Intiaanin sotahuuto on Martti Pihan sävellys ja sen sanat on tehnyt Timo Vuori. Teksti koostuu pääasiassa lännentarinoille ja ylipäänsä seikkailukertomuksille tyypillisistä aineksista – intiaanien kätkemä kulta-aarre, sitä tavoitteleva ahne valkoinen kullankaivaja, kiivaasti omaansa puolustavat intiaanit. Niin kuin kaikissa tarinoissa, on tässäkin mukana "totta" – silti kokonaisuus on enimmäkseen mielikuvituksen tuotetta."On vuoristossa jossakin aarre kultineen, / sen taru kertoo apaššein sinne kätkeneen" voidaan hyvinkin nähdä omalla tavallaan todenmukaisena: mineraaleistaan rikkaalla alueella eläneiden apachien kätketystä kulta-aarteesta kerrottiin taruja, joista monet henkilöityivät apachipäällikkö Cochiseen. "Intiaanit hiipii,...
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kirjaa. Ainoa ehdotus on, että se voisi kuulua Annie Barrowsin Isa + Bea -sarjaan, jossa seikkailee kaksi tyttöä, mutta muisteltua kohtaa ei sarjan kirjojen kuvauksista löytynyt. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä kirjasta on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä satukirjasarjaa. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä saduista on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Kyllä Helmet toimii juuri noin. Kun lainaat itsellesi kirjan, jonka olet varannut, varaus poistuu. Se, että varaus on jäädytetty, ei vaikuta asiaan. Oletus on se, että asiakkaat varaavat kirjoja, jotta voisivat lainata niitä. Kun kirja lainataan, varausta ei enää tarvita. Jos jostain syystä haluat varata itsellesi monta kappaletta samaa kirjaa, sinun täytyy hoitaa asia kirjastossa henkilökunnan kanssa. Näin esimerkiksi opettajat tekevät, kun he haluavat varata saman kirjan koko luokalle. Jos taas haluat vain säilyttää kirjan muistilistallasi, suosittelen Helmetin Suosikit-toimintoa.
Kuvan perusteella ötökkä on enemmänkin ruskea kuin musta ja aika tavalla riisihärön näköinen. Riisihäröä on vaikea erottaa sukulaisestaan pähkinähäröstä, mutta ensin mainittu on meillä Suomessa tavallisempi härölaji.Riisihärö on elintarviketuholainen. Ne elävät ja lisääntyvät vain kuivatuotteissa (kaurahiutaleet, riisi, jauhot, kuivatut hedelmät). Ne eivät leviä elintarvikkeista esimerkiksi vaatteisiin, huonekaluihin tai eristeisiin. Jos tuholaisia on paljon, ne voivat kuitenkin levitä kaappien ulkopuolelle etsimään uusia ravinnonlähteitä.Riisihärö voi olla todella hankalasti torjuttavissa. Se edellyttää jatkuvaa tilojen ja tuotteiden tarkkailua sekä puhdistusta – mahdollisesti jopa tuholaistorjunnan ammattilaisen apua. Ensimmäisenä tulee...
Otto Varhian suomennos alun perin Ekelöfin kokoelmassa Dedikation (1934) julkaistusta Höstsejd-runosta sisältyy ruotsalaisen lyriikan valikoimaan Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta (WSOY, 1946) nimellä Syysmanaus. Kysymyksen sitaatti ei kata runoa kokonaisuudessaan – nämä ovat vain seitsemän ensimmäistä säettä.
tähän kysymykseen on vastattu aikaisemmin täällä kysy kirjastonhoitaja-palvelussa ja silloin on ehdoteltu tämmöisiä, linkit vastauksen alareunassa. Jälkimmäisessä linkissä on kysytty asuja 5-vuotiaalle tytölle, mutta ainakin osa asuista kyllä soveltuu kaikille lapsille.Kirjoja ja lehtiä sekä niiden saatavuutta voi tutkia verkkokirjastostamme www.keski.finna.fiTässä hakuesimerkki teoksesta Pidetään naamiaiset, mitä näyttää olevan Jyväskylän lähikirjastoissa saatavilla.https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=pidet%C3%A4%C3%A4n+naamiaiset&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKeski%2F%22&limit=20 https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytaisin-ohjeita-lasten-naamiaisjuhlia?language_content_entity=...
Henry Theelin perheen alkuperäinen sukunimi oli Pettersson. Henryn äiti Fanny Pettersson vaihtoi oman ja alaikäisten lastensa sukunimen Theeliksi vuonna 1937, ks. Hufvudstadsbladet 20.6.1937. Theel-sukunimi tunnetaan ainakin Saksassa, ja siellä se lausutaan suunnilleen "Tiil".
kyllä niitä löytyy. Ruotsinkielisiä selkokirja on aikuisten, nuorten sekä lasten puolella. Tässä alla linkki verkkokirjastohakuun ruotsinkielisistä selkokirjoista.selkokirjat | Hakutulokset | Keski-Finna
Wikipedia tietää kahvi-sanan etymologiasta seuraavaa: EtymologiaSana kahvi ja sen vastineet muissa kielissä ovat peräisin arabian kielen sanasta qahwa, joka tarkoittaa kasveista valmistettua viiniä.[1] Kahvin nimesivät jemeniläiset, jotka aloittivat sen viljelyn.[2] Sana tuli eurooppalaisiin kieliin italian kielen kautta.[3] Kahvin arabiankielinen nimi on saatettu lainata Etiopian Kaffan maakunnan nimestä, sillä kahvipensas on kotoisin niiltä seuduilta.[4] eli näin saattaa hyvinkin olla.https://fi.wikipedia.org/wiki/Kahvi
Ison Omenan kirjastossa ei valitettavasti pysty skannaamaan isompaa arkkia kuin A3. Valitettavasti HelMet kirjastoissa ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta skannata isompaa kokoa kuin tuo A3. Suurkokoskannausta tarjoavat useat kaupalliset toimijat.
Perinteisesti sivut on avattu paperiveitsellä, ks. linkki. Sivut voi avata myös paksun paperin avulla, ks. video. Paperiveitsen käyttäminen on luultavasti helpompaa, kunhan veitsi on oikean muotoinen (litteä, ei liian ohut, kärjestä terävä). Työnnä veitsen terä kiinni olevien sivujen väliin ja pidä toisella kädellä sivuja paikallaan painamalla niitä kämmenellä. Liu'uta veitsen terää taitosta pitkin itsestäsi poispäin samalla leikaten taitosta auki. Ole erityisen varovainen, kun lähestyt kirjan keskiosaa, ettet leikkaa mitään ylimääräistä.
Kyseessä lienee Jevgeni Jevtušenkon runo Olen kuin juna, joka alkaa riveillä Olen kuin juna / joka jo kauan on törmäillyt / kaupunkiin Kyllä / ja kaupunkiin Ei.Runo sisältyy Jevtušenkon runokokoelmaan Kyllä ja ei (Meždu gorodom da i gorodom net, 1967), jonka on suomentanut Erkki Peuranen.
Nazim Hikmetin runon, joka alkaa riveillä "Meristä kaunein / on vielä purjehtimatta." on suometanut Brita Polttila. Runo sisältyy Hikmetin runojen kokoelmaan Punainen omena (1976, s. 33).
Aksel Törnuddin Koulun laulukirjassa (1913) Telefoni Afrikassa päättyy seuraavasti: "Häntä pannaan toisen korvaan, toinen kärsää käyttää / ja tuo uusi telefoni kaikki toiveet täyttää!"Runon kaikkein alkuperäisimmässä versiossa, joka ilmestyi aikaisemmin samana vuonna Arvid Lydeckenin satu- ja runokokoelmassa Kun päivä paistaa, kyseinen kohta esitetään kirjan kuvituksessa: yksi marakatti ääntelee kärsään ja toinen on pannut norsun hännän korvaansa (kuvateksti: "Näin elefantti menetteli"). Itse runossa sanotaan vain kuvaan viitaten "Aivan niin se menetteli, kuten kuva näyttää, / ja tuo uusi telefoni kaikki toiveet täyttää!"Myöhemmin Arvily sepitti runonsa kokonan uudelleen ja se sai nimen Puhelin Afrikassa. Tämä versio ei jätä sijaa...
Tein finna.fi-palvelussa seuraavan haun:Aihe: "ympäristöoppi" JA aihe: "oppikirjat"Vuosiväli: 1985 - 1994Ks. tulokset tästä linkistä.Kirjojen kuvailutiedoista ei suoraan ilmene, mille luokalle kirja on tarkoitettu. Kyseisellä aikavälillä on kuitenkin todennäköistä, että kirjan nimen perässä oleva numero tarkoittaa luokka-astetta. Tämän perusteella 3. luokan ympäristöopin kirjoja olisi esimerkiksi Verne, Koulun ympäristötieto ja Tutkimme ympäristöämme.Kustantajien vanhoja uutuusluetteloja ja mainoksia saattaa olla Turun yliopiston kirjaston pienpainateyksikössä Raisiossa, ks. https://utuguides.fi/pienpainatteet
Maapallon toisella puolella on merta, alue kuuluu joko Eteläiseen Tyyneenmereen tai Eteläiseen jäämereen. Lähin maa on Uusi-Seelanti. Ks. https://www.antipodesmap.com/
