin osa suomalaisista äänitejulkaisuista vuodesta 1901 lähtien. Äänitearkistossa digitoituja tekijänoikeuksista vapaita äänitteittä voi kuunnella RAITA-tietokannan kautta.
Linkki...
Lukuromaani on hyvin häilyvä käsite, johon saa liitettyä niin negatiivisia kuin positiivisiakin varauksia henkilöstä riippuen. Marja-Leena Vainionpää on Kirjallisuustieten perusteissa (1974) määritellyt, että "lukuromaani ei pohdi eikä pyri ongelmallisuuteen, ei tutki elämän tarkoitusta eikä kykene tarjoamaan syvällisiä katsomuksia. Myös kuvaustavassa ja rakenteessa se käyttää yksinkertaisia ja helppoja kaavoja ja pyrkii kielenkäytössä nimensä mukaisesti luettavuuteen. Sen ainoana tavoitteena on viihdyttää lukijaansa ja mahdollisesti myös kirjoittajaansa. Suurin osa vuosittain ilmestyvistä romaaneista on nimenomaan lukuromaaneita. Näin siis vuonna 1974.
Tämän kevään aikana lukuromaanin määrittelystä on käyty vilkasta keskustelua mm. hs.fi:...
Pentti Rasinkankaan säveltämä ja sanoittama Mennään hiljaa löytyy esim. cd-levyltä Rasinkangas Pentti: Osuvat lastenlaulut sekä saman tekijän levyltä Parhaat lastenlaulut. Kappaleen nuotit ja sanat löytyvät esim. kirjoista Lasten oma toivalaulukirja ja Suuren toivelaulukirjan osasta Lastenlauluja.
Seuraavia Hankkijan julkaisemia lehtiä on saatavana Varastokirjastosta ja muutamista yliopistokirjastoista:
Hankkijan saroilta 1955-1972
Hankkijassa tapahtuu: uutisia ja tiedotuksia hankkijalaisille 1967-
Hakaset: Keskusosuusliike Hankkijan henkilökunnan lehti 1964-1990
Osuuspankin (Osuuskassan) julkaisemaa Osuuskassalehteä (1929-1969) on saatavana Varastokirjastosta.
Nämä kirjastot lainaavat aineistoaan vain muiden kirjastojen kautta, joten kääntykää Kotkan kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen kun haluatte näitä lehtiä luettavaksi.
Kannattaa myös tutustua kirjaston nimikirjakokoelmaan, sillä tällaisiin melko lyhyisiin vastauksiin ei saa mahdutettua kovinkaan paljon tietoa. Meo -nimestä ei löytynyt tietoa nimikirjoista, tämän palvelun arkistosta eikä muualtakaan netistä. Kasperi -nimi tulee keskiajan perimätiedosta, jonka mukaan Kaspar oli yksi Jeesuksen seimelle häntä kunnioittamaan tulleista tietäjistä. Eemil on lähtöisin roomalaisen Aemilius -ylimyssuvun nimestä. Katolisen kirkon pyhimysluettelossa on kolme Aemilius -nimistä marttyyripyhimystä.
Tämän palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx on kiintoisan näköisiä vastauksia, kokeile sanoilla emil, eemil, kasper, aemilius.
Lauri Pohjanpään runo Jänikset alkaa sanoilla: Emo-jänis tuli pyrynä metsän rajaa, kun poikineen isä teki talvimajaa. Runo löytyy ainakin Pohjanpään kokoelmista Metsän satuja sekä Kaipuu ylitse ajan -kokoelmasta samoin kuin Pohjanpään Valitut runot -kokoelmasta. Käänny lähikirjastosi puoleen.
Kysymyseesi ei ole yhtä oikeaa vastausta. Tavat ovat muuttuneet aika tavalla viime vuosikymmeninä, eikä etikettiä noudateta enää niin kirjaimellisesti kuin ennen.
Jos tilaisuus on muodollinen, tulisi isäntäväen esitellä sinut muille vieraille. Yleensä suomalaisissa perhejuhlissa ei kuitenkaan vaadita etiketin kaikkia koukeroita, vaan voit esitellä itsesi muille vieraille kuten haluat, älä kuitenkaan kättele ruokailevia vieraita. Heille voit esittäytyä ruokailun jälkeenkin.
Ehkäpä ensi kerralla voit piipahtaa keittiöstä salin puolelle valmistelujen lomassa ja esitellä itsesi heille, jotka ovat sillä välin juhlaan saapuneet. Jos sinua ujostuttaa, pyydä isäntäväkeä esittelemään sinut muille.
Lisää vinkkejä voit lukea mm. seuraavista...
Mikroskooppikuvauksesta kerrotaan mm. Michael Freemanin kirjassa Lähikuvaus digikameralla ja seuraavilla nettisivuilla:
http://www.vetmed.helsinki.fi/pell/anatomia/opiskelu/materiaali/mikrosk…
http://www.inspect-ny.com/digipix.htm
http://www.lmscope.com/produkt22/tipps_e.html
Joko olet tutustunut tyttösi kanssa Vantaan kaupunginkirjaston internetsivujen Satumetsä-osioon? Sieltä löydätte muun muassa lukuvinkkejä:
http://satumetsa.libvantaa.fi/vinkit/vinkit.html
Myös Helsingin kaupunginkirjaston Kirviö-sivuilta löytyy suosituslistoja moneen makuun lapsille ja nuorille:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Children/BooksterRecommends.aspx
Porvoon kaupunginkirjaston lasten- ja nuortensivut sisältävät nekin lukuehdotuksia:
http://city.porvoo.fi/nuortenkirjasto/kirjavinkit.html
Karpalo-kirjastojen nettisivulta http://www.karpalokirjastot.fi/ näkyy, että Ranuan kirjastossa on yksi kappale kirjan vuoden 1994 painosta. Voit ottaa yhteyttä kirjastoon puh. 0400-949 319
Ministeri Arvo Pentti ei ole ollut suomalaisessa SS-pataljoonassa, vaan hän palveli Suomen rintamilla panssaritorjunta- ja konekiväärikomppanian päällikkönä, jatkosodan viime vaiheessa pataljoonan komentajana kapteenin arvoisena. Mannerheim-risti hänelle myönnettiin jo v. 1941. Sodan jälkeen hän oli syytettynä ns. asekätkentäjutussa ja sai kahdeksan kuukauden tuomion, jonka oli suorittanut paljon pidemmällä pidätyksellä esitutkinnan aikana. Ministerin asemaan meillä tiettävästi on noussut kaksi suomalaista ss-pataljoonataustaista:
1) Sulo Elias Suorttanen (13.2.1921-24.9.2005), joka oli puolustusministerinä v. 1966-1970 (keskustapuolue), ss-arvo SS-Untersturmführer ja 2) Pekka Kullervo Malinen (11.6.1921-21.9.2004), joka oli v. 1957-1960...
Kaunokirjallisuutta, jossa jollakin tavalla käsitellään AIDSia, näyttää olevan varsin paljon. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä sitä voi hakea esimerkiksi valitsemalla Sanahaku-hakutavan ja kirjoittamalla asiasanoiksi AIDS kaunokirjallisuus. Hakua voi halutessaan rajata kielen ja julkaisuvuoden mukaan. HelMet-tietokannasta löytyy em. hakusanoilla ja rajaamalla kieleksi suomen 9 viitettä, romaaneja sekä yksi äänikirja ja yksi sarjakuva. Ilman kielirajausta viitteitä on 41, siis kaunokirjallisuutta eri kielillä. Tarkemmat tiedot teoksista sekä niiden saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi
Ryhdyin etsimään tietoa internetistä Googlella ja löysin hakulausekkeella "automaattinen puheentunnistus" erinäisiä linkkejä, joista kenties voisi olla apua.
Tässä Goolen antamat tulokset:
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=%22automaattinen+puheentunnistus%22… .
Esim. Lingsoft-niminen yritys on julkaissut Windows-tietokoneissa toimivan puheohjaussovelluksen, Lingsoft Speech Controller -ohjelman. Tässä lisätietoja:
http://lingsoft.fi/?lang=fi&doc_id=120&session_id=6f58b86eecfa997c9eb49… .
Siteeraamasi virke aloittaa Arto Mellerin runon ”Emmä kysy”, joka sisältyy kokoelmaan Viiden aistin todistus (Otava, 1990). Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta: www.helmet.fi .
Jo vain Päivi Mikolan Voimalaitoskylä Pirttikoski : Lapin kylätutkimuksen II osaraportti, Lapin maakuntamuseo, 1990
löytyy meiltä Lapin maakuntakirjastosta Rovaniemeltä, http://www.lapinkirjasto.fi. Voit pyytää sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Kalajoki, Anneli. Kirjanystäviä Tallinnassa.- Bibliophilos (1991) No. 1, s. 26
Kalajoki, Anneli. Tallinnan antikvariaatteja.- Bibliophilos (1997) No. 1, s. 57-59
Kalajoki, Anneli. Viron ensimmäiset vanhan kirjan päivät.- Bibliophilos (1991) No. 4, s. 38
Kalajoki, Anneli. Viron ihannekirjasto vuodelta 1935.- Bibliophilos (2000) No. 1, s. 44-45
Kalajoki, Anneli. Viron kirjan juhlavuodet.- Bibliophilos (2001) No. 2, s. 50-52
Ilmaisulle ei löytynyt selitystä idiomi- eikä muistakaan sanakirjoista. Kirjassa Tiima, tiu, tynnyri: miten ennen mitattiin (tekijänä mm.Jarmo Grönros) kerrotaan, että kerta on vanha kappalemitta. Hevosen kenkiä on laskettu kerta-mitassa, joka tarkoitti neljää kappaletta. Kerta on ollut myös vaununakselien kappalemitta: vaununpyörien pinnakerta on tarkoittanut 44 kappaletta. Pinnatuoleja on kaupattu kerta-mitoissa. Yksi kerta tarkoitti 168 pinnaa. Pohjoisessa kerta saattoi tarkoittaa myös teurastetun poronlihan mittaa.
Näiden tietojen perusteella on vaikea sanoa monikokertainen on nykyinen kertaluokka. Lisäksi voi olla, että ilmaus ei liity näihin mittoihin lainkaan.
Näiden nimien alkuperää on kysytty meiltä aiemminkin. Löydät vastaukset palvelumme arkistosta. Kirjoita hakusanoiksi "etunimet Juhana" ja "etunimet Vilhelmi".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Juhanan rinnakkaisnimiä ovat Juha, Juhani, Juho ja Jukka, jotka ovat suomalaisia lyhentymiä ja muunnoksia Johanneksesta ja sen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Suomen almanakassa kaikki juhlivat nimipäiväänsä Johannes Kastajan päivänä 24.6.
Vilhelmi on Vilhelm-nimen suomalainen muunnos. Vilhelm on ollut ruotsalaisessa ja suomalaisessa almanakassa vuodesta 1709 alkaen. Vilhelm on muinaissaksalainen nimi, jonka merkitys on 'lujatahtoinen kypäräniekka'.
